Voiko olla kummi lapselle ilman lahjojen ostopakkoa?

Jaa, onpas sulla hirveitä kavereita jos noin on. Omien kummipoikieni kanssa en oo koskaan kokenut, että odotetaan rahaa tai tavaraa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, onpas sulla hirveitä kavereita jos noin on. Omien kummipoikieni kanssa en oo koskaan kokenut, että odotetaan rahaa tai tavaraa.

Puolisoni kummilapsen vanhempi oli kuin hirviö. Muistutti heti seuraavan vuorokauden puolella kun rahaa ei näkynyt kummilapsen tilillä. Jätti sen verran ikävän kokemuksen, että kieltäydymme kummilapsista.

Juuri tuon takia en halua kummiksi, vaikka lapsia rakastankin.

Kristillinen kasvatus riittää, ei tarvitse mitään lahjoja antaa jos ei halua 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, onpas sulla hirveitä kavereita jos noin on. Omien kummipoikieni kanssa en oo koskaan kokenut, että odotetaan rahaa tai tavaraa.

Puolisoni kummilapsen vanhempi oli kuin hirviö. Muistutti heti seuraavan vuorokauden puolella kun rahaa ei näkynyt kummilapsen tilillä. Jätti sen verran ikävän kokemuksen, että kieltäydymme kummilapsista.

Olen järkyttynyt, mutta valitettavasti osa vanhemmista olettaa kummin osallistuvan lapsen elatukseen, mikä on väärin.

Voi olla. Ei se toetysti lapselle kivaa ole. Ajattelin itsekin noin joskus lapsettomana parikymppisenä opiskelijana. No, nyt näin nelikymppisenä äitinä en ikinä jättäisi kummilastani ilman lahjoja, jos minulla sellainen olisi. Mieluummin luopuisin itse jostain omasta ostoksestani kuin lapsen lahjasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, onpas sulla hirveitä kavereita jos noin on. Omien kummipoikieni kanssa en oo koskaan kokenut, että odotetaan rahaa tai tavaraa.

Puolisoni kummilapsen vanhempi oli kuin hirviö. Muistutti heti seuraavan vuorokauden puolella kun rahaa ei näkynyt kummilapsen tilillä. Jätti sen verran ikävän kokemuksen, että kieltäydymme kummilapsista.

Olen järkyttynyt, mutta valitettavasti osa vanhemmista olettaa kummin osallistuvan lapsen elatukseen, mikä on väärin.

Jos kummi on sponsori, niin se varmaan saa laittaa lapseen sponsorileimat

Mitä vastasit kummiksi pyytämiseen, ap?

Kyllä varmaan voi olla.

Itse kyllä tykkään ostaa lahjoja ja viedä kummilastani erilaisiin tapahtumiin. Koska en ole uskonnollinen, tutustutan kulttuuriin.  Mitään vaatimuksia ei kummilapsen vanhemmilta ole koskaan tullut, toivoivat kummista lapselleen vain läheistä aikuista ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasit kummiksi pyytämiseen, ap?

Kiiton kohteliaisuudesta, mutta kieltäydyin kunniasta. En halua kummiksi.

Vierailija kirjoitti:

Kristillinen kasvatus riittää, ei tarvitse mitään lahjoja antaa jos ei halua 

Ei näytä riittävän, kun raha- ja lahjatoiveita tuntuu tulevan joka tuutista.

Kannattaa varmaan jutella sen kaverin kanssa niin asia selviää. Ihan täysin sopimuskysymyshän tämä on. 

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Ei se toetysti lapselle kivaa ole. Ajattelin itsekin noin joskus lapsettomana parikymppisenä opiskelijana. No, nyt näin nelikymppisenä äitinä en ikinä jättäisi kummilastani ilman lahjoja, jos minulla sellainen olisi. Mieluummin luopuisin itse jostain omasta ostoksestani kuin lapsen lahjasta.

Olet valmis itse näkemään nälkää ja toimimaan lahjakoneena? Ei kiitos. Jos ei pelkkä tätinä tai setänä olo riitä seurana lapselle, niin antaa olla.

Ei toki kannata ryhtyä kummiksi jos ei yhtään kiinnosta tehdä lapsen eteen tai edes lapsen kanssa mitään. Lahjojen osto tuskin on se pääpointti kenellekään normaalille, vaan kummista toivotaan turvallista läheistä aikuista lapselle, vanhempien lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan jutella sen kaverin kanssa niin asia selviää. Ihan täysin sopimuskysymyshän tämä on. 

Minulla on kummilapsi, jota en ole nähnyt vuosiin, koska kyllästyin lapsen vanhempien lahjatoivelistoihin. Lapselle tarttee nyt tätä ja tätä, voisitko ostaa? Lapsen ollessa alle kouluikäinen muistin, mutta en koskaan saanut kuulla kiitosta, joten lopetin muistamisen.

Ostopakko? Ei mulla oo ollu mitään ostopakkoa. Aina juhliin kutsuttaessa, kun oon (omasta tahdosta) kysyny mitä lahjaksi on sanottu, että lahjaa tärkeempää on, että pääsisin paikalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Ei se toetysti lapselle kivaa ole. Ajattelin itsekin noin joskus lapsettomana parikymppisenä opiskelijana. No, nyt näin nelikymppisenä äitinä en ikinä jättäisi kummilastani ilman lahjoja, jos minulla sellainen olisi. Mieluummin luopuisin itse jostain omasta ostoksestani kuin lapsen lahjasta.

Olet valmis itse näkemään nälkää ja toimimaan lahjakoneena? Ei kiitos. Jos ei pelkkä tätinä tai setänä olo riitä seurana lapselle, niin antaa olla.

Hmmm. Aika hassusti sinä ikään kuin kiellät tai kyseenalaistat minun vastaukseni. Vastasin omasta puolestani. Kyllä, kummilapsen lahja menisi itseni edelle. Ja olen ihan varoissani. Jos en olisi, olisin valmis hieman paastoamaankin kummilapsen hyväksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa varmaan jutella sen kaverin kanssa niin asia selviää. Ihan täysin sopimuskysymyshän tämä on. 

Minulla on kummilapsi, jota en ole nähnyt vuosiin, koska kyllästyin lapsen vanhempien lahjatoivelistoihin. Lapselle tarttee nyt tätä ja tätä, voisitko ostaa? Lapsen ollessa alle kouluikäinen muistin, mutta en koskaan saanut kuulla kiitosta, joten lopetin muistamisen.

No juttelitteko ollenkaan etukäteen, mitä ajatuksia kummiudesta on? 

En taas käsitä miten aikuiset ihmiset ei voi puhua, vaan olettavat vaan jotain (kuten tässä vanhemmat lahjanostoautomaattia), ja sitten ihmetellään kun toinen ei toimikaan just niinkuin ajatteli. 

Lastemme kummisetä ei ole ikinä muistanut lapsia mutta välimme ovat läheiset.

Kyllä lapsi niitä lahjoja odottaa ainakin syntymäpäivinä ja jouluna.