Perintö ja avio-oikeus

Lainaus: "Osituksessa lesken ja perillisten kesken asia on suoraviivaisempi ja perukirjassa (joka on käytännössä perintöveroilmoitus) tehdään aina osituslaskelma."

Olen lukenut aika monta perukirjaa, mutta yhdessäkään niistä ei ole ollut osituslaskelmaa. Perukirjoissa on kyllä lueteltu vainajan ja lesken omaisuus ja velat sekä laskettu kummankin omaisuuden säästö, mutta osituslaskelman olen nähnyt vasta ositussopimuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.

Avioliitossa omaisuus

Ei ole. Avioliiton päättyessä tehdään ositus puolisoiden YHTEISEN SOPIMUKSEN MUKAAN, jos sopua ei synny vasta sitten mennään tuolla että avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja määritellään kumpi maksaa tasinkoa ja paljonko. Ja silloinkin tasingon maksaja päättää siitä mitä tasinkona antaa.

Lähtökohtaisesti ilman avioehtoa avioituminen = sopimus siitä, että eron tai kuoleman tullessa omaisuus jaetaan 50-50. Jokainen voi tietysti yrittää myöhemmin neuvotella tätä sopimusta uusiksi, jos käy kaduttamaan, mutta kyllä se on silti sopimus se alkuperäinenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä...

Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. ...

Otit tuon tekstin mainoksesta. Luotatko kaikessa muussakin mainosteksteihin? Minilex on yritys, Finlex olisi oikea paikka etsiä aitoa tietoa.

Minilex on mainos, mutta se on lakifirman mainos. Kannattaako lakifirman antaa mainoksessaan neuvoja, jotka ovat lain vastaisia? Eikö siinä tapauksessa joku lakia tunteva huomauttaisi nopeasti virheestä, ja lakifirma menettäisi kaiken uskottavuutensa?

En ole vielä kuullut jonkun löytäneen oikeaa virhettä Minilexin siv

Minilexiin viittaaminen on samalla mainostamista. Lakifirman mainoksessa ei ole selkeitä virheitä, mutta asia kerrotaan yhteydestään irrotettuna siten, että maallikkolukija olettaa vastaavan tapauksen (kuten vaikka tasingon antamisen ja saamisen) ulottuvan myös muihin maallikolle akuutteihin tapauksiin, joissa samaa sanaa käytetään. Silloin syntyy oletus, että avioero ja puolison kuolema ovat juridisesti samanlainen asia, vaikka esim. tasingon osalta avioliiton päättymisen syy on todella relevantti.

Jos haluat luottaa mainoksiin, niin kaivele samalla esille se mainosteksti, jossa käsitellään juuri sitä sinun tapaustasi kaikilla yksityiskohdilla. Ei taida löytyä.

Vierailija kirjoitti:

IS juttu käsittelee avoparia, joka omisti asunnon yhdessä, mutta kuolleen perilliset heittivät lesken kodistaan, koska avoleskellä ei ole samaa oikeutta kuin avioliitossa olleella, jolla on lesken asumisoikeus.

Tällöin kyseessä on yhteisomistuksen purku. Imo koko lesken asumisoikeudesta pitäisi luopua kokonaan. Nykyään ei ketään jätetä kadulle vaikka asunot menisi alta. Kunta hoitaa välttävän yksiön jostain jollei omat rahat riitä vuokrakämppään. On täysin nurinkurista ja kestämätöntä että leski saa käyttää toisten omaisuutta jopa vuosikymmenet. Härskeimmät asuu muiden omistamassa mökissä/huoneistossa vaikka itsellä olisi rahaa muuttaa omilleen. Lisäksi perikunta eli perilliset joutuu joka tapauksessa maksamaan ylläpidon ja korjaukset sekä perintöveron vaikka perintööön ei pääse käsiksi vuosiin. Ummehtunut ja vanhentunut lainkohta mikä pitäisi perua välittömästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä...

Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. ...

Otit tuon tekstin mainoksesta. Luotatko kaikessa muussakin mainosteksteihin? Minilex on yritys, Finlex olisi oikea paikka etsiä aitoa tietoa.

Minilex on mainos, mutta se on lakifirman mainos. Kannattaako lakifirman antaa mainoksessaan neuvoja, jotka ovat lain vastaisia? Eikö siinä tapauksessa joku lakia tunteva huomauttaisi nopeasti virheestä, ja lakifirma menettäisi kaiken uskottavuutensa?

En ole vielä kuullut jonkun löytäneen oikeaa virhettä Minilexin siv

Minilexiin viittaaminen on samalla mainostamista. Lakifirman mainoksessa ei ole selkeitä virheitä, mutta asia kerrotaan yhteydestään irrotettuna siten, että maallikkolukija olettaa vastaavan tapauksen (kuten vaikka tasingon antamisen ja saamisen) ulottuvan myös muihin maallikolle akuutteihin tapauksiin, joissa samaa sanaa käytetään

Jos joku maallikko tulkitsee asian väärin Minilexiä lukiessaan, niin tuskin hän osaa tehdä yhtään oikeampaa tulkintaa, jos hän lukee asiasta Finlexistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

IS juttu käsittelee avoparia, joka omisti asunnon yhdessä, mutta kuolleen perilliset heittivät lesken kodistaan, koska avoleskellä ei ole samaa oikeutta kuin avioliitossa olleella, jolla on lesken asumisoikeus.

Tällöin kyseessä on yhteisomistuksen purku. Imo koko lesken asumisoikeudesta pitäisi luopua kokonaan. Nykyään ei ketään jätetä kadulle vaikka asunot menisi alta. Kunta hoitaa välttävän yksiön jostain jollei omat rahat riitä vuokrakämppään. 

MInä olen ostanut omakotitalon yhdessä puolisoni kanssa yli 30 vuotta sitten ja laajentanut sitä yhdessä puolisoni kanssa yli 20 vuotta sitten. Koko ajan olemme maksaneet yhdessä niin lainoja kuin talon kunnossapitokuluja. Kyllä minusta olisi täysin epäreilua, jos puolisoni kuollessa lapsemme pystyisivät vaatimaan, että minun pitää muuttaa pois kodistani, jonka olen yhdessä puolisoni kanssa hankkinut, maksanut ja pitänyt kunnossa.

Perintöverotuksessa on kuitenkin minustakin tässä kohdassa korjattavaa. Jos asuntoa rasittaa lesken asumisoikeus, niin perintöverojen pitäisi tulla asunnon osalta maksuun ilman korkoseuraamuksia vasta sitten, kun asumisoikeus raukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

IS juttu käsittelee avoparia, joka omisti asunnon yhdessä, mutta kuolleen perilliset heittivät lesken kodistaan, koska avoleskellä ei ole samaa oikeutta kuin avioliitossa olleella, jolla on lesken asumisoikeus.

Tällöin kyseessä on yhteisomistuksen purku. Imo koko lesken asumisoikeudesta pitäisi luopua kokonaan. Nykyään ei ketään jätetä kadulle vaikka asunot menisi alta. Kunta hoitaa välttävän yksiön jostain jollei omat rahat riitä vuokrakämppään. 

MInä olen ostanut omakotitalon yhdessä puolisoni kanssa yli 30 vuotta sitten ja laajentanut sitä yhdessä puolisoni kanssa yli 20 vuotta sitten. Koko ajan olemme maksaneet yhdessä niin lainoja kuin talon kunnossapitokuluja. Kyllä minusta olisi täysin epäreilua, jos puolisoni kuollessa lapsemme pystyisivät vaatimaan, että minun pitää muuttaa pois kodis

Olet ostanut, laajentanut ja kunnossapitänyt 50%, mutta leskeksi mahdollisesti jäädessäsi hallinnoisit 100%:a eli muiden omaisuutta.

Itse kyllä muutan suosiolla tai ostan lapset ulos jos noin käy. En jää lasteni hyyryläiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?

Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.

Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.

Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasi

 

Löytyykö se pykälä avioliittolaista? Katsos kun leski ei peri, mutta voi avioliiton päättyessä saada tasinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Lainaus: "Osituksessa lesken ja perillisten kesken asia on suoraviivaisempi ja perukirjassa (joka on käytännössä perintöveroilmoitus) tehdään aina osituslaskelma."

Olen lukenut aika monta perukirjaa, mutta yhdessäkään niistä ei ole ollut osituslaskelmaa. Perukirjoissa on kyllä lueteltu vainajan ja lesken omaisuus ja velat sekä laskettu kummankin omaisuuden säästö, mutta osituslaskelman olen nähnyt vasta ositussopimuksissa.

Olen lukenut minäkin. Tarkistin juuri yhden, johon oli merkitty pesän puoliosuus. Periaatteessa se on osituslaskelma. Se tarkennetaan ositussopimuksessa ja jakokirjassa, joiden perusteella omistusoikeus siirtyy ja kuolinpesä juridisena yksikkönä voidaan lopettaa.

"Ei ole. Avioliiton päättyessä tehdään ositus puolisoiden YHTEISEN SOPIMUKSEN MUKAAN, jos sopua ei synny vasta sitten mennään tuolla että avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja määritellään kumpi maksaa tasinkoa ja paljonko. Ja silloinkin tasingon maksaja päättää siitä mitä tasinkona antaa."

Tässä ketjussa on on kyse avioliiton päättymisestä kuolemaan. Yksikään vainaja ei ole tietääkseni tullut kuolemansa jälkeen sopimaan yhtään  mitään. Silloin katsotaan A) lesken osuus eli hänen oma omaisuutensa ja B) vainajan perillisille kuuluva omaisuus.

Se on sitten lesken ja perillisten asia, miten sopivat keskenään tasingon, osituksen ja jaon vai sopivatko  mitenkään vai antavatko kuolinpesän ynnä leskeltä aikanaan jäävän osuuden olla jakamattomana iankaikkisuuteen saakka.

Perintö- ja lahjavero pitäisi poistaa. Ei tarvittaisi tätäkään ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

IS juttu käsittelee avoparia, joka omisti asunnon yhdessä, mutta kuolleen perilliset heittivät lesken kodistaan, koska avoleskellä ei ole samaa oikeutta kuin avioliitossa olleella, jolla on lesken asumisoikeus.

Tällöin kyseessä on yhteisomistuksen purku. Imo koko lesken asumisoikeudesta pitäisi luopua kokonaan. Nykyään ei ketään jätetä kadulle vaikka asunot menisi alta. Kunta hoitaa välttävän yksiön jostain jollei omat rahat riitä vuokrakämppään. On täysin nurinkurista ja kestämätöntä että leski saa käyttää toisten omaisuutta jopa vuosikymmenet. Härskeimmät asuu muiden omistamassa mökissä/huoneistossa vaikka itsellä olisi rahaa muuttaa omilleen. Lisäksi perikunta eli perilliset joutuu joka tapauksessa maksamaan ylläpidon ja korjaukset sekä perintöveron vaikka perintööön ei pääse käsiksi vuosiin. Ummehtunut ja vanhentunut lainkohta mikä pitäisi perua välittöm

Useimmiten närästystä taitaa aiheuttaa se, että leski on isän kakkos- tai kolmosvaimo, joka saattaa olla perillisten kanssa samaa ikäluokkaa. Tällöin sitä perintökämppää joudutaan odottamaan ja kustannuksiin osallistumaan pitkään. Voi käydä niin, että ne perilliset kupsahtaa ennen leskeä. 

Omaa äitiä tai isää sietää kyllä niin kauan, kun elinvuosia vanhemmalla riittää. Tai useimmiten kai asia on niin.