Miten saada entinen kaveri jättämään minut rauhaan?!
Ollaan tunnettu lapsuudesta asti. Nyt olemme 30 + ikäisiä, kummallakin omat perheet ja elämät.
Mutta ex-kaveri ei tajua, ettei minua kiinnosta. Hän soittelee usein ja aloittaa viestittelyn. Minä en aloita niitä koskaan.
Vähintään kerran viikossa vainoaa minua. Miten saada loppumaan?
Kommentit (69)
Vainoaville pitää puheluesto panna päälle. Ja jatkaa edelleen radiohiljaisuutta.
Ap kokee ettei ole kenellekään mitään velkaa, nyt on uudet kuviot eikä tällä kaverilla ole niissä sijaa eikä tule olemaankaan. Näinpä hänen kannattaa töräyttää näkemyksensä päin tämän kaverin näköä. Tällä tapaa saa yhteydenpidon varmasti loppumaan. Eikä taatusti ala uudestaan.
No ehkä voit sanoa / viestiä suoraan tai kiertäen. Jos ei tajua estä tai voit suoraan estääkin, jos ahdistaa. Et halua olla tyly, mutta saatat kokea raskaaksi liian usein yhteydenpidon tai hänen aiheet. Toinen ehkä taas etsii kaveria jonka kanssa on yhteydessä usein, jospa se löytyy muualta. Jos hänellä on vanhempi elossa tai muita tuttuja, eiköhän sitten pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Ap kokee ettei ole kenellekään mitään velkaa, nyt on uudet kuviot eikä tällä kaverilla ole niissä sijaa eikä tule olemaankaan. Näinpä hänen kannattaa töräyttää näkemyksensä päin tämän kaverin näköä. Tällä tapaa saa yhteydenpidon varmasti loppumaan. Eikä taatusti ala uudestaan.
Tämä on itse asiassa ainoa käypä neuvo. Ei ihmiset tajua niitä vihjailuja, joita täälläkin annettu vinkiksi. Vihjailu on paska housujen toimintatapa.
Vierailija kirjoitti:
Aika rajua katkoa välit lapsuudenkaveriin syynä se, ettei kiinnosta.
Ap kuulostaa psykopaatilta. Ei ole normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vainoaville pitää puheluesto panna päälle. Ja jatkaa edelleen radiohiljaisuutta.
Ei tuo ole vainoamista. Ap ei saa sanottua suoraan, ettei kiinnosta niin syyttäköön itseään.
Vainoaminen on rikos. Hyvä, että et aloita viestittelyjä. Tuollaiselle korkeintaan ukaasi, että jos vainoaminen ei lopu nyt, niin teet rikosilmon.
Miksi et halua olla tekemisissä? Miksi et pysty sanomaan suoraan miten asia on?
Siis miksi ei kiinnosta?
Ymmärrän kyllä sen, että joidenkin ihmisten kanssa vain kasvaa erilleen. Mutta se yleensä tapahtuu hiljalleen niin, että molemmat osapuolet vaan jättävät yhteydenpidon. Selvästi tää sun entinen kaverisi ei ole kokenut kasvaneensa erilleen susta ja jos sulla on jotain historiaa masennuksesta, niin voi kokea sun vetäytymisen olevan oirehdintaa. Eihän hän voi tietää, että sä olet yksipuolisesti päättänyt ystävyyssuhteen.
Mikä sua estää kertomasta hänelle, että sä koet, että teidän ystävyys on tullut tiensä päähän ja sun elämässä puhaltaa uudet tuulet etkä ole erityisen kiinnostunut järjestämään hänelle aikaa/tilaa? Jos hän vaikka velvollisuudentunnosta susta huolehtii, niin voisi jopa tuntea helpotusta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ystävyyssuhteet voivat muuttua taakaksi jos kaverukset ovat vieraantuneet toisistaan. Ap:n tilanne muistuttaa tapausta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli luultavasti
Mikä hel vetti sua oikein vaivaa? Olet täysin päästäsi vialla! Sä suollat tätä samaa paskaa tänne joka ketjuun sekä sitä toista kuvottavaa paskaa eli frettitarinaa. Mene hoitoon paskiainen!
Vierailija kirjoitti:
Vanhat ystävyyssuhteet voivat muuttua taakaksi jos kaverukset ovat vieraantuneet toisistaan. Ap:n tilanne muistuttaa tapausta, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli luultavasti
Sulla kyllä tulee kaikesta mieleen tuo mummosi kertoma juttu. Ei oo kellään sukupolviin käyny mielessäkään, että naapurinrouva ei vaan halunnut pentulaumaa kuppaamaan keittoa päivittäin?
Vierailija kirjoitti:
Vainoaminen on rikos. Hyvä, että et aloita viestittelyjä. Tuollaiselle korkeintaan ukaasi, että jos vainoaminen ei lopu nyt, niin teet rikosilmon.
Wtf? Ei ole vainoamista, kun toinen ei voi mitenkään tietää ettei ap ole enää kiinnostunut! Ap:n on sanottava suoraan ja täysin selvästi ettei enää kiinnosta.
Jos sen jälkeen vielä toinen jatkaa, niin vasta sitten on kyseessä vainoaminen. Paskahousu ap ei vaan saa suutaan auki!
Onko tässä nyt kyse enemmän siitä, että olet oikeasti alkanut inhota häntä, vai siitä ettet vain koe häntä niin läheiseksi ihmiseksi, että haluaisit olla tiiviisti yhteydessä? Jälkimmäisessä tapauksessa varmaan riittää, että sanot hänelle olevasi tosi kiireinen etkä ehdi pitämään usein yhteyttä. Ensimmäisessä tapauksessa on paras sanoa suoraan, ettet koe häntä enää ystävällesi etkä halua olla missään tekemisissä enää.
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä nyt kyse enemmän siitä, että olet oikeasti alkanut inhota häntä, vai siitä ettet vain koe häntä niin läheiseksi ihmiseksi, että haluaisit olla tiiviisti yhteydessä? Jälkimmäisessä tapauksessa varmaan riittää, että sanot hänelle olevasi tosi kiireinen etkä ehdi pitämään usein yhteyttä. Ensimmäisessä tapauksessa on paras sanoa suoraan, ettet koe häntä enää ystävällesi etkä halua olla missään tekemisissä enää.
Ystävällesi = ystäväksesi
Ei kukaan osaa lukea ajatuksia, puhu sille kaverille ap. Mikä siinä suoraan puhumisessa (sen voi tehdä myös nätisti) on toisille niin kauheaa?
Eivät ihmiset mene siitä rikki. Voin sanoa, että itse olen loukkaantunut verisesti silloin, kun entinen ystävä vihjaili noin vuoden verran ettei seurani kiinnosta.
Tilanne eskaloitui siihen, että tuo ystävä petti minut todella rumalla tavalla. Hän kertoi PERHEENJÄSENELLENI ettei ole enää ystäväni. Eli kuulin tältä perheenjäseneltäni, että ystävyys on ohi.
Voin sanoa, että sen jälkeen tuo entinen ystävä on saanut olla rauhassa. Suoraan puhumalla minua ei olisi ikinä loukattu niin paljon kuin tuolla toiminnalla.
Ja minä hölmö viimeiseen asti autoin ja tuin kaikessa tuota kaksinaamaista sikaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika rajua katkoa välit lapsuudenkaveriin syynä se, ettei kiinnosta.
Sulla ek taida edes olka kavereita.
Sinä olet se häirikkö jonka muut on estäneet somessa ja puhelimessa.
Ap! Ei ole velvollisuutta vastata. Voit ihan hyvin joko sanoa tyypille, että olet kiireinen etkä ehdi vasrata. Sitten estät hänet kaikissa medioissa.
Sinä asetat omat rajasi.
Ihmiset muuttuu. En itsekään jaksaisi olla menneisyyden ihmisetn kanssa tekemisissä, etenkin jos eivät ole yhtään kasvaneet ja muuttuneet rennoimmaksi. Toiset taas muuttuvat täysin erilaisiksi ja sietämättömiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika rajua katkoa välit lapsuudenkaveriin syynä se, ettei kiinnosta.
Sulla ek taida edes olka kavereita.
Sinä olet se häirikkö jonka muut on estäneet somessa ja puhelimessa.
Ap! Ei ole velvollisuutta vastata. Voit ihan hyvin joko sanoa tyypille, että olet kiireinen etkä ehdi vasrata. Sitten estät hänet kaikissa medioissa.
Sinä asetat omat rajasi.
Sä vaikutat ihmiseltä, jota tutut ja sukulaiset kutsuvat kusipääksi. Ystäviähän sulla ei ole.
No sehän pitää sanoa ettei kiinnosta kuunnella aina 2 viikon välein samaa paskaa.
Kyllä on.