Miksi sisustan muita varten?
Asiallisia vastauksia kiitos.
Tykkään seurata sisustustilejä somessa ja lainaan kirjastosta aina uusimmat sisustuslehdet. Selailen etuovea joka päivä. Tykkään jutella sisustamisesta muiden kanssa.
Kun sisustan omaa kotiani, niin en todellisuudessa edes tiedä millainen mun oma maku on. Muiden silmissä kotimme saattaa olla "täydellinen trendikoti", mutta en varsinaisesti edes tykkää kaikesta, mitä meillä on. Haluaisin laittaa näyttäviä tapetteja, mutta en uskalla ja osaa. Jos ostan uuden sohvan, niin mun pitää kysyä vaikka kuinka monelta ihmiseltä mielipidettä. En koskaan päädy siihen huonekaluun, josta itse tykkään, vaan siihen josta muut tykkäävät. Jos ostain jotain uutta niin mietin vaikka kuinka kauan, että mitä jos se on jonkun toisen mielestä huono. Tykkääkö Laura ja Leena mun uudesta päiväpeitosta. Entäs Johanna tai Erkki? Mitä jos Saija ei tykkää siitä?
Mulle kävi esim niin, että löysin kivan nojatuolin, joka oli muidenkin mielestä kiva. Tuoli oli aivan ihana. Ostin sen. Myöhemmin sain kuulla, että mun yksi tuttava ei pidä sen mallisista tuoleista ja nyt mua kaduttaa aivan sikana koko tuoli. Jotenkin hävettää se.
Haluaisin, että kotimme olisi kaikkien mielestä hieno. Tiedän, että se on mahdotonta.
En kaipaa nyt kettuilua tai haukkuja. Haluaisin päästä ulos tästä.
Kommentit (53)
Meidän pitäis remontoida vessa, mutta en osaa tehdä valintoja. On liikaa mistä valita, värit ja kaikki. Itku tulee kun ajattelee, että täytyy päättää mitä haluaa.
Muutin juuri ykssiöön.Kaksion vahat huonekalut 24v.,osa vahemia.Lähtivät sortti asema.Raha varani ei suuret,mutta säästänyt tättä muuttoa varten ja ikea ostin omalla mauallani tarpeliset huonekalut.Kotini on minua varten ,minun turva satama.Enkä todella sisustannut muita varten kotiani.En myöskään ota vierailule tänne kuin käheiseni.Ihmiset voi tavata kahvilat,lounaalla tai ihan ulkoilun merkeissä.En myöskään itse tuppaudu muiden kotiin.Jos nyt läheisteni koti käyn.Menen tapaamaa heitä,en kyttämän heidän kotia tai sisustusta.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ainoa. Luulen, että tämä on aika yleistä. Mä oon samanlainen. Mä tapetoin ja maalasin harmaan sävyillä talomme vuonna 2014. Tykkäsin aivan valtavasti. Nyt viime kesänä menin maalaamaan kaikki beigellä ja valkoisella. Mua kaduttaa tosi paljon, koska oikesti tykkään harmaasta paljon enemmän kuin beigestä. Tapetit toivat mun mielestä näyttävyyttä ja ylellisyyttä, mutta jotenkin koin pakoksi olla trendikäs. Mua harmittaa niin paljon.
On kyllä pahasti päässä vikaa sinulla. Aivan käsittämätöntä että joku toimisi noin. Luoja varjele minua ikinä sekoamasta tuolla tavalla!
Vierailija kirjoitti:
Et ole yksin, tosiaankaan. Olen käynyt sisustusalan opintoja muutaman vuoden ja melkeenpä voisin sanoa, että sisustaminen on jopa vaikeampaa kuin ennen. Rakastan sisustaa, mutta koen siitä valtavia paineita. Varmasti yksi tämän päivän vitsauksista.
Tätä ketjua on karmea lukea. Ei ole tullut mieleenkään että näinkin monta täysiin umpihullua ihmistä edes löytyisi.
Alkaa jo toivoa että tulisi helvetti joku luonnonkatastrofi tai sota tai jotain että olisi teilläkin kerrankin oikeita ongelmia.
Tuo toimintatapa luultavasti toimii sinua itseäsi vastaan. Ihmisistä aistii yleensä aika nopeasti sen, että pystyvätkö seisomaan omilla jaloillaan ja elävätkö omannäköistä elämää vai odottavatko muiden hyväksyntää kaikelle. Rohkeasti itsensä näköiset ihmiset herättävät luonnostaan kunnioitusta. Tunnistan ihmistyypin, joka sisustaa muita varten. Se on vähän niinkuin sellainen leikki, että kun menee kylään, niin pakko kehua kaikkea, kun toinen sitä niin paljon odottaa. Oikeasti toisen koti ei kiinnosta niin kauheasti ja olisi kiva vaan viettää aidosti hauskaa aikaa aitojen ihmisten kanssa. Toivon, että sinäkin löydät levon tässä asiassa ja saat nauttia kodista, joka on sinun näköisesi ja tuntuu kodilta riippumatta siitä, mitä muut siitä sanovat.
Köyhyys vapauttaa tällaisistakin ongelmista! 😄 Sisustukseni koostuu perintöhuonekaluista, sukulaisten hylkäämistä ja kirpparitavaroista. Mielestäni kotini on silti kaunis ja persoonallinen, muutkin ovat sanoneet samoin.
Vierailija kirjoitti:
Tuo toimintatapa luultavasti toimii sinua itseäsi vastaan. Ihmisistä aistii yleensä aika nopeasti sen, että pystyvätkö seisomaan omilla jaloillaan ja elävätkö omannäköistä elämää vai odottavatko muiden hyväksyntää kaikelle. Rohkeasti itsensä näköiset ihmiset herättävät luonnostaan kunnioitusta. Tunnistan ihmistyypin, joka sisustaa muita varten. Se on vähän niinkuin sellainen leikki, että kun menee kylään, niin pakko kehua kaikkea, kun toinen sitä niin paljon odottaa. Oikeasti toisen koti ei kiinnosta niin kauheasti ja olisi kiva vaan viettää aidosti hauskaa aikaa aitojen ihmisten kanssa. Toivon, että sinäkin löydät levon tässä asiassa ja saat nauttia kodista, joka on sinun näköisesi ja tuntuu kodilta riippumatta siitä, mitä muut siitä sanovat.
Mielenkiinnosta pakko kysyä, että miten/mistä tuollaisen ihmisen tunnistaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole yksin, tosiaankaan. Olen käynyt sisustusalan opintoja muutaman vuoden ja melkeenpä voisin sanoa, että sisustaminen on jopa vaikeampaa kuin ennen. Rakastan sisustaa, mutta koen siitä valtavia paineita. Varmasti yksi tämän päivän vitsauksista.
Tätä ketjua on karmea lukea. Ei ole tullut mieleenkään että näinkin monta täysiin umpihullua ihmistä edes löytyisi.
Alkaa jo toivoa että tulisi helvetti joku luonnonkatastrofi tai sota tai jotain että olisi teilläkin kerrankin oikeita ongelmia.
Mua tämä ei yllätä yhtään. Aivan valtava määrä ihmisiä seuraa somesta sisustusjuttuja ja valtava määrä kuvaa omaa kotiaan someen. Koko talon sisustus ja lattiat vaihtuvat joka trendin mukaan. Miksi kukaan muuten vaihtaisi esimerkiksi täysin uudenveroisia lattioita, jotka oli vielä pari vuotta sitten ah niin upeat yhtäkkiä toisenlaisiin?
Eikai kenenkään koti voi olla kaikkien mielestä hieno? Aina löytyy joku, jonka mielestä sun ostama matto on aivan hirveä ja jonkun mielestä todella kaunis. Jokaisen koti, myös sinun omasi, on todella kaunis, koska se on OMA koti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo toimintatapa luultavasti toimii sinua itseäsi vastaan. Ihmisistä aistii yleensä aika nopeasti sen, että pystyvätkö seisomaan omilla jaloillaan ja elävätkö omannäköistä elämää vai odottavatko muiden hyväksyntää kaikelle. Rohkeasti itsensä näköiset ihmiset herättävät luonnostaan kunnioitusta. Tunnistan ihmistyypin, joka sisustaa muita varten. Se on vähän niinkuin sellainen leikki, että kun menee kylään, niin pakko kehua kaikkea, kun toinen sitä niin paljon odottaa. Oikeasti toisen koti ei kiinnosta niin kauheasti ja olisi kiva vaan viettää aidosti hauskaa aikaa aitojen ihmisten kanssa. Toivon, että sinäkin löydät levon tässä asiassa ja saat nauttia kodista, joka on sinun näköisesi ja tuntuu kodilta riippumatta siitä, mitä muut siitä sanovat.
Mielenkiinnosta pakko kysyä, että miten/mistä tuollaisen ihmisen tunnistaa?
Ei tuo tarkoita sitä, että on joku supervoima, jolla aina tunnistaa tällaiset tyypit, vaan sitä, että tunnistaa tämän tyypin olemassaolon omassa elämässään. On siis kohdannut heitä todellisessa elämässä.
Jos miettii yleisesti sellaista kotia, joka on monen mielestä kaunis, niin sellainen koti ei ole oikeastaan koskaan ns trendikoti. Esim mun mielestä beige skandikoti, jossa on ns kuplasohva tai sellainen palikkasohva ja tammen värinen vinyylilattia ja muita muotijuttuja on lähinnä tavallinen.
Kaunein koti jossa olen itse käynyt on mun entisen työkaverin koti. Siellä oli yhdistetty hyvällä maulla modernia tyyliä rustiikkiseen talonpoikaistyyliin. Keittiö oli todella moderni ja uusi valkoinen keittiö sileillä ovilla ja taso tyhjänä yms ja ruokapöytä olikin ns talonpoikaistyylinen ja yhdistelmä oli jotenkin aivan älyttömän toimiva. Jos ruokapöytä tuoleineen olisi olleet samaa tyyliä kuin keittiö, niin tila olisi ollut heti vain tylsä. Olkkarissa oli iso itämainen matto, talonpoikaistyylinen valtava astiakaappi, mutta silti moderni minimalistinen sohva. Kaikki sopi jotenkin älyttömän hyvin ja oli osattu hyvällä maulla yhdistää eri tyylejä. Kartanomainen kokonaisuus.
Tulee mieleen lähinnä joku huonekalukaupan mainos, jos koko tila on samaa tyyliä. Samaa mieltä siitä, että trendien mukainen koti on lähinnä tavallinen, koska niin monella on samanlainen.
Mä olin ennen samanlainen. Minut herätti tämä korkojen nousu yms. En edes tiennyt, mistä tykkään. En ollut oikein ikinä miettinyt, että mikä MINUN makuni on. Sisustelin vain sen mukaan, mikä on trendikäs ja sellainen, josta kaikki tykkää. Kyselin myös ties keneltä mielipidettä ennen kuin uskalsin ostaa. Jotenkin halusin olla varma, että meillä on aina muiden mielestä hienoa ja sellaista, josta tykätään. Ostin esim flos valaisimen luotolla. Korkojen noustessa olinkin sitten pulassa, koska asuntolaina nousi paljon ja samalla piti edelleen maksaa juurikin tuota flosia. Meillä oli myös aivan priimakunnossa oleva ihan kiva laminaattilattia, mutta vaihdoin sen puun väriseen vinyyliin, koska monella muullakin oli.
Nyt kaikki maksettu. Parhaimmillaan oli reilu 12k velkaa näistä sisustushankinnoista. Nyt tunnen itseni tyhmäksi. Toisaalta olen oppinut..on ihana tunne, kun jää rahaa matkusteluun ja säästöön.
Aloittaja tuskin on yksin. Luulen, että yli puolet naisista on samanlaisia.
Ymmärrän, että tulee kotihäpeä, kun kaikki ei olekaan kuin sisustuslehdestä. Mutta kehotan vähän selaamaan oikotietä halvemmista kämpistä, niin näet, että ihan tavallisia koteja on kaikilla. Meillä on sisutus ihan kaikkea, torista ostettuja Ikean huonekaluja ja sitten taas perintönä saatuja design tuoleja. Ja hyvin sopii yhteen kaikki, koska minä pidän niistä, ihan sama mitä joku naapurin Pirkko sanoo.
Koko sana TRENDI pitäisi kieltää huonekaluista tai remontoinnista puhuttaessa. On luonnon ja kestävyyden kannalta sietämätöntä, että sisustusta vaihdetaan "trendien" mukaan parin vuoden välein.
Itse taidan olla aina ainakin "vuoden myöhässä". Torilta jne kun katselen mistä hienoista asioista toiset luopuu ja koostan niistä, köyhä kun olen. Silti itselle semmoinen flow on tärkeä, ja että on paljon valoja. Siinä kaikki, vaalea flow ja elän iloisesti. Vieraat saavat luvan mahtua tuohon , jos eivät, mennään kahvilaan:).
Et ole yksin, tosiaankaan. Olen käynyt sisustusalan opintoja muutaman vuoden ja melkeenpä voisin sanoa, että sisustaminen on jopa vaikeampaa kuin ennen. Rakastan sisustaa, mutta koen siitä valtavia paineita. Varmasti yksi tämän päivän vitsauksista.