Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Miksi meillä aina on tuollaisia kamreerivaltionvarainministereitä. Niin kauan kuin muistan Suomi on yrittänyt säästämällä säästää ittensä hengiltä. Ei kasvua 18 vuoteen.

Sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho vertasi päätöstä ansiokkaasti Ruotsiin:

"Vuoden 2023 alussa Ruotsi lakkautti sosiaaliturva-asetusta soveltavissa maissa asuvien takuueläkkeet ja takuueläkkeen saaminen lakkasi noin 17 000:lta Suomessa asuvalta henkilöltä. En muista, että tästä olisi kovin suurta keskustelua silloin käyty, että Ruotsi tämän lakkautti. No, minkä takia siitä ei käyty keskustelua? No, tietenkin sen takia, että jos henkilöllä on sellainen tilanne, että hän tarvitsee sosiaaliturvaa, niin sitten hän saa siitä kyseisestä maasta sen maan vähimmäissosiaaliturvan. Se pitää toki siitä maasta hakea."

Lisäksi hän korosti laajaa taustaselvitystyötä liittyen EU-lainsäädäntöön:

"Perustuslakivaliokunta ei nähnyt estettä tämän lain säätelylle, eikä siinä muodostunut perustuslaillista estettä. Perustuslakivaliokunta on perustoimeentuloturvaa koskevan säännöksen yhteydessä pitänyt lainsäätäjälle asetettavan toimintavelvoitteen luonteen mukaisena sitä, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti. Tästä asiasta pyydettiin lausunto muun muassa apulaisoikeusasiamieheltä, joka totesi yhteenvedossa, että sinänsä EU-sosiaaliturva-asetus on yhteensovittamisasetus, minkä vuoksi se ei estä tekemästä hallituksen esittämiä lainsäädännön muutoksia. Apulaisoikeusasiamies ei myöskään nähnyt estettä sille, että Suomi tulkitsee asetusta siten, että sen kansaneläkelain mukaiset etuudet ovat asetuksen määritelmien mukaan vähimmäisetuisuuksia.

Valiokunta myöskin korosti sitä, että toisessa EU-maassa asuvalla eläkkeensaajalla voi olla kansaneläkkeen menettämisen jälkeen oikeus asuinmaansa vähimmäisturvaan. Samalla tavalla, jos Suomessa asuu, täällä on oikeus siihen vähimmäissosiaaliturvaan. Oikeus etuuteen ja etuuden määrä ratkaistaan kussakin yksittäistapauksessa eläkkeensaajan asuinmaan lainsäädännön mukaan."

"Ensiksikin täytyy omana näkökantanani sanoa, että kun on kyse ulkomaille maksettavasta etuudesta ja kyse myöskin sosiaaliturvaan liittyvästä asiasta, niin pidän tätä esitystä hyvinkin perusteltuna. Tämä esitys perustuu vuosille 2528 vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, ja tällä tavoitellaan toki säästöjä 38 miljoonaa euroa, jotta voidaan Suomessa asuville turvata niitä palveluja, joita ihmiset täällä tarvitsevat. Muutoksilla vahvistetaan kansaneläkejärjestelmän tarkoitusta turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa silloin, kun henkilön työeläke lyhyen työuran tai matalan ansiotason vuoksi on jäänyt vähäiseksi tai oikeutta työeläkkeeseen ei ole."

Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. Laihon vertauksesta puuttui myös täysin Suomen takuueläke. Mitäs sanotte, jos Ruotsikin katkaisisi meidän esimerkin mukaisesti jonkun toisenkin eläkkeen ja velvoitteet tulisi meille. Perustuslakivaliokunta ei ollut yksimielinen edes ja pelkällä budjettilailla tehtiin PYSYVÄ laki, mikä on vastoin sääntöjä. Pääsisitte  pälkähästä muuttamalla sen väliaikaiseksi, mutta koska ruumiita on taatusti jo tullut, niin ei se riitä alkuunkaan, vaan syylliset kaivetaan esiin.

Vierailija kirjoitti:

Sote-valiokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho vertasi päätöstä ansiokkaasti Ruotsiin:

"Vuoden 2023 alussa Ruotsi lakkautti sosiaaliturva-asetusta soveltavissa maissa asuvien takuueläkkeet ja takuueläkkeen saaminen lakkasi noin 17 000:lta Suomessa asuvalta henkilöltä. En muista, että tästä olisi kovin suurta keskustelua silloin käyty, että Ruotsi tämän lakkautti. No, minkä takia siitä ei käyty keskustelua? No, tietenkin sen takia, että jos henkilöllä on sellainen tilanne, että hän tarvitsee sosiaaliturvaa, niin sitten hän saa siitä kyseisestä maasta sen maan vähimmäissosiaaliturvan. Se pitää toki siitä maasta hakea."

Lisäksi hän korosti laajaa taustaselvitystyötä liittyen EU-lainsäädäntöön:

"Perustuslakivaliokunta ei nähnyt estettä tämän lain säätelylle, eikä siinä muodostunut perustuslaillista estettä. Perustuslakivaliokunta on perustoimeentuloturvaa koskevan säännöksen yhteydessä pitänyt lainsä

Tuollainen soperrus ei kelpaa komissiolle, siinä jopa vieritetään vastuuta Ruotsille ja niille kansanedustajille, jotka vastustivat. Yhtä kieroa tuttua puutteellista viestintää kuin ennenkin tämän keinotekoisen keksinnön kanssa on nähty.

Oliko se nyt sitten Mia Laiho, joka sen sujautti?

Luottoluokittaja reagoi ja laski Suomen luokitusta kun havaittiin, että vakiintuneita eläkkeitäkään ei enää pystytä maksamaan EU- ja ETA-alueelle, Iso-Britanniaan eikä  pankkimaa Sveitsiinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. Laihon vertauksesta puuttui myös täysin Suomen takuueläke. Mitäs sanotte, jos Ruotsikin katkaisisi meidän esimerkin mukaisesti jonkun toisenkin eläkkeen ja velvoitteet tulisi meille. Perustuslakivaliokunta ei ollut yksimielinen edes ja pelkällä budjettilailla tehtiin PYSYVÄ laki, mikä on vastoin sääntöjä. Pääsisitte  pälkähästä muuttamalla sen väliaikaiseksi, mutta koska ruumiita on taatusti jo tullut, niin ei se riitä alkuunkaan, vaan syylliset kaivetaan esiin.

**Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa.**

Korjaus: Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus toisin kuin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. (Näin ollen Ruotsissa asuvien terveydenhoitokaan katkennut siten kuin muissa maissa). Ja kun ajatellaan tätä heidän tarkoitustaan, joka sikisi huhtikuussa 2024, niin ei se ainakaan kansaneläkkeen saajien piirissä ole ollut tällainen tarkoitus, vaan he ovat oikeutetusti luottaneet saamiinsa eläkepäätöksiin. Nyt ei sitten mihinkään viranomaispäätöksiin eikä EU:n sosiaaliturva-asetusten liitteiden kirjauksiin voidakaan luottaa. Kukaan ei voi.

Kysyin luottoluokituksesta:

Vaikkuttaako vakiintuneiden eläkkeiden maksun katkaiseminen valtion luottoluokitukseen

Tässä vastaus:

Kyllä, vakiintuneiden eläkkeiden maksun katkaiseminen voi vaikuttaa valtion luottoluokitukseen. Luottoluokituksen arvioijat tarkastelevat valtion taloudellista kestävyyttä ja velanhoitokykyä, johon sisältyvät myös valtion menot ja tulot. Eläkkeiden maksun katkaiseminen tai viivästykset voivat heikentää luottamusta valtion kykyyn hoitaa velvoitteitaan, erityisesti jos tällaiset toimet johtavat talouden epävakauteen tai lisävelkaantumiseen.

Eläkkeiden maksujen katkaisu voi myös vaikuttaa sosiaaliseen ja poliittiseen vakauteen, mikä puolestaan voi heijastua luottoluokituksen muutoksiin. Luottoluokituksen arvioijat ottavat huomioon myös valtion kyvyn pitää yllä pitkäjänteistä talouspolitiikkaa ja varautua tuleviin menoihin.

On kuitenkin tärkeää huomata, että luottoluokituksen muutokset riippuvat monista tekijöistä, eivätkä eläkkeiden maksujen katkaisu yksinään yleensä riitä muuttamaan luokitusta, vaan se on osa laajempaa arviointia valtion taloudellisesta tilanteesta ja politiikasta.

**

Joidenkin toimijoiden palmukateus ja pahansuopuus myötävaikutti osaltaan Suomen luottoluokitukseen negatiivisesti. Täysin turha teko ja katsokaa vaikutuksia.

Vierailija kirjoitti:

Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. Laihon vertauksesta puuttui myös täysin Suomen takuueläke. Mitäs sanotte, jos Ruotsikin katkaisisi meidän esimerkin mukaisesti jonkun toisenkin eläkkeen ja velvoitteet tulisi meille. Perustuslakivaliokunta ei ollut yksimielinen edes ja pelkällä budjettilailla tehtiin PYSYVÄ laki, mikä on vastoin sääntöjä. Pääsisitte  pälkähästä muuttamalla sen väliaikaiseksi, mutta koska ruumiita on taatusti jo tullut, niin ei se riitä alkuunkaan, vaan syylliset kaivetaan esiin.

Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. Laihon vertauksesta puuttui myös täysin Suomen takuueläke. Mitäs sanotte, jos Ruotsikin katkaisisi meidän esimerkin mukaisesti jonkun toisenkin eläkkeen ja velvoitteet tulisi meille. Perustuslakivaliokunta ei ollut yksimielinen edes ja pelkällä budjettilailla tehtiin PYSYVÄ laki, mikä on vastoin sääntöjä. Pääsisitte  pälkähästä muuttamalla sen väliaikaiseksi, mutta koska ruumiita on taatusti jo tullut, niin ei se riitä alkuunkaan, vaan syylliset kaivetaan esiin.

Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ollut yksimielinen. Perustuslakivaliokunta on yksimielisesti EU:n perusoikeuksien vastainen, komissio tulee hämmästymään.

Tässä perustuslakivaliokunnan lausunto, jokainen voi itse lukea mihin he ottivat kantaa ja mihin eivät:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_51+2024.aspx

Viimeksi julkaistu 31.5.2025 1.18

Valiokunnan lausunto PeVL 51/2024 vp HE 128/2024 vp Perustuslakivaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta (HE 128/2024 vp): Asia on saapunut perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

lakimies Silja Dahlgren 

sosiaali- ja terveysministeriö

professori Mikael Hidén 

professori Eeva Nykänen 

professori Tuomas Ojanen 

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelakia. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2025. 

Esitykseen sisältyy lakiehdotusten suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva jakso. 

Lait voidaan hallituksen käsityksen mukaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1) Esityksessä ehdotetaan kansaneläkelakia muutettavaksi siten, että kansaneläkkeeseen olisi oikeus vain Suomessa asuvalla henkilöllä. Lisäksi kansaneläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomessa asuvien etuudensaajien kansaneläkkeisiin ei enää sovelleta sosiaaliturva-asetuksen mukaista pro rata -laskentaa. 

(2) Muutokset perustuvat siihen, mitä sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa säädetään vähimmäisetuudesta, jollaisena kansaneläkettä eli kansaneläkelain mukaista vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä on hallituksen esityksen perustelujen mukaan perusteet pitää. 

(3) Esityksellä tavoitellaan 38 miljoonan euron vuosittaista valtiontalouden säästöä. Esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin kansaneläkejärjestelmän tarkoitusta turvata Suomessa asuvan henkilön toimeentuloa silloin, kun henkilön työeläke lyhyen työuran tai matalan ansiotason vuoksi on jäänyt vähäiseksi tai oikeutta työeläkkeeseen ei ole. Perustuslakivaliokunnalla ei ole tältä osin huomautettavaa esityksen tavoitteisiin, joita voidaan pitää lähtökohtaisesti perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävinä. 

(4) Ehdotettu sääntely on merkityksellistä erityisesti perustuslain 19 :n 2 momentissa turvatun perustoimeentulon turvan kannalta. 

(5) Perustuslain 19 :n 2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan muun muassa työttömyyden perusteella. Momentissa on asetettu lainsäätäjälle velvoite taata jokaiselle perustoimeentuloturvaa tarvitsevalle subjektiivinen oikeus lailla säädettävään julkisen vallan järjestämään turvaan, joka on yhteydessä momentissa lueteltuihin sosiaalisiin riskitilanteisiin samoin kuin lailla kulloinkin annettaviin säännöksiin turvan saamisen edellytyksistä ja tarveharkinnasta sekä menettelymuodoista (HE 309/1993 vp, s. 70). 

Jatkuu..

 

Jatkuu...

(6) Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan silloisen hallitusmuodon taloudellisia ja sosiaalisia perusoikeuksia koskevia säännösehdotuksia muotoiltaessa kiinnitettiin erityistä huomiota tosiasiallisiin mahdollisuuksiin näiden oikeuksien toteuttamiseen ja varmistumaan siitä, että ehdotukset soveltuisivat myös taloudellisten olosuhteiden muuttuessa (HE 309/1993 vp, s. 19/I). Perustuslakivaliokunta on perustoimeentulon turvaa koskevan säännöksen yhteydessä pitänyt lainsäätäjälle asetettavan toimintavelvoitteen luonteen mukaisena sitä, että sosiaaliturvaa suunnataan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti (PeVM 25/1994 vp, s. 10/II). Valiokunta on lisäksi pitänyt johdonmukaisena, että niiltä osin kuin kysymys on julkisen vallan välittömästi rahoittamista perustoimeentuloturvaetuuksista etuuksien tasoa mitoitettaessa otetaan huomioon kulloinenkin kansantalouden ja julkisen talouden tila (PeVL 15/2023 vp, kappale 7, PeVL 40/2018 vp, s. 2, PeVL 11/2015 vp, s. 3, PeVL 34/1996 vp, s. 3/I). 

(7) Perustuslain 19 :n 2 momentin termi "jokaisella" ilmentää perusoikeusuudistuksen yhteydessä omaksuttua linjaa, jonka mukaan perusoikeudet kuuluvat kaikille Suomen oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille (HE 309/1993 vp, s. 22, 42). Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä ei kuitenkaan estä sitä, että oikeus perustoimeentuloetuuksiin kytketään Suomessa asumiseen tai työntekoon Suomessa (PeVL 22/2004 vp, s. 2/II, PeVL 39/2018 vp, PeVL 55/2016 vp, s. 3, PeVL 73/2014 vp, s. 2/II). 

(8) Hallituksen perusoikeusuudistusta koskevassa esityksessä ehdotettiin säädettävän nimenomaisesti, että nykyisin perustuslain 19 :n 24 momentissa tarkoitettujen etuuksien saamisen tai määräytymisen perusteeksi voidaan lailla asettaa Suomessa työskentely tai asuminen (HE 309/1993 vp, s. 84). Kyseiset oikeudet olivat hallituksen esityksen mukaan sellaisia, "ettei niitä ole perusteltua tai käytännössä mahdollista turvata Suomessa tilapäisesti oleskeleville" (HE 309/1993 vp, s. 72/II). Säännös sisälsi paitsi etuuden saamisedellytyksistä säätämisen, myös sen, että etuuden suuruus voidaan porrastaa Suomessa työskentelemisen tai asumisen keston mukaan (HE 309/1993 vp, s. 72/II). 

(9) Perustuslakivaliokunta poisti hallituksen ehdottaman momentin tarpeettomana. Valiokunta katsoi säännösehdotuksen sisältävän "juuri sellaisia kriteerejä, jotka perusoikeuksia koskevien yleisten oppien, lähinnä hyväksyttävyys- ja suhteellisuusnäkökohtien nojalla oikeuttavat tarkoitetunlaiset rajoitukset" (PeVM 25/1994 vp, s. 1011). 

Jatkuu..

Jatkuu...

Jatkuu...

(10) Ehdotuksen säätämisjärjestystä koskevissa perusteluissa on arvioitu ehdotettua sääntelyä myös perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussääntelyn kannalta. Perustuslakivaliokunta on pitänyt edellä ehdotetun sääntelyn valtiontalouden säästöihin liittyviä tavoitteita hyväksyttävinä. Valiokunnalla ei tältäkään osin ole huomautettavaa ehdotetusta sääntelystä. 

(11) Perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin ei lähtökohtaisesti kuulu kansallisen täytäntöönpanosääntelyn arviointi EU:n aineellisen lainsäädännön kannalta (ks. esim. PeVL 31/2017 vp, s. 4). Valiokunta on kuitenkin vakiintuneesti korostanut, että siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädäntö edellyttää kansallista sääntelyä tai mahdollistaa sen, tätä kansallista liikkumavaraa käytettäessä otetaan huomioon perus- ja ihmisoikeuksista seuraavat vaatimukset (ks. esim. PeVL 8/2021 vp, s. 2, PeVL 9/2019 vp, s. 2, PeVL 1/2018 vp, s. 3). Perustuslakivaliokunta on painottanut, että hallituksen esityksessä on erityisesti perusoikeuksien kannalta merkityksellisen sääntelyn osalta syytä tehdä selkoa kansallisen liikkumavaran alasta (PeVL 1/2018 vp, s. 3, PeVL 26/2017 vp, s. 42, PeVL 2/2017 vp, s. 2, PeVL 44/2016 vp, s. 4). 

(12) Hallituksen esityksen perustelujen (s. 16) mukaan esityksen yhtenä tavoitteena on muuttaa kansaneläkelakia vastaamaan EU-tuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä omaksumaa tulkintaa vähimmäisetuuden luokittelusta. Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ei ole kuitenkaan täysin selvää, salliiko EU-tuomioistuimen tuomio asiassa C-189/16 (Zaniewicz-Dybeck) kansaneläkelain muuttamista hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Selvää ei valiokunnan käsityksen mukaan ole myöskään se, onko ehdotettu sääntely sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut, että suomalaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (PeVL 10/2024 vp, kappale 11, PeVL 15/2018 vp, s. 49, PeVL 14/2018 vp, s. 13, PeVL 26/2017 vp, s. 42). 

(13) Perustuslakivaliokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan erityistä huomiota hallituksen esityksen sisältämän lakiehdotuksen perusteltavuuteen EU-oikeuden näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on syytä varmistua huolellisesti hallituksen esityksessä EU-oikeudesta esitetyn tulkinnan oikeellisuudesta. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Perustuslakivaliokunta esittää,

että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Helsingissä 13.11.2024 

Jatkuu...

Jatkuu..

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 

Heikki Vestman kok 

 varapuheenjohtaja 

Vilhelm Junnila ps 

 jäsen 

Atte Kaleva kok 

 jäsen 

Teemu Keskisarja ps 

 jäsen 

Johannes Koskinen sd 

 jäsen 

Jarmo Lindberg kok 

 jäsen 

Mira Nieminen ps 

 jäsen 

Johanna Ojala-Niemelä sd 

 jäsen 

Karoliina Partanen kok 

 jäsen 

Onni Rostila ps 

 jäsen 

Ville Skinnari sd 

 jäsen 

Paula Werning sd 

 jäsen 

Johannes Yrttiaho vas 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 

Johannes Heikkonen  

Viittaan kohtaan 5, kansaneläke ei ole subjektiivinen oikeus. Kaikki vanhukset eivät sitä saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mia Laihon vertaus Ruotsiin ei ollut ansiokas, koska meillä on Ruotsin kanssa Pohjoismainen yhteistyösopimus tosin lukuisten muiden jäsenmaiden kanssa. Laihon vertauksesta puuttui myös täysin Suomen takuueläke. Mitäs sanotte, jos Ruotsikin katkaisisi meidän esimerkin mukaisesti jonkun toisenkin eläkkeen ja velvoitteet tulisi meille. Perustuslakivaliokunta ei ollut yksimielinen edes ja pelkällä budjettilailla tehtiin PYSYVÄ laki, mikä on vastoin sääntöjä. Pääsisitte  pälkähästä muuttamalla sen väliaikaiseksi, mutta koska ruumiita on taatusti jo tullut, niin ei se riitä alkuunkaan, vaan syylliset kaivetaan esiin.

Perustuslakivaliokunta oli lausunnossaan yksimielinen.

 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ollut yksimielinen. Perustuslakivaliokunta on yksimielisesti EU:n perusoikeuksien vastainen, komiss

Sote-valiokunta on tunnettu poliittisista peleistä ja pölhöpopulismistaan. Perustuslakivaliokunnissa sen sijaan pyritään totuuteen ja konsensukseen puoluerajat ja päivänpolitiikan ylittäen.

Vierailija kirjoitti:

Viittaan kohtaan 5, kansaneläke ei ole subjektiivinen oikeus. Kaikki vanhukset eivät sitä saa.

Ei Ruotsin takuueläkekkään ole subjektiivinen oikeus kaikille, vaan siihenkin liittyy ehtoja, jopa tiukempia kuin Suomen kansaneläkkeeseen. Silti se on vähimmäisetuus.

Täällä väitettiin, että sotainvalideja ei asu EU:n alueella. Virossa asuville järjestetään kuntoutustakin ja nyt meni sitten sinnekin eläkkeenkatkaisukirjeet kansaneläkettä saaville veteraaneillemme. Lainaus Valtionkonttorin sivuilta löytyvästä Pdf-tiedostosta:

https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/sotainvalidien-palvelut/#muut-korvauslajit_kuntoutus

**

Kuntoutus ulkomailla

Ulkomailla asuvat invalidit voivat saada avokuntoutusta (esim. fysikaalista hoitoa) asuinmaassaan. Päiväkuntoutusta sekä laitoskuntoutusta voi saada Kanadassa Sudburyssa sijaitsevassa kuntoutuslaitoksessa ja Virossa Pärnussa. Kuntoutusta haetan Valtionkonttorilta.

**

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaan kohtaan 5, kansaneläke ei ole subjektiivinen oikeus. Kaikki vanhukset eivät sitä saa.

Ei Ruotsin takuueläkekkään ole subjektiivinen oikeus kaikille, vaan siihenkin liittyy ehtoja, jopa tiukempia kuin Suomen kansaneläkkeeseen. Silti se on vähimmäisetuus.

Mitä ehtoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viittaan kohtaan 5, kansaneläke ei ole subjektiivinen oikeus. Kaikki vanhukset eivät sitä saa.

Ei Ruotsin takuueläkekkään ole subjektiivinen oikeus kaikille, vaan siihenkin liittyy ehtoja, jopa tiukempia kuin Suomen kansaneläkkeeseen. Silti se on vähimmäisetuus.

Mitä ehtoja?

Sinulla voi olla oikeus takuueläkkeeseen, jos olet asunut Ruotsissa vähintään kolme vuotta. Täyden takuueläkkeen saamiseksi sinun on täytynyt asua Ruotsissa 40 vuotta 16-vuotiaastasi siihen vuoteen asti, joka edeltää takuueläkkeen alkamisvuotta. Jos olet asunut Ruotsissa lyhyemmän ajan, takuueläkettä vähennetään 1/40:llä jokaista vuotta kohden. Esimerkiksi jos olet asunut Ruotsissa 27 vuotta, saat takuueläkettä 27/40:tä.

Ei sitä kuka tahansa Ruotsissa oleskeleva saa.