Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perintö ja avio-oikeus
28.09.2024 |
"Salmen mukaan avioliiton määrittelemät edut ovat hyvät. Jos kuolleella on perillisiä, puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan niin, että leski saa omaisuudesta puolet ja perilliset toisen puolen." IS Eli, jos gold diggeri delaakin ensin, sen lapset vetää isot hillot?
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?
Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.
Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.
Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.
Eli "aviovarallisuuden alainen omaisuus" ei mene
Todellakin menee puoliksi ARVON mukaan. Siis ei mene puoliksi auto, puoliksi osake, puoliksi kaikki muu. Kumpikin omistaa oman omaisuutensa, ne lasketaan yhteen ja jaetaan kahteen yhtä suureen osaan = puoliksi,. Mutta vain raha-arvon mukaan, ei tavaroita jaeta tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?
Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.
Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.
Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.
Kuten sanottu monta kertaa EI MENE PUOLIKSI. Syy on yksinkertainen: LESKELLÄ ON OIKEUS OLLA ANTAMATTA TASINKOA JA LESKELLÄ ON OIKEUS OLLA OTTAMATTA VASTAAN TASINKOA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?
Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.
Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.
Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasi
Tämä perustuu avioliittolakiin. Ennenkuin kukaan perii mitään ja mennään perintökaaren säädöksiin, on puolisoiden avio-oikeiden alainen omaisuus tasattava osituksella (tai erottelulla jos on avioehto), mistä on sitten säännöt siellä avioliittolaissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä. Ei lesken tarvitse vaatia tasinkoa. Puolison kuollessa omaisuuden arvo jaetaan, jolloin ilman avioehtoa 50% arvosta on lesken ilman sen ihmeempiä vaatimuksia. Lisäksi leski saa ilmoittaa, mitä osaa vainajan omaisuudesta hänen avio-oikeutensa koskee, ottaako osakkeet vai mökin.
Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä.
"Lähtökohtaisesti tasinkoa maksava saa päättää, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa. Tasingon saajalla on kuitenkin oikeus vaatia tasinkona työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, joita hän tarvitsee elinkeinonsa jatkamiseen. Tästä vaatimuksesta ei kuitenkaan saa aiheutua huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle taholle."
Otit tuon tekstin mainoksesta. Luotatko kaikessa muussakin mainosteksteihin? Minilex on yritys, Finlex olisi oikea paikka etsiä aitoa tietoa. Lisäksi tuossa puhutaan erosta, ei kuolemasta. Edelleenkin perintökaaren mukaan puolet omaisuuden arvosta on lesken ja jos hän omistaa enemmän kuin vainaja, ei tasinkoa ole tarpeen antaa, mutta jos hän omistaa vähemmän, ei tasinkoa tarvitse erikseen vaatia, koska avio-oikeus tuo oikeuden osaan vainajan omaisuutta. Se ei siten ole asia, jota pitää vaatia, mutta se on asia, josta voi luopua.
Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.
Avioliitossa omaisuus ilman avioehtoa on aina 50/50. Näin se on eron hetkelläkin ja koskee myös kuolemaa. Mutta perintö on asia aivan erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioehdossa pitää lukea, että tämä on myös kuoleman varalle. Yleensä se laaditaan vain avioeron varalle.
Päinvastoin. Jos avioehdossa ei nimenomaan lue, että sitä sovelletaan vain avioerossa, niin avioehto on voimassa myös silloin, kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.
Avioliitossa omaisuus ilman avioehtoa on aina 50/50. Näin se on eron het
Juuri näin, tosin täsmennetään nyt vielä, että se omaisuus 50/50 tarkoittaa juuri sitä, että on oikeus saada samanverran yhteisen omaisuuden arvosta. Jos leskellä on 100 000r omaisuutta vainaijalla 200 000, on yhteisen omaisuuden arvo 300 000, josta molemmilla on oikeus saada puolet, eli 150 000. Kun vainajalla on enemmän, niin hänen omaisuudesta maksetaan leskelle 50 000 euroa. Se joka sen tasingon maksaa, saa päättää millä omaisuudella se maksetaan. Se kenen omaisuutta mikäkin on, menee nimiperiaatteen mukaan, eli sen mukaan kenen nimissä omaisuus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.
Avioliitossa omaisuus ilman avioehtoa on aina 50/50. Näin se on eron het
Ei ole. Avioliiton päättyessä tehdään ositus puolisoiden YHTEISEN SOPIMUKSEN MUKAAN, jos sopua ei synny vasta sitten mennään tuolla että avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja määritellään kumpi maksaa tasinkoa ja paljonko. Ja silloinkin tasingon maksaja päättää siitä mitä tasinkona antaa.
Leskellä on oikeus tasinkoon, sitä ei tarvitse erikseen vaatia. Mutta jos haluaa tästä oikeudesta luopua, niin se tulee selkeästi ilmaista perinnönjakokirjassa.
Leskellä ei ole velvollisuutta luovuttaa kuolinpesälle omaa omaisuuttaan, jos vainajan omaisuus oli arvoltaan pienempi kuin lesken, mutta hän voi halutessaan luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?
Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.
Yhä edelleen
Lainaus ei toimi.
Kyllä tasinko pitää hakea, mikäli lesken omaisuus on vähäisempi kuin vainajan. Vasta tällöin se tasataan.
EI tasinkoa tarvitse erityisesti hakea. Vainajan perintöä ei voi jakaa ennen kuin on tehty ositus. Ositussopimukseen tarvitaan lesken tai hänen valtuuttamansa allekirjoitus. Lesken ei tarvitse allekirjoittaa sellaista ositussopimusta, jossa hän ei saa tasinkoa. Toki leski voi halutessaan jättää ottamatta tasinkoa.
Osituksen tekoa voidaan kyllä lykätä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että perilliset eivät voi saada perintöä ennen kuin ositus on tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.
Avioliitossa omaisuus
Ei tuossa tapauksessa makseta mitään tasinkoa, koska lain mukaan puolisolle kuuluu puolet avio-oikeudenalaisesta omaisuudesta. Ei ole mitään tasingonmaksajaa, joka päättäisi, miten leskelle jotain annetaan, koska laki tulkitsee sen omaisuuden arvon lesken omaisuudeksi jo vainajan kuolinhetkestä alkaen ja leski päättää, mitä konkreettista omaisuutta se sisältää.
Älkää sotkeko avioeroa ja puolison kuolemaa toisiinsa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä menee yleensä aina perintö ja avio-oikeus sekaisin. Avio-oikeus ei ole perintöä, vaan ihan omaa omaisuutta. Annan selkeän esimerkin: minä ostan aviopuolisoni kanssa hehtaarin metsää yhdessä. Minä maksan puoli hehtaaria ja puoliso maksaa sen toisen puolen hehtaaria, yhteensä hehtaari. No kun kuolema minut korjaa, niin se puolikas hehtaaria minkä puolisoni on maksanut on hänen. Ei hän sitä minulta mitenkään peri. Itse on sen puolikkaansa maksanutkin. Sillä hänen puolella hehtaarillaan ei ole mitään tekemistä minkään perinnön kanssa. Perittävää omaisuutta on vain se minun puoli hehtaariani. Siitä puoliso ei peri yhtään mitään, vaan se menee omille lapsilleni. Toki voin testamentilla antaa siitä omasta puolikkaastani vielä puolikkaan puolisolle, jolloin hehtaarin metsästä 75% on hänellä ja 25% lapsillani.
Avioliitossa omaisuus
No siis tavallaan joo. Se yhteinen sopimus kuitenkin vastaa usein juuri sitä osituslaskelmaa ihan siksi, että verottaja tulee herkästi kuvioon mukaan jos omaisuutta siirrellään miten sattuu.
Osituksessa lesken ja perillisten kesken asia on suoraviivaisempi ja perukirjassa (joka on käytännössä perintöveroilmoitus) tehdään aina osituslaskelma. Tämä ihan siksi, että perilliset eivät maksaisi veroa myös mahdollisen tasingon määrästä. Jos taas leski perukirjassa ilmoittaa, että ei vaadi tasinkoa, niin myös tämä osuus lasketaan kuolinpesän omaisuuteen ja menee perintöveron alle.
Vierailija kirjoitti:
Leskellä on oikeus tasinkoon, sitä ei tarvitse erikseen vaatia. Mutta jos haluaa tästä oikeudesta luopua, niin se tulee selkeästi ilmaista perinnönjakokirjassa.
Leskellä ei ole velvollisuutta luovuttaa kuolinpesälle omaa omaisuuttaan, jos vainajan omaisuus oli arvoltaan pienempi kuin lesken, mutta hän voi halutessaan luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle.
Juuri näin. Meillä on jokaisessa perukirjassa ollut joko "leski käyttää oikeuttaan olla maksamatta tasinkoa" tai "leski ei halua tasinkoa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu on maksumuurin takana, joten en pääse lukemaan sitä. Mutta todennäköisesti siinä on käsitelty asiaa vain puolisoaan köyhemmän lesken näkökulmasta. Jos leski on vainajaa rikkaampi, saa leski halutessaan pitää oman omaisuutensa kokonaan (lesken tasinkoprivilegi), ja vainajan lapset perivät vain vainajan nimissä olleen omaisuuden.
Tuossa ISn jutussa puhutaan avoliitosta, avolesken oikeuksista.
... ja kehotetaan menemään naimisiin. Sitten siinä väitetään avioliiton kohdalla homman menevän avauksen lainauksen mukaisesti.
Avioliitto on taloudellinen juridinen yhteenliittymä. Oletusarvoisesti kaikki on siinä yhteistä, myös elintaso.
Siksi avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan omaisuus ositetaan tasan poisluettuna avioehdolla tai saantokirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle määrätyksi jäävä omaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen eri mieltä...
Ihan sama mitä mieltä olet mutta olet väärässä. ...
Otit tuon tekstin mainoksesta. Luotatko kaikessa muussakin mainosteksteihin? Minilex on yritys, Finlex olisi oikea paikka etsiä aitoa tietoa.
Minilex on mainos, mutta se on lakifirman mainos. Kannattaako lakifirman antaa mainoksessaan neuvoja, jotka ovat lain vastaisia? Eikö siinä tapauksessa joku lakia tunteva huomauttaisi nopeasti virheestä, ja lakifirma menettäisi kaiken uskottavuutensa?
En ole vielä kuullut jonkun löytäneen oikeaa virhettä Minilexin sivuilta. Finlex on tietysti ensisijainen paikka etsiä tietoa siitä, mitä laissa sanotaan, mutta maallikko ei aina osaa tulkita pykäliä oikein. Minilexin sivuilla asiat on kirjoitettu maallikolle ymmärrettävämpään muotoon. Lisäksi sen pohjana voi olla tietoa oikeuskäytännöistä jonkin pykälän tulkinnassa.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on taloudellinen juridinen yhteenliittymä. Oletusarvoisesti kaikki on siinä yhteistä, myös elintaso.
Siksi avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan omaisuus ositetaan tasan poisluettuna avioehdolla tai saantokirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle määrätyksi jäävä omaisuus.
Nimenomaan EI OLE YHTEISTÄ. kaikki omaisuus ovat henkilöiden itsensä omaisuutta. Puolisot voivat myös hankkia omistusta yhdessä (kuten esim asunnot yleensä hankitaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mitä tarkoittaa gold digger. Saisiko saman suomeksi?
Avioliitossa todella menee aviovarallisuuden alainen omaisuus puoliksi - mutta varakkaamman lesken ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan kuolinpesälle.
Leski ei saa perintöä ilman testamenttia, jos vainajalla on rintaperillisiä = lapsia. Köyhempi leski saa tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on yhtä suuri kuin vainajan perillisillä. Jos leski on täysin varaton, hän voi todellakin saada puolet vainajan omaisuudesta.
Yhä edelleen EI MENE. kummankin omaisuus pysyy kummankin omaisuutena, Jos leski on köyhempi ja vaatii tasinkoa, voi perilliset maksaa tasingon vaikka antamalla sen sähköttömän erämökin, jos sen arvo on vähintään tasingon suuruinen. Näin pääsee riesasta eroon. Perikunnalle sitten voi jättää sen osakesalkun.
Eli "aviovarallisuuden alainen omaisuus" ei mene
Sähän sanot täsmälleen kuten edellinenkin. Me muut ymmärrämme, että puolet on puolet omaisuuden arvosta, eikä puolet joka ikisestä kupista ja kiposta.
Siitä voidaan sitten kyllä tapella, minkä arvoista mikäkin omaisuus on. Jos erämaamökki ei ole yhtä arvokas kuin osakesalkku, se ei riitä kuittaamaan lesken osuutta, vaan sitten tulee vielä osa osakesalkusta lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttu on
Tuossa ISn jutussa puhutaan avoliitosta, avolesken oikeuksista.
... ja kehotetaan menemään naimisiin. Sitten siinä väitetään avioliiton kohdalla homman menevän avauksen lainauksen mukaisesti.
Avioliitto on taloudellinen juridinen yhteenliittymä. Oletusarvoisesti kaikki on siinä yhteistä, myös elintaso.
Siksi avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan omaisuus ositetaan tasan poi
Avioliitossa ei oletusarvoisesti ole kaikki yhteistä, vaan kumpikin puoliso omistaa sen mikä on hänen nimissään. Jos minun miehelläni on firma, jonka hän myy miljoonalla eurolla, ja mieheni ehtii pelata koko miljoonan ennen kuin haen avioeroa, ei minulla ole mitään laillista oikeutta hakea mitään korvausta tuosta miljoonasta. Se oli yksin mieheni omaisuutta, jolle hän sai tehdä mitä haluaa.
Toinen juttu sitten on se, että avioliiton päättyessä varakkaampi voi joutua maksamaan köyhemmälle tasinkoa.
Aina yhtä järkyttävää nähdä, miten pihalla ihmiset on ihan perustavaa laatua olevista säännöksistä. Käyttäkää hyvät ihmiset juristia jo silloin, kun molemmat puolisot on hengissä ja kaikki hyvin. Pyytäkää selostamaan, miten käy, jos A tai B kuolee ensin, tai tulee ero. Jos lopputulos omaisuuden suhteen ei ole se, mitä tahdotte, tehkää paperit kuntoon. Ehdottomasti.
Alue: Aihe vapaa
Perintökaari ei tunne tuollaista vaatimusta aviopuolisolle hakea halutessaan tasinkoa, joten voisitko kertoa meille kaikille, mihin lakipykälään moinen perustuu?