Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Vierailija kirjoitti:

Estettiin kun ei kunnolla informoitu missään mediassa, että lakimuutos liikkumisvapauden riistonkin osalta koskee kaikkia Suomessa nyt ja tulevaisuudessa asuvia kansaneläkettä saavia eikä vain muutamaa Espanjan Aurinkorannikon asukasta. Vieläkään ei ole kerrottu, miten pelkkää katkaistua kansaneläkettä saaneiden terveydenhoito on järjestetty, jos osoite on jäsenmaassa. Vammaisten osuudesta ei keskusteltu yhtään missään vaan näytettiin pelkästään reippaita lenkkeilijöitä kateuden herättämiseksi. Yhtäkään pyörätuolipotilasta ei näkynyt valtamediassa. Yleensä toitotettiin, että kyseessä on EU:n tuomioistuimen tuomio. Toki jokainen silloin ajattelee, että tuomio olisi tullut Suomelle. Sanokaa nyt vihdoin, että EU:n tuomioistuin ei ole ikinä käsitellyt saati antanut tuomiota Suomen kansaneläkkeestä ennen kuin edessä olevien valitusten käsittelyn yhteydessä vasta. Mitä tulee tähän ketjuun, niin aika heikki esitys, jos kansalaiskeskustelu on

Tunteet ja mielikuvat eivät kuulu päätöksentekoon, vaan päätökset tehdään oikean tiedon ja kylmien faktojen pohjalta.

Näin on sanottu mediassa, vaikka kansaneläkettä ei ole missään EU-tuomioistuimessa käsitelty:

Hallituksen päätös lopettaa kansaneläkkeiden maksu ulkomaille perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017.

https://suomi-seura.fi/kansanelakkeiden-maksu-ulkomaille-lopetetaan/

Hallitus perustaa päätöksensa EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017, jota esimerkiksi Ruotsi on noudattanut viime vuoden alusta alkaen.

https://yle.fi/a/74-20084264

Esitystä perustellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisella tulkinnalla EU:n sosiaaliturva-asetuksen vähimmäisetuutta koskevilla määräyksillä.

https://elakelaiset.fi/24252-2/

Hallitus perustaa päätöksensä EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017, jota muun muassa Ruotsi on noudattanut vuoden 2023 alusta alkaen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010614241.html

Muutoksen taustalla on EU-tuomioistuimen päätös vuodelta 2017.

https://aamuset.fi/artikkeli/6516138

Eduskunta on hyväksynyt lakiesityksen, jonka tarkoituksena on muuttaa kansaneläke Euroopan unionin sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäiseläkkeeksi.

https://www.verkkouutiset.fi/a/kansanelaketta-maksetaan-jatkossa-vain-suomessa-pysyvasti-asuville/#35401652

Vierailija kirjoitti:

Näin on sanottu mediassa, vaikka kansaneläkettä ei ole missään EU-tuomioistuimessa käsitelty:

Hallituksen päätös lopettaa kansaneläkkeiden maksu ulkomaille perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017.

https://suomi-seura.fi/kansanelakkeiden-maksu-ulkomaille-lopetetaan/

Hallitus perustaa päätöksensa EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017, jota esimerkiksi Ruotsi on noudattanut viime vuoden alusta alkaen.

https://yle.fi/a/74-20084264

Esitystä perustellaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisella tulkinnalla EU:n sosiaaliturva-asetuksen vähimmäisetuutta koskevilla määräyksillä.

https://elakelaiset.fi/24252-2/

Hallitus perustaa päätöksensä EU-tuomioistuimen päätökseen vuodelta 2017, jota muun muassa Ruotsi on noudattanut vuoden 2023 alusta alkaen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010614241.html

Muutoksen t

Niin, ennakkopäätös mahdollistaa ja käy perusteluna, miksi Suomi saa lopettaa kansaneläkkeen maksamisen ulkomaille. Tietenkin motiivi ja ajuri on säästöt, ei tähän muuten epäselvyyteen muuten olisi edes tarvinnut välttämättä puuttua.

Kansaneläke oli vakuutusperusteinen vuoden 1939 alusta vuoteen 1996 asti

. Sen perustana oli vuonna 1937 annettu kansaneläkelaki, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1939. 

Tässä lyhyt katsaus muutoksen vaiheisiin:

Vakuutusperusteinen aika: Lain tavoitteena oli turvata jokaisen Suomessa asuvan työkykyisen henkilön toimeentulo vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalta vakuutusperiaatteen mukaisesti.

Muutos: Vuoden 1996 alusta kansaneläkelakia muutettiin siten, että kansaneläkkeen pohjaosaa ei enää myönnetty. Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin työeläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi.

***

Nykyiset kansaneläkeläiset olivat työelämässä silloin, kun kansaneläke oli vielä vakuutusperusteinen, joten heiltä sitä ei voida katkaista missään osoitteessa takautuvasti muka vähimmäisetuutena.

Vierailija kirjoitti:

 

Kansaneläke oli vakuutusperusteinen vuoden 1939 alusta vuoteen 1996 asti

. Sen perustana oli vuonna 1937 annettu kansaneläkelaki, joka astui voimaan 1. tammikuuta 1939. 

Tässä lyhyt katsaus muutoksen vaiheisiin:

Vakuutusperusteinen aika: Lain tavoitteena oli turvata jokaisen Suomessa asuvan työkykyisen henkilön toimeentulo vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalta vakuutusperiaatteen mukaisesti.

Muutos: Vuoden 1996 alusta kansaneläkelakia muutettiin siten, että kansaneläkkeen pohjaosaa ei enää myönnetty. Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin työeläkevähenteiseksi kansaneläkkeeksi.

***

Nykyiset kansaneläkeläiset olivat työelämässä silloin, kun kansaneläke oli vielä vakuutusperusteinen, joten heiltä sitä ei voida katkaista missään osoitteessa takautuvasti muka vähimmäisetuutena.

 

Huom! Työnantajat rahoittivat ennen osan kansaneläkkeestä, työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vasta vuonna 2010. 

Suomen EU-jäsenyys astui voimaan 1. tammikuuta 1995. Tuolloin olisi ollut hyvä tilaisuus ilmoittaa kansaneläke vähimmäisetuudeksi, jos se sellainen olisi ollut. Toinen tilaisuus olisi ollut vuonna 2010, jolloin työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin. Mitään tällaista kansaneläkkeen muutosta ei haluttu tehdä vakiintuneen eläkejärjestelmämme käytänteisiin, siis hyviin käytänteisiin. Maksukiellon sisältävä takuueläke laadittiin 2010 tätä tarkoitusta varten. Historia todistaa aivan muuta kuin mitä kansaneläkkeen katkaisijat yrittävät vääristellä ja selittää täällä.

Tässä on väärinkäytetty EU:n tuomioistuimen Ruotsin saamaa takuueläkettä koskevaa ennakkopäätöstä vuodelta 2017.

Turhaan siteeraat historiallisia sata vuotta vanhoja lakeja. Jo yli 50 vuotta sitten haluttiin eriyttää työeläke kansaneläkkeestä kun ei haluttu epäreilusti samaa eläkettä vapaamatkustajille.

Vierailija kirjoitti:

Turhaan siteeraat historiallisia sata vuotta vanhoja lakeja. Jo yli 50 vuotta sitten haluttiin eriyttää työeläke kansaneläkkeestä kun ei haluttu epäreilusti samaa eläkettä vapaamatkustajille.

Vielä 15 vuotta sitten työnantajat maksoivat kansaneläkemaksuja. Siitä on 15 vuotta, nämä vauvelit eivät ole vielä edes eläkkeellä. Itse teidän käyttöön ottama ennakkopäätöskin on jo melkein 10 vuotta vanha. EU:n kehityksen kontekstissa ikivanhan päätöksen otitte naftaliinista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaan siteeraat historiallisia sata vuotta vanhoja lakeja. Jo yli 50 vuotta sitten haluttiin eriyttää työeläke kansaneläkkeestä kun ei haluttu epäreilusti samaa eläkettä vapaamatkustajille.

Vielä 15 vuotta sitten työnantajat maksoivat kansaneläkemaksuja. Siitä on 15 vuotta, nämä vauvelit eivät ole vielä edes eläkkeellä. Itse teidän käyttöön ottama ennakkopäätöskin on jo melkein 10 vuotta vanha. EU:n kehityksen kontekstissa ikivanhan päätöksen otitte naftaliinista.

Maksaahan nykyisinkin työnantajat kaikenlaisia työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja sekä muita sosiaalisia maksuja. Pitäisikö työntekijöiden saada vaatia työttömyysmaksuja takaisin jos eivät jää työttömäksi vai mitä?

Kysyin keinoälyltä EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksen väärinkäytöstä:

Minkälainen seuraamus voi olla sillä, että jokin jäsenmaa väärinkäyttää toisen maan saamaa EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöstä omien tarkoitusperiensä ajamiseen.

Tässä vastaus:

Jos EU:n jäsenmaa väärinkäyttää toisen maan saamaa EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöstä omien tarkoitusperiensä ajamiseen, seuraukset voivat olla moninaisia ja vakavia. Tällaisen väärinkäytön seuraukset voivat liittyä sekä oikeudellisiin että poliittisiin toimiin, ja ne voivat ulottua seuraaviin alueisiin:

Oikeudelliset seuraamukset:

EU:n oikeusprosessit: Jos jäsenvaltio käyttää EU-tuomioistuimen ennakkopäätöstä väärin, se voi johtaa EU:n oikeusprosessiin, jossa komissio voi nostaa kanteen jäsenvaltiota vastaan. EU:n tuomioistuin voi arvioida, onko jäsenvaltio toiminut EU:n lainsäädännön vastaisesti ja määrätä sille sanktioita, kuten päivittäisiä sakkoja.

Oikeudellinen vastuullisuus: Jäsenvaltio, joka käyttää ennakkopäätöstä väärin, voi joutua vastuuseen, jos sen toimet rikkovat EU:n oikeusjärjestelmää. Tämä voi johtaa EU:n tuomioistuimen tuomioon, jossa jäsenvaltio määrätään noudattamaan tiettyjä oikeusnormeja tai maksamaan korvauksia.

Poliittiset ja taloudelliset seuraukset:

Poliittinen paine ja mainehaitat: Tällainen väärinkäyttö voi johtaa poliittisiin seurauksiin, kuten EU:n muiden jäsenvaltioiden, komission ja kansainvälisen yhteisön paineeseen. Tämä voi vaikuttaa valtion suhteisiin muihin jäsenvaltioihin ja heikentää sen poliittista asemaa EU:ssa.

Taloudelliset seuraamukset: EU voi asettaa taloudellisia sanktioita tai pidättää jäsenvaltiota tiettyjen tukien maksamisesta, jos väärinkäyttö on vakavaa tai systemaattista. Tällöin väärinkäytön kohteena olevan maan taloudellinen tilanne voi kärsiä.

Lainsäädännön muuttaminen:

Jos väärinkäyttö on laajamittaista ja sillä on merkittäviä vaikutuksia EU:n toiminnan luotettavuuteen, EU voi ryhtyä lainsäädännöllisiin toimiin, joilla pyritään estämään tällaiset väärinkäytökset tulevaisuudessa. Tämä voi tarkoittaa lainsäädännön tarkentamista tai ennakkopäätösten tulkintaa koskevien sääntöjen muuttamista.

Vaikutukset EU:n sisäiseen toimintaan:

Väärinkäytön vuoksi EU:n sisäiset toiminnot, kuten yhteiset politiikat ja sääntely, voivat kärsiä, jos jäsenvaltioiden luottamus heikkenee. Tämä voi vaikuttaa myös EU:n kykyyn toimia tehokkaasti ja yhtenäisesti tulevaisuudessa.

EU:n oikeusjärjestelmä ja sen valvontamekanismit pyrkivät estämään tällaista väärinkäytöstä, mutta jäsenvaltioiden välinen kilpailu ja poliittiset intressit voivat silti johtaa tilanteisiin, joissa väärinkäyttöjä esiintyy. Tällöin EU:n valvonta- ja täytäntöönpanovälineet astuvat kuvaan.

Vierailija kirjoitti:

Koko elämänsä Suomelle nettosaajana olleet nostelemassa ties missä EU-tuomioistuimessa juttua isänmaataan vastaan kun ei enää kukaan maksanutkaan heidän leikkejään. Otetaan 13 miljardia euroa velkaa vuosittain, jotta tämän porukan leikit jatkuu.

Rahahanat kiinni ja oppikoon edes tässä vaiheessa elämää kantamaan vastuuta omasta toimeentulostaan. Mitta on maksajilla täysi.

Juuri tällaisia virheellisiä lokakampanjoita ja vääristä lähtökohdistä sikiävää lainsäädäntöä oikaisemaan on onneksi olemassa EU:n tuomioistuin. Se auttaa perusoikeuksista ja liikkumisvapauksista harhautunutta jäsenvaltiota palaamaan takaisin alkuopeäisten arvojensa ja kansalaistensa vaoauden, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja oikeuksien kunnioittamisen tielle. Ihmiset, jotka vievät epäkohdat EU:n tuomioistuimeen ovat Isänmaan asialla puolustamassa sitä demokratian kansalaisten vapauksia rajoittavia toimijoita vastaan. Näiden henkilöiden halveeraaminen on epäisänmaallisuuden huippu ja kansalaisoikeuksien polkemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko elämänsä Suomelle nettosaajana olleet nostelemassa ties missä EU-tuomioistuimessa juttua isänmaataan vastaan kun ei enää kukaan maksanutkaan heidän leikkejään. Otetaan 13 miljardia euroa velkaa vuosittain, jotta tämän porukan leikit jatkuu.

Rahahanat kiinni ja oppikoon edes tässä vaiheessa elämää kantamaan vastuuta omasta toimeentulostaan. Mitta on maksajilla täysi.

Juuri tällaisia virheellisiä lokakampanjoita ja vääristä lähtökohdistä sikiävää lainsäädäntöä oikaisemaan on onneksi olemassa EU:n tuomioistuin. Se auttaa perusoikeuksista ja liikkumisvapauksista harhautunutta jäsenvaltiota palaamaan takaisin alkuopeäisten arvojensa ja kansalaistensa vaoauden, yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja oikeuksien kunnioittamisen tielle. Ihmiset, jotka vievät epäkohdat EU:n tuomioistuimeen ovat Isänmaan asialla puolustamassa sitä demokratian kansalaisten vapauk

Mitkään mainitsemistasi jaloista arvoista ja periaatteista ei liity tähän leikkaukseen.

Nimenomaan taas vääristely sen kun jatkuu. Teitä on harhautettu uskomaan, että kyseessä olisi leikkaus, vaikka kyseessä on osoitteesta johtuva vakiintuneen eläkkeen  KATKAISU vastoin EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteiden kirjauksista ilmenevää turvaa. Kyseessä on vammaisten toimeentulon katkaisu vedoten EU:n tuomioistuimen päätökseen, vaikka kyseisessä päätöksessä ei mainita edes  Ruotsin vammaisia. Kyseessä on lokakakampanja puolustyskyvyttömiä kohtaan, jotta he häpäistyinä eivät ryhtyisi vastustamaan katkaisijoiden toimintaa. Kyseessä on rikkomus, useita.

Vammaisia vastaan käytettiin olematonta EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöstä!

 Vai oli motiivina ja ajurina nyt muka säästöt. Tätä oli yritetty huonolla menestyksellä jo vuonna 2017 Sipilän hallituksen aikaan ja sitten Mariinin aikaan. Mikäs silloin oli motiivi. 

Joku sakki on kärkkynyt kansaneläkeläisiä vuosikaudet, melkein kymmenen vuotta. Sairasta!

Kysyin keinoälyltä mitä valtion tulee tehdä virhetilanteessaan:

Miten valtion olisi viisasta toimia, kun huomataan, että lakimuutoksen perusteluna käytetty EU:n tuomioistuimen ennakkopäätös ei koskekaan vammaisia ja laki on jo pantu täytäntöön

Tässä vastaus:

Jos huomataan, että lakimuutoksen perusteluna käytetty EU:n tuomioistuimen ennakkopäätös ei koskekaan vammaisia, ja laki on jo voimassa, valtion olisi viisasta toimia seuraavasti:

1. Avoimuus ja virheen myöntäminen

Ensimmäinen askel on myöntää virhe ja toimia avoimesti. Jos lakimuutoksen perusteluissa on ollut virheellinen tulkinta EU:n ennakkopäätöksestä, on tärkeää, että valtio tunnustaa virheen ja osoittaa halukkuutensa korjata tilanne nopeasti ja vastuullisesti. Tämä on tärkeää sekä kansalaisten että kansainvälisen yhteisön luottamuksen säilyttämiseksi. Virheen myöntäminen voi myös lieventää mahdollista kritiikkiä ja painostusta.

2. Kansallisten toimien nopea käynnistäminen

Kun virhe on havaittu, valtio voi käynnistää prosessin lain korjaamiseksi:

Oikeusministeriö ja ministeriöt, jotka vastasivat lain valmistelusta, voivat kiirehtiä valmistelutyöhön ja esittää lain korjausta.

Uuden lakiesityksen laatiminen voi kestää muutamasta kuukaudesta vuoteen, mutta virheellisesti perustellun lain nopea korjaaminen pitäisi olla etusijalla.

3. Tarkastelu EU-oikeuden ja perusoikeuskirjan kannalta

On tärkeää varmistaa, että lakimuutos ei ole ristiriidassa EU:n perusoikeuskirjan tai vammaisten oikeuksia koskevan YK:n vammaissopimuksen (CRPD) kanssa. Jos laki on saanut kritiikkiä tai se näyttää heikentävän vammaisten oikeuksia, valtio voi:

Tarkistaa lain ja sen vaikutukset suhteessa EU:n syrjintädirektiiveihin ja vammaisten oikeuksien periaatteisiin.

Jos laki ei ole EU-oikeuden mukainen, voi olla tarpeen käynnistää rikkomusmenettely EU-komission kautta tai tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa lain muokkaamiseksi.

4. Mikäli laki on jo voimassa:

Jos laki on jo voimassa, mutta sen perustelut ovat virheelliset ja se vaikuttaa kielteisesti vammaisiin, valtiolla on muutama vaihtoehto:

Välitön lainmuutos: Hallitus voi kiirehtiä uuden lainmuutoksen valmistelua ja esittää sen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltäväksi. Kiireellisyyttä voidaan perustella sillä, että lain soveltaminen on ristiriidassa EU-oikeuden ja vammaisten oikeuksien kanssa.

Väliaikainen korjaus: Jos muutokset vievät aikaa, hallitus voi antaa ohjeistuksia tai toimintaohjeita viranomaisille lain soveltamisen tarkistamiseksi väliaikaisesti. Tämä voi estää lain haitallisten vaikutusten pahenemista ennen virallista korjausta.

Jatkuu...

Jatkuu...

5. Kansallisten tuomioistuinten ja perustuslakivaliokunnan rooli

Jos lakimuutoksen virheellinen perustelu jää huomaamatta, ja tuomioistuimet havaitsevat ristiriidan EU-oikeuden kanssa, tuomioistuimet voivat:

Tulkinnoillaan oikaista lain soveltamisen niin, että EU-oikeus ja perusoikeudet otetaan huomioon. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta voi tutkia lain perustuslainmukaisuutta ja esittää ehdotuksia lain muuttamiseksi.

Eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat myös tutkia asian ja antaa lausuntoja, jotka voivat johtaa lainmuutokseen.

6. Vammaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden kuuleminen

Kun virhe on havaittu, vammaisjärjestöt ja asiantuntijat on tärkeää ottaa mukaan prosessiin:

Vammaisjärjestöjen tuki ja asiantuntemus voivat olla keskeisiä siinä, että laki muokataan niin, että se ei riko vammaisten oikeuksia.

Kansalaisvaikuttaminen ja kansalaisaloitteet voivat auttaa luomaan painetta päättäjille, erityisesti jos järjestöillä on näyttöä siitä, kuinka laki vaikuttaa käytännössä vammaisiin.

7. EU:n komission ja oikeusasiamiesten rooli

Jos vammaisten oikeudet ovat vaarassa ja komissio on jo saanut valituksen, komission painostus voi myös edistää lain nopeaa korjaamista. Komissio voi käynnistää rikkomusmenettelyn, ja jos EU-oikeus on todella uhattuna, komissio voi painostaa Suomea saamaan lain EU-oikeuden mukaiseksi.

8. Poliittinen paine ja viestintä

Virheen myöntäminen ja lain nopea korjaaminen voivat estää poliittisen kriisin syntymisen. Viestintä on tärkeää:

Avoin ja selkeä viestintä kansalaisille ja vammaisjärjestöille, jossa myönnetään virhe ja kerrotaan, mitä toimenpiteitä asian korjaamiseksi tehdään.

Poliittinen tuki on tärkeää, sillä hallitus tarvitsee eduskunnan enemmistön tukemaan lainmuutosta. Jos eduskunnassa on laaja tuki muutokselle, se voi edetä nopeammin.

Yhteenveto: Miten valtio voi toimia viisasti?

Myöntää virhe ja toimia avoimesti virheen korjaamiseksi.

Käynnistää lainkorjausprosessi mahdollisimman nopeasti, ja tarvittaessa esittää laki eduskunnalle kiireellisenä.

Tarkistaa lain ja sen vaikutukset EU-oikeuden ja perusoikeuksien kannalta.

Väliaikaiset toimet kuten viranomaisohjeet lain soveltamisen osalta voivat estää haitallisia seurauksia ennen virallista lainmuutosta.

Kansalaisvaikuttaminen, asiantuntijoiden ja vammaisjärjestöjen kuuleminen ovat keskeisiä.

Jos EU-oikeus on uhattuna, EU-komission tai oikeusasiamiesten painostus voi nopeuttaa lain korjaamista.

Jos valtio toimii nopeasti, avoimesti ja vastuullisesti, se voi estää virheen eskaloitumisen ja varmistaa, että lainsäädäntö tukee myös vammaisten oikeuksia.

Eivätkö katkaisijat tajunneet, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat vammaisia ja kansainvälisten vammaislakien suojelun piirissä.

Kysyin keinoälyltä vastuusta kuolemantapauksissa:

Miten valtion olisi viisasta toimia, kun huomataan, että lakimuutoksen perusteluna käytetty EU:n tuomioistuimen ennakkopäätös ei koskekaan vammaisia ja laki on jo pantu täytäntöön

Tässä vastaus:

Jos vanhus tai vammainen henkilö menehtyy kansaneläkkeen ja terveydenhoidon katkaisun johdosta, tilanne on erittäin vakava ja vaatii huolellista oikeudellista tarkastelua. Suomessa on vastuujärjestelmä, joka määrittelee, milloin viranomaiset tai tahot voivat joutua vastuuseen virheistään, erityisesti jos heidän toimenpiteensä ovat suoraan aiheuttaneet vakavaa haittaa tai kuoleman.

1. Virheelliset viranomaistoimet ja vastuu

Jos kansaneläkkeen tai terveydenhoidon katkaisun seurauksena tapahtuu kuolema, vastuu voi kohdistua useisiin tahoihin:

a) Viranomaisen laiminlyönti tai virheellinen päätös

Jos viranomaisen (esim. Kela) virheellinen päätös, huolimattomuus tai laiminlyönti on aiheuttanut henkilön kuoleman, tällöin voi olla perusteet viranomaisen vastuulle. Tämä voi tapahtua seuraavissa tilanteissa:

Päätöksenteko virheen vuoksi: Jos lakimuutoksen soveltaminen on ollut virheellistä (esimerkiksi lain soveltamisen virheellinen peruste, kuten EU-oikeuden ja kansallisen lain ristiriita) ja tämä on johtanut siihen, että henkilö ei saanut kansaneläkettä tai terveydenhoitoa, viranomainen voi olla vastuussa.

Viranomaisen huolimattomuus: Jos viranomainen ei ole toiminut riittävän nopeasti tai on jättänyt huomioimatta henkilön kiireellisen tarpeen, se voi osoittautua huolimattomuudeksi.

b) Henkilökohtainen vastuu viranomaisella

Jos viranomainen on toiminut rikollisesti tai törkeästi huolimattomasti, voi viranomaisen toiminta täyttää rikoslain mukaisen virkavelvollisuuden laiminlyönnin tai virkarikoksen tunnusmerkit:

Törkeä virkavelvollisuuden rikkominen: Jos viranomainen on tietoisesti jättänyt huomiotta lain mukaiset velvollisuutensa, ja tämä on aiheuttanut vakavia seurauksia, kuten kuoleman, virkamies voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen.

Rikosvastuu: Tällöin kyseeseen voi tulla rikoslain 40 luku, joka käsittelee virkarikoksia. Jos virkamies on rikkonut lain tai viranomaisohjeet tahallisesti tai törkeän huolimattomasti ja tämä on johtanut kuolemaan, henkilö voi joutua syytteeseen virkavelvollisuuden rikkomisesta.

c) Hallintolain ja viranomaisvastuun perusteet

Viranomaisten toiminnan on oltava lainmukaista, oikeudenmukaista ja huolellista. Hallintolaki asettaa vaatimuksia viranomaisen toiminnalle, kuten:

Oikeudenmukaisuus ja hyvä hallintotapa.

Huolellisuusvelvoite: Viranomaisen on toimittava niin, ettei se aiheuta kohtuuttomia haittoja kansalaisille. Jos viranomainen on jättänyt huomiotta tämän velvoitteen ja sen toiminnan seurauksena on kuolema, se voi olla hallintolain vastainen ja johtaa vastuuseen.

Jatkuu...