Oliko joku teistä tai teidän tuttavistanne Estonian uppomisyönä esim. Silja Europalla tai Viking Mariella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies pelastettiin helikopteriin suoraan merestä. Oli ainakin 2 tuntia uinut meressä.

Miten on mahdollista pysyä hengissä siellä noin pitkään. Jotkut muutkin kertoivat roikkuneensa tunnin, parikin, veden varassa siis ja mietin, että onko tuo mahdollista.

Estonia on esimerkki siitä ettei hypotermia ole sellainen 100% varmuudella nopeasti tappava mörkö kuin yleensä uskotellaan. Vaarallinen kyllä, mutta ei ehdoton kuolemantuomio. Estoniallahan jäi henkiin tunteja veden täyttämillä pelastuslautoilla kärvistelleitä.

Kuinkahan kauan ne sisällä olleet pysyi hengissä? Varmaan tuntikausia pimeydessä kuolemaa odottaen. Itse olisin varmasti saanut jonkun klaustrofobisen kohtauksen. 

Virallisen totuuden mukaan kaikki kuolivat sekunnissa jo ennen uppoamista, eivätkä ehtineet tajuta mitään. 

Todellisuudessa sitten...?

Vähän luulen että ilmataskuja on tuonne jäänyt paljonkin, kun laiva on niin sokkeloinen ja sen kääntyessä ympäri ei ilmalle ole juuri pakoaukkoja jäänyt pois laivasta. Laiva kääntyi myös sen verran hitaasti, ettei ihmiset ole sinkoilleet miten sattuu vaan ovat pystyneet myötäilemään liikettä, eikä hyteissä ole myöskään sellaisia esineitä jotka murskaisivat niihin jääneet tavaran alkaessa liikkumaan.  60-80m syvyys (laivan puolesta riippuen) on toki syvä, mutta toisaalta ei niin syvä etteikö siellä ihminen kykenisi selviytymään jos happea vaan on:  sukeltaahan jotkut noihin syvyyksiin ilman laitteitakin!   Siihen päälle vielä se, ettei hypotermia tapa välittömästi niin...

Hui.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies pelastettiin helikopteriin suoraan merestä. Oli ainakin 2 tuntia uinut meressä.

Miten on mahdollista pysyä hengissä siellä noin pitkään. Jotkut muutkin kertoivat roikkuneensa tunnin, parikin, veden varassa siis ja mietin, että onko tuo mahdollista.

Estonia on esimerkki siitä ettei hypotermia ole sellainen 100% varmuudella nopeasti tappava mörkö kuin yleensä uskotellaan. Vaarallinen kyllä, mutta ei ehdoton kuolemantuomio. Estoniallahan jäi henkiin tunteja veden täyttämillä pelastuslautoilla kärvistelleitä.

Kuinkahan kauan ne sisällä olleet pysyi hengissä? Varmaan tuntikausia pimeydessä kuolemaa odottaen. Itse olisin varmasti saanut jonkun klaustrofobisen kohtauksen. 

Kyllä se kuolema on ilmataskuista huolimatta tullut nopeasti, sillä laiva painuu kuitenkin pohjaan sen verran vauhdilla, että paine-erot ovat todennäköisesti hoitaneet homman ennen kuin happi on loppunut.

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies oli ensimmäinen pintapelastaja, joka haettiin Pansion helokopterikentältä auttamaan hukkuvia, kun Estonia upposi. Ei paljoa puhu aiheesta.

 

Olet siis Juhon vaimo?

Kyllä. Anteeksi, että vastaus kesti. Tämän laitteen akku ei lataudu, kuin pari %. Palaan paremmalla ajalla aiheeseen. Voinko sanoa hänelle terveisiä sinulta ?

 

No ei ole Juhon. On minun.

Vierailija kirjoitti:

Muuttiko Estonian uppoaminen mitään, siis tuliko uusia turvatoimia esimerkiksi?

Titanicin uppoaminen muutti paljon asioita, lisäsi koulutusta ja kaikille matkustajille piti olla tilaa pelastusveneissä.

Titanicilla ottivat vielä kirjaimellisesti "naiset ja lapset ensin", koska oliko lähemmäs 80% naisia ja lapsia, jotka pelastui 

Olin työmatkalla laivalla Turusta Tukholmaan noin pari vuotta Estonian jälkeen. Meillä oli hytit niin ylhäältä kuin mahdollista. 

Jo ennen lähtöä laivan tv screeneillä pyöri non-stoppina video pelastuslauttojen oikeasta käytöstä. Siitä miten ne voivat aluksi päätyä mereen väärin päin ja miten siellä lautan pohjassa on jonkinlainen nauharistikko johon tartutaan ja vedetään omalla painolla lautta oikeinpäin ja kiivetään takaisin.

Oli ahdistavaa kuvitella miten jaksaisi sitä enää tehdä, kun päässyt viimeisillä voimillaan lauttaan joka onkin väärin päin.

Opiskeluaikana olen ollut laivalla niissä autokannen alapuolella olevissa hyteissä. Sokkeloisia kapeita  käytäviä ja hissejä. Sieltä on todella vaikea pelastatua kesken yöunien yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin n. 10 vuotta sitten Siljalla risteilyllä ja oli todella kova myrsky, samantapainen kuin Estonian aikana. En saanut yöllä nukuttua ja kurkistin hyvin ikkunasta ulos. Melkein pelästyin, kun Vikingin risteilylaiva oli aivan vieressä. Onkohan tämä jokin käytäntö, että kovissa myrskyissä seilaavat rinnakkain kaiken varalta?

Muistaakseni tämä tosiaan tuli käytännöksi juuri Estonian jälkeen. Toki aiemminkin ruotsinlaivat lähtivät usein noin tunnin välein samasta satamasta, joten ne olivat melko lähellä samalla reitillä.

Mitä apua lähekkäin olevista matkustajalaivoista on toisilleen? Lähinnä tulee mieleen hallitsemattomassa tilanteessa törmäysriski. Niitä laivoja ei suunniteltu pelastuslautoiksi. 

Työkuvioissa tapasin pari vuotta onnettomuuden jälkeen ihmisen, joka oli ollut Mariellalla. Kun hän ihmetteli härdelliä, joku henkilökunnasta oli sanonut, että meneillään on pelastusharjoitus. Aika äkkiä totuus oli kuitenkin valjennut, kun alkoi pelastuslauttoja näkyä meressä. Kuulemma laivan kyljestä laskettiin mereen köysitikkaat, ja joku virolainen mies oli itse uinut niille ja kiivennyt tikkaita omin voimin kannelle. Aikamoinen suoritus isoissa aalloissa, kun on ollut ensin tunteja 10-asteisessa vedessä. 

Ongelmana oli, että erilaisiet pelastautumisluukut ja luiskat oli suunniteltu ennen kaikkea laivasta poistumiseen, ei laivaan siirtymiseen. Nykyään kaikissa matkustajalaivoissa on vedenrajassa luukut joista tulee mereen sellainen liukumäki, jota pitkin voidaan ihmiset vinssata laivaan sisään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies pelastettiin helikopteriin suoraan merestä. Oli ainakin 2 tuntia uinut meressä.

Miten on mahdollista pysyä hengissä siellä noin pitkään. Jotkut muutkin kertoivat roikkuneensa tunnin, parikin, veden varassa siis ja mietin, että onko tuo mahdollista.

Estonia on esimerkki siitä ettei hypotermia ole sellainen 100% varmuudella nopeasti tappava mörkö kuin yleensä uskotellaan. Vaarallinen kyllä, mutta ei ehdoton kuolemantuomio. Estoniallahan jäi henkiin tunteja veden täyttämillä pelastuslautoilla kärvistelleitä.

Kuinkahan kauan ne sisällä olleet pysyi hengissä? Varmaan tuntikausia pimeydessä kuolemaa odottaen. Itse olisin varmasti saanut jonkun klaustrofobisen kohtauksen. 

Virallisen totuuden mukaan kaikki kuolivat sekunnissa jo ennen uppoamista, eivätkä ehtineet tajuta mitään. 

Todellisuudessa sitten...?

Vähän luulen että ilmataskuja on tuonne jäänyt paljonkin, kun laiva on niin sokkeloinen ja sen kääntyessä ympäri ei ilmalle ole juuri pakoaukkoja jäänyt pois laivasta. Laiva kääntyi myös sen verran hitaasti, ettei ihmiset ole sinkoilleet miten sattuu vaan ovat pystyneet myötäilemään liikettä, eikä hyteissä ole myöskään sellaisia esineitä jotka murskaisivat niihin jääneet tavaran alkaessa liikkumaan.  60-80m syvyys (laivan puolesta riippuen) on toki syvä, mutta toisaalta ei niin syvä etteikö siellä ihminen kykenisi selviytymään jos happea vaan on:  sukeltaahan jotkut noihin syvyyksiin ilman laitteitakin!   Siihen päälle vielä se, ettei hypotermia tapa välittömästi niin...

Hui.

Ilmataskuihin jääneet ovat menettäneet saman tien tajuntansa kun paine on noussut laivan vajotessa (ns, typpinarkoosi)

Olin talvella Sto-Hki välillä Tallink-Siljalla, olisiko ollut Serenade. Ei kyllä tullut uni silmään.

Jostain alhaalta kuului juuri tuollaista kolinaa ja pauketta ja koko ajan tuli tämä Estonia tapaus mieleen. Lopulta yritin ajatella, että ne on jäät jotka kolahtelee runkoa vasten ja siitä ääni. Silti kävin välillä käytävillä katsomassa, onko mitään paniikkia päällä missään.

Estonia keissi on siis vahvasti jäänyt kummittelemaan mieleen. En voi edes kuvitella kuinka heillä, jotka olivat asianosaisia ja esim. näillä pelastavilla alukslla mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi mies pelastettiin helikopteriin suoraan merestä. Oli ainakin 2 tuntia uinut meressä.

Miten on mahdollista pysyä hengissä siellä noin pitkään. Jotkut muutkin kertoivat roikkuneensa tunnin, parikin, veden varassa siis ja mietin, että onko tuo mahdollista.

Estonia on esimerkki siitä ettei hypotermia ole sellainen 100% varmuudella nopeasti tappava mörkö kuin yleensä uskotellaan. Vaarallinen kyllä, mutta ei ehdoton kuolemantuomio. Estoniallahan jäi henkiin tunteja veden täyttämillä pelastuslautoilla kärvistelleitä.

Kuinkahan kauan ne sisällä olleet pysyi hengissä? Varmaan tuntikausia pimeydessä kuolemaa odottaen. Itse olisin varmasti saanut jonkun klaustrofobisen kohtauksen. 

Luulo ei ole tiedon väärti, sanotaan. Vähän ällöttää kaltaisesi ihmiset kun saatte kiksejä tuollaisesta (hekumoitte miten on varmasti kiduttu hitaasti kuoliaaksi, hui.) Titanic-elokuvan kaltaista viihdettä sinulle ja monelle muulle.

Vierailija kirjoitti:

Työkuvioissa tapasin pari vuotta onnettomuuden jälkeen ihmisen, joka oli ollut Mariellalla. Kun hän ihmetteli härdelliä, joku henkilökunnasta oli sanonut, että meneillään on pelastusharjoitus. Aika äkkiä totuus oli kuitenkin valjennut, kun alkoi pelastuslauttoja näkyä meressä. Kuulemma laivan kyljestä laskettiin mereen köysitikkaat, ja joku virolainen mies oli itse uinut niille ja kiivennyt tikkaita omin voimin kannelle. Aikamoinen suoritus isoissa aalloissa, kun on ollut ensin tunteja 10-asteisessa vedessä. 

Ongelmana oli, että erilaisiet pelastautumisluukut ja luiskat oli suunniteltu ennen kaikkea laivasta poistumiseen, ei laivaan siirtymiseen. Nykyään kaikissa matkustajalaivoissa on vedenrajassa luukut joista tulee mereen sellainen liukumäki, jota pitkin voidaan ihmiset vinssata laivaan sisään. 

Voisi kuvitella, että korkea aallokko estäisi tuon liukumäen käytön nykyäänkin 🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monelleko henkilölle ne lautat oli mitoitettu. Ilmeisesti niissä ei ollut niitä lämpöpukuja tms. kuin yksi per lautta. Se käsitys tuli kun luki pelastautuneen ja sellaiseen pukeutuneen kertomusta. Jos niitä olisi ollut enemmän, olisi ihmisiä kuollut mahd. vähemmän hypotermiaan.

VMP oikeasti. Pelastuu uppoavasta laivasta, mutta kuolee pelastuslautalla kylmään 😓

 

Vielä pahemmin jos pelastuu noista molemmista ja kuolee sairaalassa. 

Vain yhdelle kävi niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin n. 10 vuotta sitten Siljalla risteilyllä ja oli todella kova myrsky, samantapainen kuin Estonian aikana. En saanut yöllä nukuttua ja kurkistin hyvin ikkunasta ulos. Melkein pelästyin, kun Vikingin risteilylaiva oli aivan vieressä. Onkohan tämä jokin käytäntö, että kovissa myrskyissä seilaavat rinnakkain kaiken varalta?

Muistaakseni tämä tosiaan tuli käytännöksi juuri Estonian jälkeen. Toki aiemminkin ruotsinlaivat lähtivät usein noin tunnin välein samasta satamasta, joten ne olivat melko lähellä samalla reitillä.

Mitä apua lähekkäin olevista matkustajalaivoista on toisilleen? Lähinnä tulee mieleen hallitsemattomassa tilanteessa törmäysriski. Niitä laivoja ei suunniteltu pelastuslautoiksi. 

No ainakin se, että helikopterit voivat käyttää ei-uppoavan laivan helikopterikantta pelastaessaan ihmisiä merestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin n. 10 vuotta sitten Siljalla risteilyllä ja oli todella kova myrsky, samantapainen kuin Estonian aikana. En saanut yöllä nukuttua ja kurkistin hyvin ikkunasta ulos. Melkein pelästyin, kun Vikingin risteilylaiva oli aivan vieressä. Onkohan tämä jokin käytäntö, että kovissa myrskyissä seilaavat rinnakkain kaiken varalta?

Muistaakseni tämä tosiaan tuli käytännöksi juuri Estonian jälkeen. Toki aiemminkin ruotsinlaivat lähtivät usein noin tunnin välein samasta satamasta, joten ne olivat melko lähellä samalla reitillä.

Mitä apua lähekkäin olevista matkustajalaivoista on toisilleen? Lähinnä tulee mieleen hallitsemattomassa tilanteessa törmäysriski. Niitä laivoja ei suunniteltu pelastuslautoiksi. 

No ainakin se, että heli

Laskeutuvat siinä samassa myrskyssä heiluvan laivan kannelle? Epäilen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin n. 10 vuotta sitten Siljalla risteilyllä ja oli todella kova myrsky, samantapainen kuin Estonian aikana. En saanut yöllä nukuttua ja kurkistin hyvin ikkunasta ulos. Melkein pelästyin, kun Vikingin risteilylaiva oli aivan vieressä. Onkohan tämä jokin käytäntö, että kovissa myrskyissä seilaavat rinnakkain kaiken varalta?

Muistaakseni tämä tosiaan tuli käytännöksi juuri Estonian jälkeen. Toki aiemminkin ruotsinlaivat lähtivät usein noin tunnin välein samasta satamasta, joten ne olivat melko lähellä samalla reitillä.

Mitä apua lähekkäin olevista matkustajalaivoista on toisilleen? Lähinnä tulee mieleen hallitsemattomassa tilanteessa törmäysriski. Niitä laivoja ei suunniteltu pelastuslautoiksi.&nbsp

Niinhän Estoniankin tapauksessa toimittiin, kun laivat ja kopterit pääsivät paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa aiemmin linkatussa Ylen jutussa kerrotaan, että viimeiset eloonjääneet pelastettiin klo 9 aamulla. Tuntuu kyllä aivan uskomattomalta. Ja ajatelkaa miltä näistä ihmisistä on tuntunut, kun apu lopulta sittenkin tuli.

Ilmeisesti siellä oli jo hypotermian kourissa odotettu kuolemaa saapuvaksi. Nukahtamista siihen viimeiseen uneen kaiken sen selviytymisen jälkeen. 

Muistelin, et joku kertoi jatkuvasti herätelleensä jotain muuta, joka meinasi nukahtaa siellä lautalla?

Vierailija kirjoitti:

laivoihin pitäis pultata seinille tikkaita myös väärinpäin, laivan kalllistuessa ei jäisi loukkuun niin helposti.

Lapseni sanoi samaa, kun valotin hänelle tästä onnettomuudesta!

Yksi ongelmahan Estonian tapauksessa oli, että laivan pelastusveneet oli kiinnitetty niin, ettei niitä saanut irroitettua enää kun laiva on kallistunut. Estonian onnettomuuden jälkeen tämä muutettiin niin, että pelastusveneet pystyy irroittamaan kaikissa asennoissa.

Huikea tuokin tarina, miten kaksi miehistön jäsentä oli kiivennyt laivan sisäosista alhaalta savupiipu kautta kannelle.

Se on kyllä aika surullista myös, että Estoniallahan oli ollut joku pelastusharjoitus vähän aikaa ennen tuota onnettomuutta. Tuo uppoaminen oli vaan aivan järisyttävän nopea, että mitään mahdollisuutta organisoidulle pelastamiselle ei ollut ja se on pelottavaa.

Tämä on niin hirveä tragedia, että ymmärrän kyllä, että paikalla olleiden ei tee mieli puhua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Henkilökuntaa pelastuneissa varmaan myös siksi suhteessa paljon, että tunsivat laivan ja osasivat heti lähteä oikeaan suuntaan ja osasivat liikkua myös tuon black outin aikaan edes jotenkin.

Henkilökuntaa menehtyi myös paljon, koska luulenpa, että he yrittivät auttaa muita.