Mikseivät laihat ihmiset koskaan suostu kertomaan mitä syövät? Onko todellisuus , että välttelevät syömistä kuten anorektikot j
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
No just söin kaksi palaa kauraleipää juustolla ja kinkulla, kahvia mukillinen ja suklaata neljä riviä. Päivällä söin tonnikalapastaa lounaalla, elovena välipalakeksin, mandariinin. Päivälliseks vetäsin pestokanaa. Niin ja aamulla kaks palaa kauraleipää juustolla, kahvia. En muista oonko muuta syöny. Ja olen hoikka, kiitos kysymästä.
Tää vois olla just mun päivän syömiset ja olen aina ollut todella hoikka, mutta vielä laihempi olin silloin kun vielä söin gluteenia (mitä en enää voi syödä). Herkkuja syön ehkä liian usein, mutta se ei painoa tuo lainkaan lisää.
Syömisten laskeminen ja luetteleminen vain ei kiinnosta, koska ruoka ja syöminen eivät pyöri koko ajan päässä. Syödään, kun on nälkä, jottei olisi nälkä. Ei ole sen kummallisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ei suostu? Syödään sopivasti eikä kellon ympäri kuten te.
No kerro se sopivasti syöminen.
ap
79kg vähärasvainen mies,2800-2900 kcal päivässä,tosin tämä kehonkoostumus edellyttää lihastreeniä.
Yleensähän laihat ihmiset väittävät voivansa syödä ihan mitä vaan ja kuinka paljon vaan, eivätkä silti liho.
Kyllä, näin se on itsellä ollut koko elämän, t. 40v nainen/äiti
Olen aina ollut hoikka, joidenkin mielestä laiha. Usein minulta kysytään miten pysyn hoikkana ja mitä syön ja pyydetään neuvoja. En ole osannut oikein vastata koska syön kuten muutkin. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että ei ole niin ratkaisevaa "mitä" vaan tärkeämpää on "miten". Eli syön näin: heti aamulla en syö mitään, käyn lenkillä ja syön ensimmäisellä kahvitauolla töissä, kahvi ja pari ruisleipäviipaletta vaihtelevin päällyksin. Seuraavan kerran syön kun olen töiden jälkeen käynyt lenkillä, syön tavallista kotiruokaa, melkein aina perunaa eri lisukkein ja maito ruokajuomana. Myöhemmin illalla syön mitä sattuu, yleensä ruisleipää, viiliä tms, syön myös perunalastuja, karkkeja ym epäterveellistä, mutta en juo juuri lainkaan virvoitusjuomia. Lisäksi syön hitaasti ja pureskelen huolellisesti, tämä tapa on mennyt veriin jo kouluajoilta kun niin opetettiin. Yleensä syön vasta kun tuntuu pieni näläntunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En elä syödäkseni. En noudata mitään ruokavalioita tai ideologioita. Syön mitä sattuu, en suunnittele etukäteen. Kun on nälkä, lähden syömään tai kauppaan, jos jaksan tai viitsin tai jos ei ole muuta mielenkiintoisempaa tekeillä. Mulla on usein tilanne, ettei ole mitään syötävää, koska en ole käynyt kaupassa. Nälkä ei ole minua häiritsevä tunne. Se ei aiheuta heikotusta, pyörtyilyä, voimattomuutta tai mitään sellaista.
Tänään olen syönyt aamulla kahvia. Lounasaikaan hain kaupasta roiskeläpän ja juotavan jugurtin ja pussillisen mandariineja. Illalla kävin kaverin kanssa elokuvissa ja käytiin syömässä Raxissa. Normaalisti en syö näin runsaasti. Mandariineja jäi yli, syön ne sitten joskus. Huominen alkaa varmaankin taas kahvilla ja loppupäivä menee sitten miten menee.
Miten muuten elämässä menee, jos ei oteta huomioon tuota painoasiaa?
Sivusta. Miksi kysyt aiheeseen liittymätöntä "kuulumisia" , jotka ovat yksityisasioita? Yritätkö tuoda häntä jotenkin alas olettaen ettei hänellä pyyhi hyvin vai oletko vain sairaalloisen utelias?
Olen opetellut syömään terveellisesti ja nykyään se menee ihan automaatiolla niin en kirjaa kaikkea muistiin tai noudata ruokavaliota.
Mulla oli laiha 50-vuotias nainen työkaverina. Käytiin usein yhdessä lounaalla, ja mätti ruokaa kuin hevonen. Siis ihan tavallista ruokaa. Oli mielestäni tervepäinen, joten en usko että meni johonkin vessaan oksentamaan kaiken pois. Ilmeisesti teki pitkiä koiralenkkejä joka päivä, ja ehkä myös säästi siten, että söi lähinnä työpaikkaruokalassa, jossa tietysti sai samalla rahalla mättää niin paljon kuin napa vetää. Oli todella nopea kävelijä myös, en meinannut perässä pysyä vaikka nuorempi olinkin, eli uskon kyllä että lenkkeilyä harrasti.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut hoikka, joidenkin mielestä laiha. Usein minulta kysytään miten pysyn hoikkana ja mitä syön ja pyydetään neuvoja. En ole osannut oikein vastata koska syön kuten muutkin. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että ei ole niin ratkaisevaa "mitä" vaan tärkeämpää on "miten". Eli syön näin: heti aamulla en syö mitään, käyn lenkillä ja syön ensimmäisellä kahvitauolla töissä, kahvi ja pari ruisleipäviipaletta vaihtelevin päällyksin. Seuraavan kerran syön kun olen töiden jälkeen käynyt lenkillä, syön tavallista kotiruokaa, melkein aina perunaa eri lisukkein ja maito ruokajuomana. Myöhemmin illalla syön mitä sattuu, yleensä ruisleipää, viiliä tms, syön myös perunalastuja, karkkeja ym epäterveellistä, mutta en juo juuri lainkaan virvoitusjuomia. Lisäksi syön hitaasti ja pureskelen huolellisesti, tämä tapa on mennyt veriin jo kouluajoilta kun niin opetettiin. Yleensä syön vasta kun tuntuu pieni näläntunne.
Tavallisesti ihmiset syö myös aamupalan ja päivällisen ennen lounasta eli jätät kaksi ateriaa syömättä...
ap
Minusta ihmisillä ei ole enää mitään mielenkiintoista kerrottavaa. Kaikki vain kertovat mitä syövät, lihavat ja laihat.
Olen kevytrakenteinen, en välttele syömistä todellakaan. Olen kertonut jossain aiemmassa ketjussa, mitä söin yhtenä päivänä, ja mielelläni voin sanoa jotain vinkkiä, jos vinkkiä halutaan/kysytään. Nyt kuitenkin tarvisi ehtiä markettiin, joten en pysty jutskailemaan enkä ole varma, onko jutskaileminen tässä ketjussa ok asia, aloitus oli osin sen sävyistä jne. Siis: on mukava jutella mukavassa ilmapiirissä, mutta miksi antaa neuvoa jos suhtautuminen on passiivisvihamielistä ja välillä uteloidaan kaikenlaista näköjään kommenttiosiossakin.
Liikun päivittäin paljon, ja haaste on saada riittävästi hyvälaatuista ravintoa syödyksi. En kuitenkaan käytä voita tai öljyä juuri ollenkaan enkä syö punaista lihaa. Rasvainen ruoka on aina oksettanut. Kuitupitoisia ruokia menee paljon, vihanneksia, hedelmiä kalaa ja kanaa. Aamun aloitan kaurapuurolla ja sen jälkeen lähden juoksemaan tai hiihtämään.
Tietysti hoikat ei syö mitään herkkuja ei leivoksia eikä kakkuja. Eikä jäätelöitä. Ei vähääkään suklaata eikä pullaa. Eikä juuri juustoja eikä mitään naksuja sipsejä. Ei edes mehuja. Eikä limuja. Tekee itse ruokaa ja kalastaa. Liikkuu. Ei mekään nuorena mitään syöty. Oli kokoajan menoja.
Elimistö tottuu syömisrytmiin. Joku syö viisi kertaa päivässä, toinen kerran.
Itse olen kokeillut tuota parin tunnin välein syömistä ja ei toiminut itsellä koska oli aina nälkä (ehkä vatsalaukku venyi tai tottumus kurisutti vatsaa).
Nyt olen jo vuosia syönyt kunnon aterian kerran päivässä ja yhden joko väli- tai iltapalan, joskus jopa molemmat. Nälkä on jo hyvä kun on ruoka-aika, juuri sopiva rytmi minulle. En ole koskaan kärsinyt heikotuksista jos en syö. Näin söin luonnostani jo ennen tuota virallisen suosituksen kokeilujakson.
Veikkaan että kaikki ollaan niin erilaisia. Se mikä yhdelle toimii ei toimi toiselle.
Olen normaalipainossa.
Miten niin ei suostu, ainahan sellaisiin ketjuihin tulee paljon vastauksia. Ihmiset tuntuu suorastaan olevan innolla kertomassa mitä syövät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut hoikka, joidenkin mielestä laiha. Usein minulta kysytään miten pysyn hoikkana ja mitä syön ja pyydetään neuvoja. En ole osannut oikein vastata koska syön kuten muutkin. Olen miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että ei ole niin ratkaisevaa "mitä" vaan tärkeämpää on "miten". Eli syön näin: heti aamulla en syö mitään, käyn lenkillä ja syön ensimmäisellä kahvitauolla töissä, kahvi ja pari ruisleipäviipaletta vaihtelevin päällyksin. Seuraavan kerran syön kun olen töiden jälkeen käynyt lenkillä, syön tavallista kotiruokaa, melkein aina perunaa eri lisukkein ja maito ruokajuomana. Myöhemmin illalla syön mitä sattuu, yleensä ruisleipää, viiliä tms, syön myös perunalastuja, karkkeja ym epäterveellistä, mutta en juo juuri lainkaan virvoitusjuomia. Lisäksi syön hitaasti ja pureskelen huolellisesti, tämä tapa on mennyt veriin jo kouluajoilta kun niin opetettiin. Yl
En ole koskaan ymmärtänyt aamusyömistä, miten voi olla nälkä heti kun herää? Kapinoin aamupalaa vastaan jo lapsena ja jätin sen pois heti kun olin tarpeeksi vanha saamaan tahtoni läpi. Jotenkin luonnoton ajatus syödä heti aamusta
Vierailija kirjoitti:
Tietysti hoikat ei syö mitään herkkuja ei leivoksia eikä kakkuja. Eikä jäätelöitä. Ei vähääkään suklaata eikä pullaa. Eikä juuri juustoja eikä mitään naksuja sipsejä. Ei edes mehuja. Eikä limuja. Tekee itse ruokaa ja kalastaa. Liikkuu. Ei mekään nuorena mitään syöty. Oli kokoajan menoja.
Höpö höpö. Syön herkkuja, en tosin päivittäin. Hoikkana pysyy kun ei vain makaa sohvalla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Hoikilla ei ole lapsuuden tai muita traumoja, eivät sorru lohtusyömään. Ei siinä sen kummempaa, ongelma on siinä, miten saa pään kuntoon ne, joilla on niitä traumoja, jotka laukaisee liikasyömisen?
Mä olen kyllä tunnesyöjä ja silti ollut aina alipainoinen. Syön suruun hirveitä määriä herkkuja kerralla, mutta sitten nälkä on vähäisempää seuraavat ajat, keho jotenkin luontaisesti tasaa. Ja tosiaan en silloin syö niitä herkkuja normaalin ruoan lisänä, vaan ainoana ravintona. Esim. pizza, iso sipsipussi, karkkipussi, suklaalevy, mozzarellatikkuja jne.
Oikein hyvin.