Perintö ja avio-oikeus

Siinä osuudessa, minkä pääsi ilman maksua lukemaan, näkyi puhuttavan avoliitosta. Siinä aivan eri säännöt kuin avioliitossa olevilla. 

Avoliitossa ei tule mitään perintöä, ositusta eikä tasinkoa eloon jääneelle puolisolle ilman testamenttia. Oikeasti avoleski voi jäädä täysin osattomaksi, vaikka olisi osallistunut vaikkapa vainajan yrityksen tai asunnon kustannuksiin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?

Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.

Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.

Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.

Eli "aviovarallisuuden alainen omaisuus" ei mene "puoliksi", eikä varsinkaan niinkuin täällä luullaan että leski omistaisi puolet kaikesta. kumpikin omistaa yhä omat omistuksensa ja perikunta päättää mitä omaisuutta he luovuttavat tasinkona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näin se menee, jos ei ole tehty avioehtoa.

Mikään ehto ei mene yli rintaperillisen. Täytyy olla vankat perusteet esittää oikeuteen, eikä siltikään mene välttämättä läpi. 

Avioehto vaikuttaa siihen, minkä verran on perintöä jaettavaksi. Jos varakkaampi puoliso kuolee, hänen koko omaisuutensa menee hänen perillisilleen, jos on avioehto. Jos avioehtoa ei ole, köyhemmälle leskelle maksetaan tasinkoa, olivatpa vainajan rintaperilliset mitä mieltä tahansa.

Jo vainaja on köyhempi puoliso, ei varakkaamman tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle, olipa avioehtoa tai ei.

Avioehto tehdään yleensä eron varalle. Hyvin harvoin se on tehty myös kuoleman varalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näin se menee, jos ei ole tehty avioehtoa.

Mikään ehto ei mene yli rintaperillisen. Täytyy olla vankat perusteet esittää oikeuteen, eikä siltikään mene välttämättä läpi. 

Avioehto vaikuttaa siihen, minkä verran on perintöä jaettavaksi. Jos varakkaampi puoliso kuolee, hänen koko omaisuutensa menee hänen perillisilleen, jos on avioehto. Jos avioehtoa ei ole, köyhemmälle leskelle maksetaan tasinkoa, olivatpa vainajan rintaperilliset mitä mieltä tahansa.

Jo vainaja on köyhempi puoliso, ei varakkaamman tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle, olipa avioehtoa tai ei.

Ei kule yhä edeelleenkään automaattisesti makseta. Köyhemmällä puolisolla on oikeus olla vaatimatta tasinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttu on maksumuurin takana, joten en pääse lukemaan sitä. Mutta todennäköisesti siinä on käsitelty asiaa vain puolisoaan köyhemmän lesken näkökulmasta. Jos leski on vainajaa rikkaampi, saa leski halutessaan pitää oman omaisuutensa kokonaan (lesken tasinkoprivilegi), ja vainajan lapset perivät vain vainajan nimissä olleen omaisuuden.

Tuossa ISn jutussa puhutaan avoliitosta, avolesken oikeuksista. 

Ja ne ovat käytännössä nolla. Vaikka avoliitto olisi kestänyt kymmeniä vuosia ja vaikka pariskunnalla olisi lapsia, ei laki takaa avoleskelle yhtään mitään ilman oikeudenkäyntiä. Silloinkin pitää kyetä osoittamaan, että on mahdollistanut toiselle omaisuuden kartuttamisen eikä tähän riitä vetoaminen lastenhoitoon.

En lukenut juttua, mutta isäni avovaimolle oli yllätys, että hän ei saanut jäädä asumaan yhteiseen kotiin, koska sen omisti äidin kuolinpesä eikä isällä ollut mitään mahdollisuutta antaa avolesken asumisoikeutta muiden omaisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näin se menee, jos ei ole tehty avioehtoa.

Mikään ehto ei mene yli rintaperillisen. Täytyy olla vankat perusteet esittää oikeuteen, eikä siltikään mene välttämättä läpi. 

Avioehto vaikuttaa siihen, minkä verran on perintöä jaettavaksi. Jos varakkaampi puoliso kuolee, hänen koko omaisuutensa menee hänen perillisilleen, jos on avioehto. Jos avioehtoa ei ole, köyhemmälle leskelle maksetaan tasinkoa, olivatpa vainajan rintaperilliset mitä mieltä tahansa.

Jo vainaja on köyhempi puoliso, ei varakkaamman tarvitse antaa tasinkoa kuolinpesälle, olipa avioehtoa tai ei.

Avioehto tehdään yleensä eron varalle. Hyvin harvoin se on tehty myös kuoleman varalle.

avioliitto päättyy EROON kuoleman johdosta.

Jutussa kirjoitettiin avoleskestä. Avio-oikeus ei koske avopuolisoa.

Ap lukee todella surkeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näin se menee, jos ei ole tehty avioehtoa.

Mikään ehto ei mene yli rintaperillisen. Täytyy olla vankat perusteet esittää oikeuteen, eikä siltikään mene välttämättä läpi. 

Avio-oikeus yhteiseen omaisuuteen menee ohi rintaperillisten. Toinen puolisko menee rintaperillisille. Normaalisti perinnönjakoa ei tehdä, ennen kuin kumpikin on kuollut. Avioehto muuttaa tilannetta siten, että puolisot saavat pitää oman omaisuutensa, jos tulee avioero tai kuolemantapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?

Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.

Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.

Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.

Eli "aviovarallisuuden alainen omaisuus" ei mene

Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.

Avioehdossa pitää lukea, että tämä on myös kuoleman varalle. Yleensä se laaditaan vain avioeron varalle. 

Vierailija kirjoitti:

Jutussa kirjoitettiin avoleskestä. Avio-oikeus ei koske avopuolisoa.

Ap lukee todella surkeasti.

lol

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?

Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.

Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.

Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.

 

Kyllä tasinko pitää hakea, mikäli lesken omaisuus on vähäisempi kuin vainajan. Vasta tällöin se tasataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, näin se menee, jos ei ole tehty avioehtoa.

Mikään ehto ei mene yli rintaperillisen. Täytyy olla vankat perusteet esittää oikeuteen, eikä siltikään mene välttämättä läpi. 

Avio-oikeus yhteiseen omaisuuteen menee ohi rintaperillisten. Toinen puolisko menee rintaperillisille. Normaalisti perinnönjakoa ei tehdä, ennen kuin kumpikin on kuollut. Avioehto muuttaa tilannetta siten, että puolisot saavat pitää oman omaisuutensa, jos tulee avioero tai kuolemantapaus.

 

mikä *tun "toinen puolisko". Ei mene. ja perinnönjaon voi suorittaa ja useasti suoritetaankin ennen kuin "kumpikin on kuollut". ja sitäpaitsi perinnön jako on suoritettava jos yksikin perikunnan osakas sitä vaatii.

Ensin suoritetaan ositus avioliiton päättämisen johdosta, ja yhteydessä määritellään tuleeko tasinkoa maksettavaksi vai ei. Tässä pitää myös huomioida että lesken EI OLE PAKKO maksaa tai vastaanottaa tasinkoa. Jos leski haluaa tasinkoa, niin perikunta päättää mitä omaisuutta tasinkona luovutetaan, ja loppu omaisuus jaetaan perillisten kesken.

Eli vainajan omaisuudesta todellakaaan ei mene "puolet puolisolle"

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.

 

Saat olla vapaasti väärässä. 

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.

Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. 

"Lähtökohtaisesti tasinkoa maksava saa päättää, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa. Tasingon saajalla on kuitenkin oikeus vaatia tasinkona työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseen. Tästä vaatimuksesta ei kuitenkaan saa aiheutua huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle taholle."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.

Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. 

"Lähtökohtaisesti tasinkoa maksava saa päättää, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa. Tasingon saajalla on kuitenkin oikeus vaatia tasinkona työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseen. Tästä vaatimuksesta ei kuitenkaan saa aiheutua huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle taholle."

Tässä lainaamassasi tekstissä puhutaan avioeron tasingosta.

Vierailija kirjoitti:

Tässä lainaamassasi tekstissä puhutaan avioeron tasingosta.

Ei muuten puhuta. Jutun otsikkokin on "Tasinko perinnönjaossa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.

Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. 

"Lähtökohtaisesti tasinkoa maksava saa päättää, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa. Tasingon saajalla on kuitenkin oikeus vaatia tasinkona työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseen. Tästä vaatimuksesta ei kuitenkaan saa aiheutua huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle taholle."

Tässä lainaa

Noup. Maksoimme sisarusten kanssa äidille tasingon. Saimme itse päättää miten. Asia hoiti lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Avioehdossa pitää lukea, että tämä on myös kuoleman varalle. Yleensä se laaditaan vain avioeron varalle. 

Ei pidä. Avioliitto päättyy eroon joko avioeron myötä, tai toisen puolison kuolemaan. Tietysti siihen voi tietyin rajoituksin laittaa eri määräykset riippuen siitä, kummasta syystä avioliitto päättyy. 

- Avioehtoa työkseni tekevä