Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kysyin tekoälyltä 1990-luvun emäntien vanhuudenturvasta:

Haluan yleiskatsauksen 1990-luvun pientilojen emäntien toimeentulosta ja eläketurvasta (kansaneläke mukaan lukien) Suomessa.

Tässä vastaus:

Tässä on yleiskatsaus 1990-luvun pientilojen emännien toimeentulosta ja eläketurvasta Suomessa, mukaan lukien kansaneläke. Huomaa, että luvut ja yksityiskohdat voivat vaihdella vuodesta ja alueesta toiseen, ja paljon riippui tilan koosta, sukupolvien työpanoksesta sekä siitä, miten eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan liittyvät oikeudet oli muodostettu perheessä.

Taustaa 1990-luvulla

1990-luvun alku oli Suomessa laman ja rakennemuutoksen aikaa: maatalouden tulo- ja hintojen heilahtelut, velkaantuminen ja maatilojen erikoistuminen painoivat pientiloja. Erityisesti alhaiset tuottajahinnat ja tuotantopanosten hinnat sekä markkinoiden epävarmuus vaikuttivat koko talouteen.

Elintason ja sosiaaliturvan kannalta tapahtui sisäisiä uudistuksia: eläkejärjestelmä koordinoitiin ja kehitettin; kansaneläke (Kela), sairauspäivärahat, työttömyysturva ja osittain tupsahtavat maatalousyrittäjien eläketurvaa koskevat rakennepäivitykset vaikuttivat perheiden talouteen.

Emännien toimeentulo tilasäästöjen ja pienen tilan arjen realiteetteina

Tulojen rakenne: pientilojen emännät (kuten monet viljelijätilojen puolisoista) usein osallistuvat sekä tilan tuotantoon (maatalouden töihin, karjanhoitoon, viljelyyn) että kotitalouden hallinnointiin (ruoka-, lapsi- ja perhepalvelut). Pienet tilat saattoivat nojata sekä tilan tuotantoon että mahdollisiin maataloustukia/tuettuja tuloja lisääviin kytköksiin.

jatkuu...

jatkuu...

Perinteinen lähde toimeentuloon oli tilan kyky tuottaa tuloa: kotitalouden budjetti riippui sekä tuotannon menestyksestä että mahdollisista lisätuloista (esimerkiksi palkkatyö tilan ulkopuolella, yrittäjämäinen toiminta, jne.).

Sukupuolinen ulottuvuus: monissa perheissä emännillä ei ollut omaa erillistä eläketurvaa, vaan heidän sosiaaliturvansa rakentui pitkälti koko perheen ja tilan talouden kautta. Tämä johti siihen, että taloudellinen turva oli herkempi tilan ongelmille ja keskittyi enemmän perheen yhteiseen tulonlähteeseen kuin yksittäisen henkilön eläketurvaan.

Kansaneläke (kansaneläkelaki ja -järjestelmä) ja sen rooli

Kansaneläke on tarkoitettu henkilölle, jolla ei ole riittävä palkka- tai yrittäjäeläketurva, ja se on ensisijaisesti perusköyhyyden vähentämistä varten sekä vanhuuden, työkyvyn heikentymisen että muiden syiden vuoksi.

1990-luvulla kansaneläke oli keskeinen osa sosiaaliturvaa niitä, joilla ei ollut riittävää muuta eläketurvaa. Osa tilan emännistä saattoi saada kansaneläkettä oman työuransa tai perheen tilan tulojen mukaan, mutta usein se oli edelleen kiinni oleskeluvaatimuksista ja tulo- ja varallisuusrajoista sekä siitä, onko henkilöllä riittävästi muuta eläketurvaa.

Kansaneläke oli myös yksi keino pienten tulojen tasaamiseen: se tarjosi perusturvan niille, joilla ei ollut työelämässä kertynyttä omia eläkkeitä tai joiden eläkkeet olivat pienet.

Maatalousyrittäjien eläketurva ja emäntien asema

Suomessa on ollut erilaisia maatalousyrittäjien ja tilojen omistajien eläkevakuutuksia, jotka ovat vaikuttaneet tilan omistajien ja yrittäjien eläkkeisiin (esim. MYEL-tyyppiset ratkaisut). Näiden järjestelmien piiriin kuuluvien hakeminen ja oikeuksien karttuminen riippui siitä, miten henkilöt ovat tilan piirissä toimineet ja miten heidän työnsä luonnehdittiin yrittäjä-/tulovirtaan.

Emännät, joilla ei ollut omaa yritys- tai yrittäjäeläketurvaa, perustuivat eläkkeen kokonaisuudessa pitkälti tilan ja perheen tulovirtoihin sekä mahdollisiin kansaneläkemenestymiin. Tämä korosti sukupuolittuneesti rakentunutta eläketurvaa: yksittäisen emännän eläketurva oli usein kiinni siitä, millaisia oikeuksia hän sai tilan piiriin kuuluvana perheenjäsenenä tai millainen on tilan taloudellinen tilanne.

Varsinaiset vaikutukset ja riskit

Eläkeläisiä koski erityisesti se, että pienien tulojen ja tilapäisten tilan kriisien aikana ei ollut riittävää yksilöllistä eläketurvaa. Tämä teki pitkäaikaisesta toimeentulosta hauraan, jos tilalla ilmeni suuria vastoinkäymisiä (esim. elintarviketuotannon hinnanvaihtelut, kuivuus, satovahingot).

Sukupuolten välinen kuilu saatoin kärjistyä: koska monien emäntien eläkkeet ja vanhuuden turva rakennettiin tilan kokonaisvarallisuuden ja perheen sisäisten tulolähteiden varaan, emännillä oli suurempi tarve nähdä tilan talous vakaana ja pysyä mukana tilan toiminnassa, jotta heidän toimeentulonsa turvattaisiin tulevaisuudessa.

1990-luvun muutokset ja kehityssuunnat

Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistukset vaikuttivat siihen, miten perheet voivat kerryttää ja saada turvaa pitkällä aikavälillä. Tämän aikakauden reformit pyrkivät parantamaan laajasti sosiaaliturvaa, mutta alueelliset erot ja tilan toimintamuodon monimuotoisuus merkitsivät edelleen sitä, että emännillä ja tilan naisjäsenillä oli erilaisia kokonaisturvan tasoja.

EU-jäsenyys (1995) toi maatalouspolitiikkaan uusia tuki- ja viljelyjärjestelmiä sekä markkinoiden sääntelyä, mikä osaltaan vaikutti tilojen toimeentuluun ja talouden vakauteen. Tämä heijastui myös siihen, millaisena sosiaaliturva näyttäytyi pientiloilla asuville perheille.

Ruotsin EU:n tuomioistuimesta vuonna 2017 saama takuueläkepäätös ei koske sairaita ja vammaisia. Sairaat ja vammaiset eivät kuulu Ruotsin takuueläkeläisiin. Ruotsin sairaat ja vammaiset ovat säilyttäneet oikeuden vapaaseen liikkumiseen muiden EU-kansalaisten tavoin. Suomen viranomaiset valmistelivat lain, joka katkaisi sairaiden ja vammaisten kansaneläkkeen vedoten Ruotsin saamaan takuueläketuomioon. Perustelu on väärä. Suomalaisilta vammaisjärjestöiltä ei siksi pyydetty lausuntoja, eikä niitä ole, koska Ruotsin takuueläke ei koskenut vammaisia ja sairaita. Suomen säätämä laki on täysin pätemätön tuon EU:n tuomioistuimen mukaan.

Kun sairas ja vammainen on menettänyt henkensä tämän lainvuoksi, niin tietenkin haetaan vastuunkantaja ja vahingonkorvausvelvollinen Suomesta. Mikä saa ihmisen hyökkäämään lakialoitteen voimalla täysin puolustuskyvyttömiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia sairaita ja vammaisia vastaan ja luottamaan siihen, että perusteiden vilpillisyys menee läpi kaikessa kiireessä. Kuten täällä on moneen kertaan toitotettu, Suomi voi säätää mitä lakeja haluaa, kyllä, mutta sillä on seurauksensa, sanktionsa ja rangaistuksensa EU:n jäsenenä kun kerran Suomessa ei mitään seurauksia kerran näytä koituvan.

Lakia kannattaneet tahot saavat hävetä holtitonta lausunnonantoaan. Suomen viranomaiset saavat huomattavat rangaistukset ja sanktiot tästä vielä. Laki on heti peruttava. EU:n tuomio ei koske sairaita ja vammaisia missään maassa eikä myöskään Suomessa.

Jokainen suomalainen voi vammautua ja sairastua. Nyt me kaikki säästämmä tällaisen tapahtuman varalle, koska valtiomme ei ole luotettava kun tämmöistä tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vammaiset kuuluvat kansaneläkkeeseen. Suomen takuueläke vastaa Ruotsin takuueläkettä tässäkin suhteessa. Mitään EU:n 2017 tuomion vastaistanei siis ole, koska Suomen takuueläkettä ei ole maksettu ulos Suomesta. Ruotsi oli maksanut. Aivan posketonta sotkea kansaneläke ja vammaiset tähän aivan selkeään kuvioon, missä ei Suomen osalta ole ollut mitään tylkintaepäselvyyksiä. Kuka hyötyi? Kuka lobbasi?

Miksi juuri vammaisten kuuluu päästä palmujen alle asustelemaan verorahoilla, mutta ei toisten ryhmien?

Miksi juuri suomalaisilta vammaisilta kielletään vapaa liikkuminen EU-kansalaisina kun Ruotsin vammaisiltakaan ei ole kielletty, vaikka sanottiin, että identtiset eläkkeet. Suomen vammaisten liikkumista ainakin rajoitettiin rajusti, suoraataan estettiin vedoten Ruotsin saamaan tuomioon, joka ei laisi

Kuka sun passin vei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkiksi pienviljelijän vaimo, joka hoiti karjan ja lapset tilalla miehen käydessä vaikka metsätöissä, olisi ottanut lomittajan tilalle, vienyt lapset jonnekin taajamaan päivähoitoon ja mennyt töihin vaikka lomittajaksi. Sitten olisi siunaantunut työeläke kansaneläkkeen sijaan. Tuo muuten oli aikaa, jolloin Suomessa oli vielä järkeä ja sen myötä kasvua.

Jos jokainen näin tekisi, elintasomme olisi Balkanin tasolla ja eläkkeiden suuruus vertautuisi Venäjään.

Ei kukaan ole sanonut, että niin pitäisi vielä tehdä, mutta tehän olette kritisoineet näiden naisten silloisia ratkaisuja. Elintasomme alkaa olla Balkanin tasolla muutenkin.

Silloisia? Kyllä silloinkin naiset käviv

Kukas ne ruuat maataloissa sitten keitti.

Naiset menivät töihin jo 1800-luvun lopussa, 1930 naiset eivät enää olleet miestensä holhouksen alla. Väitätkö, ettei ollut yleistä naisten käydä töissä kun nykyiset kansaneläkeläiset olivat työikäisiä? Oma valinta olla tekemättä töitä ja täten jättää kerryttämättä onaa eläkettä. 

Sillä on seurauksensa jos ulkoistaa oman eläkkeen muiden maksettavaksi.

 

Nyt ei ole kyse 1800-luvun eikä 1930-luvun naisten työnteosta vaan maatiloilla työskennelleiden naisten ja piikojen kansaneläkkeistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi esimerkiksi pienviljelijän vaimo, joka hoiti karjan ja lapset tilalla miehen käydessä vaikka metsätöissä, olisi ottanut lomittajan tilalle, vienyt lapset jonnekin taajamaan päivähoitoon ja mennyt töihin vaikka lomittajaksi. Sitten olisi siunaantunut työeläke kansaneläkkeen sijaan. Tuo muuten oli aikaa, jolloin Suomessa oli vielä järkeä ja sen myötä kasvua.

Jos jokainen näin tekisi, elintasomme olisi Balkanin tasolla ja eläkkeiden suuruus vertautuisi Venäjään.

Ei kukaan ole sanonut, että niin pitäisi vielä tehdä, mutta tehän olette kritisoineet näiden naisten silloisia ratkaisuja. Elintasomme alkaa olla Balkanin tasolla muutenkin.

Katkaisun jälkeen jäsenmaissa asuvien eläke vertautuu Venäjään.

Jäsenmaissa asuvien toimeentulo on heidän oma asiansa. Neuvotelkoon paikallisten sosiaaliviranomaisten kanssa jos omat tulot eivät riitä. Omia tuloja ei ole sosiaali- ja asumisperusteiset tuet Suomesta.

EU:ssa lähdetään siitä, että viranomaiset neuvottelevat keskenään sosiaaliturvaratkaisuista niin, ettei kukaan EU-kansalainen jää niitä vaille. Suomen viranomaisilta ei työt lopu tätä menoa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin EU:n tuomioistuimesta vuonna 2017 saama takuueläkepäätös ei koske sairaita ja vammaisia. Sairaat ja vammaiset eivät kuulu Ruotsin takuueläkeläisiin. Ruotsin sairaat ja vammaiset ovat säilyttäneet oikeuden vapaaseen liikkumiseen muiden EU-kansalaisten tavoin. Suomen viranomaiset valmistelivat lain, joka katkaisi sairaiden ja vammaisten kansaneläkkeen vedoten Ruotsin saamaan takuueläketuomioon. Perustelu on väärä. Suomalaisilta vammaisjärjestöiltä ei siksi pyydetty lausuntoja, eikä niitä ole, koska Ruotsin takuueläke ei koskenut vammaisia ja sairaita. Suomen säätämä laki on täysin pätemätön tuon EU:n tuomioistuimen mukaan.

Kun sairas ja vammainen on menettänyt henkensä tämän lainvuoksi, niin tietenkin haetaan vastuunkantaja ja vahingonkorvausvelvollinen Suomesta. Mikä saa ihmisen hyökkäämään lakialoitteen voimalla täysin puolustuskyvyttömiä, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia sairaita ja vammaisia vastaan ja luottamaan siih

Se nainen joka nosti Suomea vastaan kanteen voittaa juttunsa. Jos Suomi tekee sopimuksen, niin sitten emme tiedä siitä sen enempää.

Aika jännä jos kansaneläke lasketaan sosiaalietuudeksi niin miksi sen saamiseen ei vaikuta poistavasti sitä hakevan suuri varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Aika jännä jos kansaneläke lasketaan sosiaalietuudeksi niin miksi sen saamiseen ei vaikuta poistavasti sitä hakevan suuri varallisuus.

Niimpä. Alettas maksamaan kansaneläkettä vasta sitten kun on käyttänyt kaiken omaisuutensa elämiseen.

Miettikää, EU:n tuomioistuimen päätökseen vedoten Suomi katkaisi joiltain vammaisilta ja sairailta vakiintunut terveydenhoito jäsenmaissa. Justiinsa! On siinä ollut paikallisella omalääkärillä ihmettelemistä. Kun joku kuolee, niin kyllä kuolemansyy aina selvitetään, oli missä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Miettikää, EU:n tuomioistuimen päätökseen vedoten Suomi katkaisi joiltain vammaisilta ja sairailta vakiintunut terveydenhoito jäsenmaissa. Justiinsa! On siinä ollut paikallisella omalääkärillä ihmettelemistä. Kun joku kuolee, niin kyllä kuolemansyy aina selvitetään, oli missä hyvänsä.

Se siitäkin eu alueen edusta sitten.

Vähän kerrassaan viedään loputkin hyödyt tuohon kuulumisesta.

Jää pelkkä maksuvelvollisuus kun ollaan vakituinen nettomaksajavaltio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vammaiset kuuluvat kansaneläkkeeseen. Suomen takuueläke vastaa Ruotsin takuueläkettä tässäkin suhteessa. Mitään EU:n 2017 tuomion vastaistanei siis ole, koska Suomen takuueläkettä ei ole maksettu ulos Suomesta. Ruotsi oli maksanut. Aivan posketonta sotkea kansaneläke ja vammaiset tähän aivan selkeään kuvioon, missä ei Suomen osalta ole ollut mitään tylkintaepäselvyyksiä. Kuka hyötyi? Kuka lobbasi?

Miksi juuri vammaisten kuuluu päästä palmujen alle asustelemaan verorahoilla, mutta ei toisten ryhmien?

Minkä muiden ryhmien kuin kansaneläkeläisten liikkumisvapauden tämä hallitus on estänyt?

Ei kai kansaneläkeläiset koostu vain vammaisista, vaan kaikista yrittäjistä kotiäiteihin, joiden työpanos ei ole ollut riittäv

Älä puhu leikkauksesta kun kyse on katkaisusta. Nimenomaan kansaneläkeläisiä koskevasta katkaisusta. Keneltäkään muulta ei ole katkaistu asumispaikan valinnan ja vapaan liikkumisoikeuden käyttämisen takia.

Jos kaikilta kansaneläkeläisiltä olisi tasaveraisesti asuinpaikasta riippumatta nipistetty esim. 10 euroa, niin mitään ongelmaa ei olisi syntynyt. Paljonko 600.000 olisi pitänyt leikata, jotta vastaavaa säästöä olisi syntynyt. Silloin kenenkään ei olisi tarvinnut lähteä eläkkeensä perässä Suomeen lisää sosiaalitukia kansaneläkkeensä päälle nauttimaan eikä sairastua tai kuolla sydänkohtaukseen järkytyksestä. Myös kaikesta valtavasta viranomaisresurssejen käytöstä ja kustannuksista olisi säästytty. 

Tämä kun jätettiin tekemättä todistaa, että tavoitteena oli nimenomaan EU:n vastainen vapaan liikkuminen rajoitus eikä säästö.

Vierailija kirjoitti:

EU:ssa lähdetään siitä, että viranomaiset neuvottelevat keskenään sosiaaliturvaratkaisuista niin, ettei kukaan EU-kansalainen jää niitä vaille. Suomen viranomaisilta ei työt lopu tätä menoa.

Suomen pitää palkata kovapalkkaosia ka kielitaitoisia viranonaisia selvittämään eri jäsenmaissa juuri heidän lainsäädäntöönsä soveltuvin osin kuuluvien lansaneläkkeiden sosiaaliturvan yhteensovittaminen ensinnäkin niiden isalta, joiden terveydenhoidosta Suomi ei enää vastaa.ja toisaalta niiden osalta, joiden terveydenhoidosta Suomi vielä vastaa muutaman satasen työeläkkeestä johtuen. Sama toisinpäin Suomeen muuttavirn pieneläkeläisten osalta. Nämä pitää hoitaa yksilökohtaisesti, jotta väliinoutoamisia ei synny. Lisäksi kustannuksia, tekrytointeja ja perehdyttämisiä tulee 32.000 Suomessa asuvan kansaneläkeläisen ilkomailla mahdollisesti työssäkäynnin selvittämisestä ja kansaneläkkeiden uudelleenlaskennasta kuten sen vaikutuksesta mahdollisen asumistuen uudelleen laskemiseen. Kustannuksia syntyy aina kaikista STM:n vähän väliä tekemistä lakimuutoksista, lakimuutosten muutoksista ja niiden täydentämisistä, kokeiluista, kokoustamisista ja järjestelmämuutoksista, uusista kohdehenkilöille lähetettävistä kyselyistä, selvityspyynnöistä ja viranomaospäätöksistä. Näiltä  viranomaisten sivukuluija ja oppimisharjoituksia ei saada läheskään katettua lapsiperheiden ja kansaneläkeläisten kurjistamisesta havitelluilla säästöillä. Päinvastoin. Ai niin, myös suunnitelmallisen  itseaiheutetun kaikkein hädänalaisimpien yhteiskunnan jäsenten kiusaamiseen keskittyminen jatkuu pitkäaikaisella seurantaraportoinnilla, joka edelleen vaatii työvoimaa ja sitoo resursseja. Onko STM:ssä osattu ja haluttu laskea nämä kulut ja älytty vähentää ne havitelluista säästöistä.

Joku kyselee jatkuvasti, kuka sun passin vei. Vastaus: ei ainakaan EU:n tuomioistuin. Mutta kuka vei vammaisen passin. Monihan on holhouksen alainen vastoin vammaisten oikeuksien sopimusta. Tämä passiasia on herkkä EU-kansalaisen perusoikeuksien näkökulmasta, jos vammainen on sidottuna  avotyöhön.  Saako osa-aikatyöhön  kykenevä vammainen muuttaa jäsenmaahan työhön tai opiskelemaan tai muuten vaan vai pidetäänkö itsestään selvyytenä, että he eivät muuta minnekkään esim. puolisonsa mukana. Tässä ketjussa on tätäkin ongelmaa ratkottu sivukaupalla. Kehitysvammaisia on myös paljon ja heidän asiansa taitavat olla täysin retuperällä suosituksista päätellen. Siinä olisi yliaktiivisille STM:n ideanikkareille oikeata  työsarkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EU:ssa lähdetään siitä, että viranomaiset neuvottelevat keskenään sosiaaliturvaratkaisuista niin, ettei kukaan EU-kansalainen jää niitä vaille. Suomen viranomaisilta ei työt lopu tätä menoa.

Suomen pitää palkata kovapalkkaosia ka kielitaitoisia viranonaisia selvittämään eri jäsenmaissa juuri heidän lainsäädäntöönsä soveltuvin osin kuuluvien lansaneläkkeiden sosiaaliturvan yhteensovittaminen ensinnäkin niiden isalta, joiden terveydenhoidosta Suomi ei enää vastaa.ja toisaalta niiden osalta, joiden terveydenhoidosta Suomi vielä vastaa muutaman satasen työeläkkeestä johtuen. Sama toisinpäin Suomeen muuttavirn pieneläkeläisten osalta. Nämä pitää hoitaa yksilökohtaisesti, jotta väliinoutoamisia ei synny. Lisäksi kustannuksia, tekrytointeja ja perehdyttämisiä tulee 32.000 Suomessa asuvan kansaneläkeläisen ilkomailla mahdollisesti työssäkäynnin selvittämisestä ja

Suomen ei tarvitse palkata ketään, vapaamatkustajat selvittäköön omat sotkunsa paikallisviranomaisten kanssa kun sinne omalla vastuulla sääntöjä koetellen läksivät. Jos ulkomaa ei myönnä sosiaaliturvaa, pitää kunnioittaa heidän lakejaan, poistua maasta ja palata Suomeen. Konsulikyytejä ei ole luvassa.

Kysyin ChatGPT:ltä, mikä olisi sopiva rangaistus kansaneläkkeen nostamisesta ulkomailla:



Eläkepetoksista (eli tahallisesta laittomasta kansaneläkkeen nostamisesta ulkomailta) oikea reagointi yhdistää takaisinperinnän, proportionaalisen sakon/korotetun takaisinperinnän ja vakavissa tahallisissa tapauksissa  rikostutkinnan / syytteen (petos). Iäkkäille eläkeläisille vankeusrangaistus kannattaa käyttää vain ääritapauksissa; ensisijaisesti käytetään taloudellisia ja hallinnollisia keinoja sekä joustavia takaisinmaksujärjestelyjä.

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikilta kansaneläkeläisiltä olisi tasaveraisesti asuinpaikasta riippumatta nipistetty esim. 10 euroa, niin mitään ongelmaa ei olisi syntynyt. Paljonko 600.000 olisi pitänyt leikata, jotta vastaavaa säästöä olisi syntynyt. Silloin kenenkään ei olisi tarvinnut lähteä eläkkeensä perässä Suomeen lisää sosiaalitukia kansaneläkkeensä päälle nauttimaan eikä sairastua tai kuolla sydänkohtaukseen järkytyksestä. Myös kaikesta valtavasta viranomaisresurssejen käytöstä ja kustannuksista olisi säästytty. 

Tämä kun jätettiin tekemättä todistaa, että tavoitteena oli nimenomaan EU:n vastainen vapaan liikkuminen rajoitus eikä säästö.

Juustohöylän ja kaikilta leikkaamisen sijaan kohdistetaan leikkaukset sinne, missä ne ovat tehokkaimpia ja tuottavat vähiten vahinkoa.