Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (11014)
Vierailija kirjoitti:
EU-oikeuden näkökulmasta:
Lyhyt, kohtuullinen asumisaikaehdot (esim. 3 vuotta) hyväksytään
Pitkä, käytännössä saavuttamaton ehto (40 vuotta) ei todennäköisesti ole hyväksyttävä, jos yhdistetään kaikki vähimmäisturvaedut
Käytännön vaikutus: EU voisi edellyttää, että jäsenvaltio lyhentää asumisehtoa, jos vähimmäisturva halutaan säilyttää EU-kansalaisille tasavertaisena.
EU-oikeudessa keskeinen periaate on yhdenvertainen kohtelu ja sosiaaliturvaoikeuksien yhteensovittaminen (erityisesti EU-asetus 883/2004). Tästä ei seuraa mitään kiinteää "sallittua" asumisaikaa (kuten 3 vuotta), eikä EU aseta suoraa rajaa (kuten 40 vuotta). Jäsenvaltio saa asettaa asumisperusteisia ehtoja tietyille etuuksille, erityisesti ei-maksuperusteisille vähimmäisetuuksille. Pitkä asumisaika voi olla sallittu, jos se liittyy järjestelmän luonteeseen (esim. vahva kytkös asumiseen).
Vierailija kirjoitti:
Suomi voi säätää 40 vuoden asumisehdon, kuten kansaneläkkeessäkin on, mutta silloin se ei ole vähimmäisetuus eikä sitä saa määritellä vain Suomessa maksettavaksi. Käytännössähän nyt ainoat, joilla on ollut mahdollisuus saavuttaa kansaneläkkeen 40 vuoden asumisehto ovat juuri nykyiset Suomessa syntyneet kansaneläkeläiset ja heiltä on evätty liikkumisvapaus 1.2.2025 eläkkeensä kanssa. Nyt toteutettu katkaisu ei koske montaakaan kolmansista maista tullutta. Kaikki ovat alkuperäisiä suomalaisia vanhoja ja vammaisia ihmisiä.
Vähimmäisetuus tarkoittaa EU-oikeudessa käytännössä verorahoitteista, ei-maksuperusteista rahallista etuutta, jonka tarkoitus on turvata henkilölle perustason toimeentulo silloin, kun hänellä ei ole riittäviä muita tuloja tai vakuutusperusteisia etuuksia; lähin oikeudellinen käsite on EU-asetus 883/2004 mukainen erityinen ei-maksuperusteinen rahallinen etuus.
Määritelmä ei sisällä tarkkoja sallittuja ehtoja. EU-oikeus ei anna valmista listaa siitä, millaisia ehtoja saa liittää, vaan arvio perustuu yleisiin periaatteisiin: ehtojen tulee olla syrjimättömiä ja sidoksissa etuuden tarkoitukseen. Jäsenvaltio saa siis asettaa esimerkiksi asumiseen ja tarveharkintaan liittyviä ehtoja.
Ei kukaan ole väittänytkään, että tarkkoja aikoja olisi. EU vaatii, että asumisajat ovat kohtuulliset ja kaikkien saavutettävissa ja niinhän ei 40 vuoden asumisehdossa ole. Jos suuri joukko jää ilman vähimmäisetuutta täysin epärealistisen asumisaikaehdon takia, niin ehto on syrjivä eikä sitä hyväksytä vähimmäisetuudeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole väittänytkään, että tarkkoja aikoja olisi. EU vaatii, että asumisajat ovat kohtuulliset ja kaikkien saavutettävissa ja niinhän ei 40 vuoden asumisehdossa ole. Jos suuri joukko jää ilman vähimmäisetuutta täysin epärealistisen asumisaikaehdon takia, niin ehto on syrjivä eikä sitä hyväksytä vähimmäisetuudeksi.
Ruotsilla on esim. tällainen vaatimus omassa kansan- ja takuueläkkeen välimuodossa, joka on ei-eksportattava etuus. Asumisehto liittyy olennaisesti tukeen, onhan kyseessä asumisperusteinen ja Suomen kustannustasoon perustuva etuus. Sen luonteeseen kuuluu, että se myönnetään pitkään täällä oleskelleelle, joka on ollut työikänsä täällä, mutta ei ole syystä tai toisesta kyennyt tekemään riittävästi töitä Suomessa. Ei, että tänne tullaan pari vuotta ennen eläkeikää kuittaamaan makoisat eläkepäivät.
Nämä katkaisuaktivistit nyt eivät vaan tajunneet, että ei ollut mahdollista katkaista kansaneläkkeitäkään ainoastaan Aurinkorannan asukeiilta päåmääränään heidän kiusaaminen, vaan katkaisu vaikuttaa täydellä voimalla koko väestöön ja tulevaisuuteen. Yhtä mahdotonta on kohdistaa takuueläkkeen kiristys vain maahamme vuosien saatossa eri maista tulleisiin muuttajiin. Saman ongelman edessä painitaan Sanni Grahn-Laasosen jokaisen epäonnistuneen erityisryhämään kohdistuneen muutoksen seurauksena. Opiksi ei oteta, vaikka oppirahat maksetaan aina verovaroista korkojen kera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole väittänytkään, että tarkkoja aikoja olisi. EU vaatii, että asumisajat ovat kohtuulliset ja kaikkien saavutettävissa ja niinhän ei 40 vuoden asumisehdossa ole. Jos suuri joukko jää ilman vähimmäisetuutta täysin epärealistisen asumisaikaehdon takia, niin ehto on syrjivä eikä sitä hyväksytä vähimmäisetuudeksi.
Ruotsilla on esim. tällainen vaatimus omassa kansan- ja takuueläkkeen välimuodossa, joka on ei-eksportattava etuus. Asumisehto liittyy olennaisesti tukeen, onhan kyseessä asumisperusteinen ja Suomen kustannustasoon perustuva etuus. Sen luonteeseen kuuluu, että se myönnetään pitkään täällä oleskelleelle, joka on ollut työikänsä täällä, mutta ei ole syystä tai toisesta kyennyt tekemään riittävästi töitä Suomessa. Ei, että tänne tullaan pari vuotta ennen eläkeikää kuittaamaan makoisat eläkepäivät.
Ruotsi luopui sosiaaliturvan asumisperusteesta. Koskee asumistukea ja mm. Perhe-etuja ja terveydenhoitoa. Niitä ei enää saa oelkästään ilmoittautumalla Ruotsin asukkaaksi.
Suomi jatkaa asumisperusteista sosiaaliturvaa. Esimerkiksi ne, jotka eivät täytä kaavailtua yhdistelmäeläkkeen 40 vuoden asumisehtoa ovat Sanni Grahn-Laasosen Ylelle antaman haastattelun mukaan oikeutettuja toimeentulotukeen koska asuvat vakituisesti Suomessa.
Kun puhutaan suomalaisten eläketurvasta, niin jo nyt on toteutunut se, että pelkkää kansaneläkettä saavat, jotka jäivät jäsenmaihin 1.2.2025 jälkeen, eivät saa lainkaan vanhuuseläkettä eivätkä terveydenhoitoa tälläkään hetkellä. Tämän lisäksi on Suomeen syntymässä kansanryhmä, jolle ei katsota kuuluvan minkäänlaista vanhuuseläkettä yli 40 vuoden asumisehdon täyttymisestä huolimatta. Omavaraiset suomalaiset vanhukset, joilla ei ole työeläkettä. Samassa jamassa he ovat eläkkeen suhteen sitten kuin kaikki työkyvyttömät ja vammaiset sotapakolaiset tai kolmansista maista tulleet, joilla puolestaan ei täyty 40 vuoden asumisehto. Joukkoon liittyy vielä ne kaikki, joiden kansaneläke lakkaa lopullisesti ilman eri ilmoitusta 2 vuoden päästä katkaisusta eli ensi vuonna helmikuussa.
Vierailija kirjoitti:
Kun puhutaan suomalaisten eläketurvasta, niin jo nyt on toteutunut se, että pelkkää kansaneläkettä saavat, jotka jäivät jäsenmaihin 1.2.2025 jälkeen, eivät saa lainkaan vanhuuseläkettä eivätkä terveydenhoitoa tälläkään hetkellä. Tämän lisäksi on Suomeen syntymässä kansanryhmä, jolle ei katsota kuuluvan minkäänlaista vanhuuseläkettä yli 40 vuoden asumisehdon täyttymisestä huolimatta. Omavaraiset suomalaiset vanhukset, joilla ei ole työeläkettä. Samassa jamassa he ovat eläkkeen suhteen sitten kuin kaikki työkyvyttömät ja vammaiset sotapakolaiset tai kolmansista maista tulleet, joilla puolestaan ei täyty 40 vuoden asumisehto. Joukkoon liittyy vielä ne kaikki, joiden kansaneläke lakkaa lopullisesti ilman eri ilmoitusta 2 vuoden päästä katkaisusta eli ensi vuonna helmikuussa.
Toimeentulotuki on se johon turvautua. Jos sitten Suomella on ylimääräistä rahaa, jolla rakentaa kaikenlaisia sosiaaliturvaeläkkeitä ja muita härpäkkeitä, niin fine.
Tässäkin se ero näkyy Ruotsin t3kemään tuoreeseen muutokween nähden. Suomen toimeentulotuki on automaattisesti asumisperusteinen. Ruotsin ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan ole väittänytkään, että tarkkoja aikoja olisi. EU vaatii, että asumisajat ovat kohtuulliset ja kaikkien saavutettävissa ja niinhän ei 40 vuoden asumisehdossa ole. Jos suuri joukko jää ilman vähimmäisetuutta täysin epärealistisen asumisaikaehdon takia, niin ehto on syrjivä eikä sitä hyväksytä vähimmäisetuudeksi.
Ruotsilla on esim. tällainen vaatimus omassa kansan- ja takuueläkkeen välimuodossa, joka on ei-eksportattava etuus. Asumisehto liittyy olennaisesti tukeen, onhan kyseessä asumisperusteinen ja Suomen kustannustasoon perustuva etuus. Sen luonteeseen kuuluu, että se myönnetään pitkään täällä oleskelleelle, joka on ollut työikänsä täällä, mutta ei ole syystä tai toisesta kyennyt tekemään riittävästi töitä Suomessa. Ei, että tänne tullaan pari vuotta ennen eläkeikää kuittaamaan makoisat eläkepäivät.
Mikä Ruotsin kansaneläkkeen ja takuueläkkeen välimuotoeläke siellä on?
Suomeen kaavaillun yhdistelmäeläkkeen ehdot, 40 vuotta asumisehto, täyttäö vain Suomessa ikänsä asuneet eli käytännössä suomalaisista vanhemmista syntyneet ja heidän vapaata liikkumista ollaan rajoittamassa. Yhdistelmätakuueläke ei noilla ehdoilla tule koskemaan maahamme muuttaneita.
Voi kuvitella, kuinka STM:stä on menty komissiolle nyyhkimään, että kehitämme vielä kandaeläkelakia parhaan kykymme mukaan. Älkää vielä aloittako rikkomusmenettelyä, yritämme häivyttää ongelmat yhdistelmäeläkkeellä. Meillä on kikkailu meneillään, olkaa kilttejä ja odottakaa kunnes hustoriallinen uudistus putkahtaa ilmoille jälkeen kerran STM:n historiallisten uudistusten ehtymättömästä kaivosta.
Ei Suvi-Anne Siimeksen analyysiin kannata luottaa. Hänkin on katsonut vierestä kun suomalaisilta katkaistiin kansaneläke jopa Ruotsissa ja EU:ssa. Mitä takuueläke-ehdotuksella muka saadaan paikattua yhtään missään. Koko kanalauma lähti tämän perään ihan samoin kuin 1990-luvun perintäoperaatiossakin. Huonoa jälkeä syntyi silloinkin.
Lakkauttaisivat vaan samantien molemmat kansan- ja takuueläkkeen. Sossun luukulle pummit ja muut vapaamatkustajat.
Vierailija kirjoitti:
Lakkauttaisivat vaan samantien molemmat kansan- ja takuueläkkeen. Sossun luukulle pummit ja muut vapaamatkustajat.
Tarvehankintainen sosiaalituki tilalle. Onhan se outoa, että sosiaaliturvaa kuten kansaneläkettä saa, vaikka olisi miljoonaomaisuus ja useiden kymmenien tuhansien eurojen esimerkiksi sijoitustulot tai maataloustulot.
Ei siinä ole mitään outoa ollut, koska se ei ole sosiaalituki eikä se sellaiseksi hokemalla muutu.
Mikä hallituksen motiivi oikein on tälle jääräpäiselle väännölle, joka ei tuo mitään säästöä Suomelle. Päinvastoin kunnille ja hyvinvointialueille tulee korkeat velkarahalla maksettavat kulut jokaisesta pakkopalaavasta vanhuksesta ja vammaisesta.
Ilmeisesti vain vapaan liikkumisen estäminen hivelee katkaisuaktivistien sydäntä maksoi mitä maksoi. Kommunistimmekin kaivautuvat ulos kolostaan vaikuttaakseen neuvostotyyppisen maassapysymisen rakentamiseen uudenlaisella taantumuksellisella takuueläkelainsäädännöllä, johon kansaneläkeläiset muka voidaan liittää.
Ihan sellainen perus juttu, minkä Suomi rikkoi EU-oikeuden silmissä: jätti vanhukset ja vammaiset köyhyyteen ja monet vaille terveydenhoitoa asuinmaihinsa. Tehty mikä tehty ja sanktiot seuraa. Tuskin pelkkä katkaisulain peruutus riittää enää.
Kansaneläke on menneisyyden tuki, jolla ei ole sijaa nykypäivänä. Ei ole enää täyspäiväisiä kotiäitejä, vaan kaikki tekevät työtä tai menevät Kelaan toimeentuloluukulle.
Eiköhän siihen uuteen yhdistettyyn vähinmäiseläkkeeseen saada valittajien mieliksi varallisuus- ja tulorajat.
Vierailija kirjoitti:
Kansaneläke on menneisyyden tuki, jolla ei ole sijaa nykypäivänä. Ei ole enää täyspäiväisiä kotiäitejä, vaan kaikki tekevät työtä tai menevät Kelaan toimeentuloluukulle.
Eiköhän siihen uuteen yhdistettyyn vähinmäiseläkkeeseen saada valittajien mieliksi varallisuus- ja tulorajat.
Unohdit vammaiset. He ainakin ovat täyspäiväisiä vammaisia.
Luulisi kuntaministeri Ikosen paremmin suojaavan kuntia raihnaisten ja alati lisääntyvien pakkopalaajien tuomilta ylimääräisilta lisäkustannuksilta. Samoin odottaisi valtioministeri Purralta kykyä hahmottaa velaksi maksettavien kokonaiskustannusten nousu tässä katkaisuasiassa ja ryhtyvän tarvittaviin toimiin STM:n hirmuvaltaa vastaan.
Suomi voi säätää 40 vuoden asumisehdon, kuten kansaneläkkeessäkin on, mutta silloin se ei ole vähimmäisetuus eikä sitä saa määritellä vain Suomessa maksettavaksi. Käytännössähän nyt ainoat, joilla on ollut mahdollisuus saavuttaa kansaneläkkeen 40 vuoden asumisehto ovat juuri nykyiset Suomessa syntyneet kansaneläkeläiset ja heiltä on evätty liikkumisvapaus 1.2.2025 eläkkeensä kanssa. Nyt toteutettu katkaisu ei koske montaakaan kolmansista maista tullutta. Kaikki ovat alkuperäisiä suomalaisia vanhoja ja vammaisia ihmisiä.