Älkää opettako lastanne lyömään takaisin!
Tuossa Mistä kasvatusopista et tingi -ketjussa joku uhosi opettavansa lastaan pitämään puolensa tarvittaessa jopa väkivalloin.
Oletteko nyt IHAN loppuun asti miettineet tuota, jos tuollaista lapsillenne opetatte?
Mitä, jos takaisinlyöminen johtaa pahaan tappeluun? Entä, jos lapsenne tönii tai muksii jonkun kumoon niin, että tuo toinen loukkaa itsensä pyörätuoliin lopuksi ikäänsä (ihan sama, kuka sen tilanteen " aloitti" , lopputulos on kauhea)? Entä, jos lapsenne tulkitseekin ihan viattoman töytäisyn sellaiseksi hyökkäykseksi, että takaisin lyöminen on " oikein" ?
Eli. On huomattavasti helpompi pitää yllä selkeää kieltoa: toisia ei saa satuttaa. Ei koskaan.
Puolensa voi silti pitää: sanoa vastaan, hakea aikuisen apua. Se on aikuisten homma ratkoa väkivaltatilanteet, ei lasten.
Lukekaa ihmeessä uusimman Meidän Perhe -lehden kolumni Lyö takaisin!
Kommentit (163)
En kannata väkivaltaa, mutta... kun on koulussa häirikkö, samalla luokalla, joka saattaa ilman mitään syytä lyödä, potkaista tai kuristaa. Siihen on puututtu monta kertaa, sekä opettaja ja me vanhemmat. On pidetty puhuttelua tälle häirikölle sekä hänen vanhempiensa kanssa on keskusteltu.
Mitään ei auta. Mitä teet vanhempana? Tuskin haluat, että lapsesi on jonakin päivänä kuristettu hengiltä? Mitä voit? Sanot omalle hyvinkäyttäytyvälle, taitavalle, mutta rauhaa rakastavalle lapsellesi, että koskaan et aloita lyömistä tms, mutta itseään puollustat. Se on ääliö, joka tappelun aloittaa, mutta jos sinua kuristetaan, isket kyynärpäälläsi niin paljon kuin jaksat kuristajaa mahaan. Tähän on tultu, avuntonta olla äiti.
Xandris:
c) aiheuttaa sen, että lapsi ei enää osaa erottaa tilanteita, joissa lyöminen on ok ja joissa se ei ole ok.
Kun menee taas maidot ja vellit sekaisin. Eikö ihmiset tajua eroa tönimisen/muksimisen ja vakavan koulukiusaamisen välillä??
Ääritapauksia ja varottavia esimerkkejä on AINA! Mutta niiden varjossa ei voi käydä yleistämään. Ei vaan voi. Se pitäisi kaikkien tajuta, mutta ei.
Tämä on loputon suo tämä keskustelu. Hienoa Xandris että jaksat! Minä en jaksa. Jos joku on oikeasti -pahoittelen vahvaa ilmaisua- Niin TYHMÄ, että opettaa lapsen lyömään takaisin, niin lisää tulee sitten tyhmiä aikuisia.
Vierailija:
Niin TYHMÄ, että opettaa lapsen lyömään takaisin, niin lisää tulee sitten tyhmiä aikuisia.
Minä en usko, että heitäkään on kotona opetettu hyökkäämään. Tässäkin ketjussa moni kertoo, että lapsensa koulussa on yritetty opettajien ja kiusaajan vanhempien taholta tehdä lapselle selväksi, ettei hän saa ketään lyödä.
Paljon todennäköisempää on, että kouluhäirikkö ei osaa erottaa eri tilanteita. Tulkitsee sanalliset loukkaukset sellaisiksi, että niihin voi vastata fyysisesti. Ei osaa ilmaista harmia ja vihaa sanallisesti itse, siksi lyö.
Ajan myötä kiusaajaksi opitaan. Lapsi näkee, että muut pelkäävät häntä, hän on " paha" . Oppii käyttämään valtaa lyömällä.
Eikö olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos tuolle pistettäisiin jo alussa piste siten, että muut lapset ja aikuiset eivät hyväksy sitä eivätkä lähde mukaan muksimiseen alkuunkaan.
Lapsihan oppii vain, että väkivalta on ok. Ehkä vaihtaa kohdetta, ehkä ei edes sitä.
Vastaan voi panna muillakin tavoin kuin kostamalla ja satuttamalla takaisin.
Xandris:
Lapsihan oppii vain, että väkivalta on ok. Ehkä vaihtaa kohdetta, ehkä ei edes sitä.Vastaan voi panna muillakin tavoin kuin kostamalla ja satuttamalla takaisin.
sillä ei ole pätkääkään väliä! Oli Xandriksella lapsia tai ei. Se, että on lapsia, ei tee ihmisestä fiksua.
JA kyllä monta kertaa myös uhrin voimakas vastarinta saa hyökkääjän perääntymään. JOs sinä tahdot alistua, alistu, minä mieluummin tappelen vastaan.
Mitenkähän hirmuisen älykäs pitää yhden lapsen olla, jotta pärjäisi kiusaajille? Entä jos kiusaajat on vanhempia tai niitä on useampia? Entä jos koulusta ei apua heru? Mun puolestani sinun lapsesi saavat vain sinnitellä, omani saavat pitää puolensa.
Xandris:
Vierailija:Turvataidot eivät aikuisenakaan ihan hirveästi auta, jos joudut esim. yöaikaan hyökkäyksen kohteeksi. Silloin auttaa vain tiukka väkivalta takaisin päin.
Minä en edelleenkään suosita ketään ALISTUMAAN kiusaamiseen. Vastaanpanemisen KEINOT pitää vain valita paremmin ja älykkäämmin.
Vastaanmuksimisella voi olla erittäin huonoja seurauksia. Ja kuten eräs opettaja ketjun alussa sanoi, puolustautumisen ja hyökkäyksen raja on hiuksenhieno, eikä lapsi aina osaa sitä erottaa.
Koulutatte siis lapsistanne potentiaalisia koulukiusaajia ja öykkäreitä.
Ja kysyin, onko kouluikäisiä.
T 62.
Mutta väitän, että sittenkään, jos ja kun jompi kumpi heistä törmää koulussa kiusaamiseen, en kannusta heitä lyömään. Vaan puolustautumaan muilla keinoin.
Minusta se on myös minun hommani äitinä puuttua kiusaamiseen, ei lapsen vastuulla.
Älä nyt viitsi. Toivottavasti lapsesi ei edes yritä vanhempia ja useita kiusaajia vastaan lyömällä pärjätä, turpiin tulee ja pahasti.
Vierailija:
Mitenkähän hirmuisen älykäs pitää yhden lapsen olla, jotta pärjäisi kiusaajille? Entä jos kiusaajat on vanhempia tai niitä on useampia? Entä jos koulusta ei apua heru? Mun puolestani sinun lapsesi saavat vain sinnitellä, omani saavat pitää puolensa.
Minä en sanonut missään, että kiusaamiseen pitää alistua. Luepa aloitukseni nyt uudelleen. Siihen EI pidä alistua.
Ja jopa fyysisesti voi panna vastaan, mutta ei saa satuttaa tahallaan ketään. Kosto ei ole ratkaisu.
Kävi päälle kuin yleinen syyttäjä, eikä sitä kolmikkoa sen jälkeen näkynyt kiusaamassa.
itse olen myös löyöyttänyt lapsena kaksi poikaa, jotka eivät pyynnöistä huolimatta lopettaneet hernepyssyillä ampumista.
Joten älä jaksa jauhaa. Toimi kuten haluat, me toimimme kuten haluamme. Lapsesi ovat meidän lasten osalta täysin turvassa, elleivät tule itse kiusaamaan. Sitäkö sä pelkäätkin? Että sun murusesi saavat selkäänsä, jos eivät saakaan toteuttaa itseään toisia kiusaamalla?
kun lapseni aloitti ekaluokan. Että en opeta lyömään takaisin. Loppui siihen, kun minun, lapsen isän, opettajan ja rehtorin puheet kiusaajalle ja hänen vanhemmilleen eivät tuottaneet tulosta. Jos kiusaaja kuristaa lasta, miten lapsi puolustautuu ?
Kyseessä ekaluokkalainen, kiusaaja ja kiusatut? Mitä sitten, jos ovat esim. 13-vuotiaita, isompi ja voimakkaampi kiusaaja.
Mitä sanot siihen, kun kiusatut Suomessakin, onneksi tosin harvoin, tekevät itsemurhan? Eivät kestä enää. Parempi olisi ilman väkivaltaa, mutta kukaan ei kiusaa mun lasta hengiltä. Kukaan ei kurista sitä hengiltä. Jos muu ei auta, lyököön takaisin. Vai itsekö pitää lähteä kiusaajaa mätkimään? Juu, ei kuulosta kypsältä aikuiselta tuo..
Moni myös pääsee tuollaisesta tilanteesta pois pitämällä puolensa tarpeeksi sisukkaasti. Ja ennemmin mä ottaisin kunnolla päihini ja tulisin raiskatuksi kuin miettisin loppuikäni, että olisinkohan voinut itse tehdä mitään.
SUomessa kuitenkin todella harvoin puskaraiskaajat sun muut ketään tappaa, tiesitkö?
Xandris:
Vierailija:
joutuu kaupungilla raiskauksen uhriksi ja vaan " kävelee pois tai sanoo takaisin" :DVoi minkä karhunpalveluksen lapsillenne teettekään, mutta omapa on asianne. Kannattaisi kuitenkin miettiä asioita ihan loppuun asti...
Puolustustaitoja voi opetella. Samoin pakoon lähtemistä ja helvetin lujaa avun huutamista. Tiettyjen vaaratilanteiden välttämistä. Toki voi minustakin kumauttaa hyökkääjää, jos tämä on henkeä viemässä tai raiskaamassa - mutta poliisin mukaan tuo vastaanpaneminen saattaa yllyttää hyökkääjää entistä pahempaan väkivaltaan. Psyykkisesti sairaasta päällekarkaajasta kun ei aina tiedä.
Jos nyt ei kuitenkaan liikaa vedettäisi yhtäläisyysmerkkejä aikuisten väkivallan ja lasten väkivallan välille. On aika eri asia se, puolustautuuko joku henkensä kaupalla yöllistä päällekarkaajaa vai koulukiusaajaa vastaan.
Hurjaa, että osa teistä vastaajista ei näe noissa eroa.
Vierailija:
Joten älä jaksa jauhaa. Toimi kuten haluat, me toimimme kuten haluamme. Lapsesi ovat meidän lasten osalta täysin turvassa, elleivät tule itse kiusaamaan. Sitäkö sä pelkäätkin? Että sun murusesi saavat selkäänsä, jos eivät saakaan toteuttaa itseään toisia kiusaamalla?
Ensisijaisesti opetan puhumaan. Siis ns. sanallisesti puolustautumaan (en siis solvaamaan, vaikka joku tämän niin tulkitseekin).
Sitten opetan kertomaan aikuiselle. Vanhemmille, opettajalle, hoitajalle...
Sitten yksi keino on juosta karkuun.
Ja itsepuolustukseksi saa lyödä. Ei hakata, vaan lyödä.
Näin toimin itsekin kun olen joutunut vaaratilanteisiin. Koitan puhua hyökkääjälle, otan yhteyttä viranomaisiin, yritän juosta karkuun... ja viimeisenä keinona lyödä.
Turpiinsa ei tarvitse lapsenkaan ottaa.
nettikeskustelun perusteella. Sen perusteella mitä olet ammatistasi kertonut ja työstäsi, me voimme hyvin olla kolleegojakin.
SInä opetat lapsesi noin -hyvä. Minä opetan toisin. Lapseni ovat hyvin kilttejä ja aurinkoisia lapsia, mutta varsinkin esikoinen helposti alistuva. Totta kai minä opetan esisijaisesti muut keinot itsensä puolustamiseen, mutta en opeta ehdotonta kieltoa että missään tilanteessa koskaan ei saisi lyödä takaisin.
Väkivallaton tyyli toimii meillä ainakin, on toiminut hiekkalaatikolta lähtien.
Enkä tarkoita sitä, ettei meidän pikku-kulta olisi koskaan mätkäissyt ketään ensimmäisenä tai toisena, kun on muka niin hyvin kasvatettu kotona. Ei, on sattunut yhtä ja toista, mutta kotikasvatuksessa on asetelma harvinaisen selvä: Toisia ei lyödä, ja sillä selvä. Jos pitää päästä hyökkäyksen alta pois, saa työntää toisen sivuun ja sitten pois paikalta.
Oma mies, lasten isä, on sotaa lähtenyt karkuun kotimaastaan ja pillastuu jo vesipyssyn nähdessään.
Kuka sanoi, että tilanteista pitää selvitä nopeasti ja helposti? Kivaahan se olisi, jos olisi nopea ja kertakaikkinen ratkaisu kaikkiin tilanteisiin, mutta ei se ole mahdollista.
Yritetään nähdä vähän oman perhepiirin ulkopuolelle, opetellaan tuntemaan lastemme koulutovereita, jutellaan myös niille pahiksina pidetyille. Hiekkiksellä voi aivan huoletta nostaa sen nyrkkisankarin syrjään omaa lasta sohimasta, vaikka oma äitinsä möllöttäisikin vieressä. Rohkeutta interventioihin!
Oman poikani kohdalla kävi näin, että yksi poika omalta luokalta kuristi häntä aivan koulun alkupäivinä. Kamala tilanne, ja setvittävää riitti koulussa ja perheiden kesken. Nyt puolen vuoden jälkeen nämä jäppiset ovat oikeasti kaverustuneet. Toinen poika kävi läpi aikamoisen läksyn, ja oma poika oppi jotain anteeksi antamisesta.
Vierailija:
Toistuvasti iskuja ja tönimistä vastaanottamaan joutuva lapsi ei voi olla kenenkään etu. Mikäli asialle ei millään muulla keinolla muuta voi, ehkä on parempi, että muksittu kerran vaikka lyö takaisin. Ehkä muksijaa ei ole kukaan koskaan lyönyt, ehkä hän ei tajua, miltä tuntuu, kun joku lyö? Ehkä hän on sadisti, joka kyllä hyvin tajuaa ja johon ei mikään muu tepsi kuin panna peli poikki hänen omilla menetelmillään?
Takaisin lyömisellä en tarkoita sitä, että holtittomasti hakataan, vaan yksittäistä iskua takaisin siinä vaiheessa, kun _toistuvasti_ pelkkä sanominen tai poistuminen tilanteesta eivät riitä.
Miksi muuten jonkun aremman lapsen pitäisi aina tehdä tilaa nyrkkisankareille? Miksi hänen pitäisi alituisesti paeta vain koska aikuiset eivät saa häirikköä kuriin?