Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9313)
Asumisperusteeksi kelpaa Suomessa vuoden asuminen ja sen lisäksi EU:ssa asuminen 2 vuotta. Tämän vuoksi jos näet, että asumisperuste on sama kuin maksuperuste, niin tietenkin myös maksuperuste kattaa EU-alueen sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.a…
Esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin kansaneläkejärjestelmän tarkoitusta vähimmäiseläkkeenä niille Suomessa asuville henkilöille, joiden työeläke lyhyen työuran tai matalan ansiotason vuoksi on jäänyt vähäiseksi tai joilla oikeutta työeläkkeeseen ei ole.
Tuossa linkissä selostetaan myös, että jäsenmaalla on oikeus taloudellisista syistä poiketa yhdenvertaisuus- ym. säännlistä. Nythän kansaneläkkeiden katkaisulla ei tule säästöä, päinvastoin, joten sekin oli tättä fuulaa.
Osaatko kertoa, miksi Suomessa tehtiin oma Takuueläkelaki erikseen eikä tyydytty *pitkälti Ruotsin takuueläkkeen kaltaiseen* Kansaneläkelakiin, silloin kun Ruotsi samaan aikaan loi Takuueläkkeen Ruotsiin.
Vierailija kirjoitti:
Asumisperusteeksi kelpaa Suomessa vuoden asuminen ja sen lisäksi EU:ssa asuminen 2 vuotta. Tämän vuoksi jos näet, että asumisperuste on sama kuin maksuperuste, niin tietenkin myös maksuperuste kattaa EU-alueen sitten.
Maksaminen ulkomaille ennen vanhaan perustui sosiaaliturva-asetukseen, ei asumisvaatimukseen. Ilman asetusta jo edellinen lakikin olisi evännyt maksun ulkomaille kun asumisvaatimus ei täyty. Nyt kun yhtenäistetään asumisperusteisen vähimmäisetuuden maksamista ulkomailla EU:ssa, lähtee asetuskin pois perusteluista ja maksaminen lakkaa.
Jo ennen lakimuutosta:
"Henkilöä pidetään kansaneläkelain mukaan Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana myös silloin, kun ulkomailla oleskeleva henkilö mainitun lain nojalla rinnastuu Suomessa asuvaan henkilöön.
Jos etuudensaaja muuttaa ulkomaille asumaan, kansaneläkelain mukaista etuutta maksetaan vuoden ajan muuttoa seuraavan kuukauden alusta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumisperusteeksi kelpaa Suomessa vuoden asuminen ja sen lisäksi EU:ssa asuminen 2 vuotta. Tämän vuoksi jos näet, että asumisperuste on sama kuin maksuperuste, niin tietenkin myös maksuperuste kattaa EU-alueen sitten.
Maksaminen ulkomaille ennen vanhaan perustui sosiaaliturva-asetukseen, ei asumisvaatimukseen. Ilman asetusta jo edellinen lakikin olisi evännyt maksun ulkomaille kun asumisvaatimus ei täyty. Nyt kun yhtenäistetään asumisperusteisen vähimmäisetuuden maksamista ulkomailla EU:ssa, lähtee asetuskin pois perusteluista ja maksaminen lakkaa.
Jo ennen lakimuutosta:
"Henkilöä pidetään kansaneläkelain mukaan Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana myös silloin, kun ulkomailla oleskeleva henkilö mai
Höpsis, tuo koskee EU:n ulkopuolisia maita. Samaan ansaan Suomen Yrittäjätkin lankesivat lausunnossaan. EU:ta ei edes pidetä ulkomaana. Olemme EU:n osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumisperusteeksi kelpaa Suomessa vuoden asuminen ja sen lisäksi EU:ssa asuminen 2 vuotta. Tämän vuoksi jos näet, että asumisperuste on sama kuin maksuperuste, niin tietenkin myös maksuperuste kattaa EU-alueen sitten.
Maksaminen ulkomaille ennen vanhaan perustui sosiaaliturva-asetukseen, ei asumisvaatimukseen. Ilman asetusta jo edellinen lakikin olisi evännyt maksun ulkomaille kun asumisvaatimus ei täyty. Nyt kun yhtenäistetään asumisperusteisen vähimmäisetuuden maksamista ulkomailla EU:ssa, lähtee asetuskin pois perusteluista ja maksaminen lakkaa.
Jo ennen lakimuutosta:
"Henkilöä pidetään kansaneläkelain mukaan Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) mukaisesti tekee työtä tai asuu Suomessa. Henkilöä pidetään Suomessa asuvana m
Höpsis, tuo koskee EU:n ulkopuolisia maita. Samaan ansaan Suomen Yrittäjätkin lankesivat lausunnossaan. EU:ta ei edes pidetä ulkomaana. Olemme EU:n osa.
Tekee työtä tai asuu Suomessa. En tiedä miten sen saa millään keplottelulla muuttumaan EU:ksi. Ihan kansallinen laki, vai eikö kansallisia lakeja saa enää säätää?
Kansallisten lakien pitää olla yhteensopivat EU-säädösten kanssa. Tämä tuntuu olevan ongelma, varsinkin kun lainsäädännössä sotketaan iloisesti ulkomaat, jäsenmaat ja sopimusmaat keskenään ihan tarkoituksella ja sitten kansalaiset käsittävät ne kukin omien kykyjensä ja tahtonsa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumisperusteeksi kelpaa Suomessa vuoden asuminen ja sen lisäksi EU:ssa asuminen 2 vuotta. Tämän vuoksi jos näet, että asumisperuste on sama kuin maksuperuste, niin tietenkin myös maksuperuste kattaa EU-alueen sitten.
Maksaminen ulkomaille ennen vanhaan perustui sosiaaliturva-asetukseen, ei asumisvaatimukseen. Ilman asetusta jo edellinen lakikin olisi evännyt maksun ulkomaille kun asumisvaatimus ei täyty. Nyt kun yhtenäistetään asumisperusteisen vähimmäisetuuden maksamista ulkomailla EU:ssa, lähtee asetuskin pois perusteluista ja maksaminen lakkaa.
Jo ennen lakimuutosta:
"Henkilöä pidetään kansaneläkelain mukaan Suomessa asuvana, jos hän asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain (16/2019) mukaisesti tekee työtä tai asu
Tämä on aivan järkyttävää. Asumisperusteinen tarkoittaa tuossakin, että henkilö saa Suomesta kansanelälkeen kun on asunut tai tehnyt töitä Suomessa. Kansaneläkkeen saatuaan hän on saanut sitä vuoden päivät vielä muutettuaan EU:n ulkopuolelle. Tällä ei ole ollut mitään tekemistä nyt EU-alueelle putkahtaneen kansaneläkkeen katkaisun kanssa.
Sanon vielä, että jos ihminen tekee töitä tai asuu Suomessa niin hän saa ja on aiemminkin saanut oikeuden kansaneläkkeeseen. Sitä tarkoittaa asumisperusteinen. Asumisperusteinen ei tarkoita sitä, että hänen pitää asua loppuikänsä eläkkeen myöntämisen jälkeen Suomessa. Jotta häneltä voitaisiin edellyttää Suomessa pysymistä, hänen eläkkeensä olisi Takuueläke, joka luotiin tätä tarkoitusta varten vähimmäisetuudeksi. Kansaneläkettä yritetään muuttaa vähimmäisetuudeksi, mutta mentiin perse edellä puuhun, koska vähimmäisetuuteen muuttaminen jäi tarkoitukseksi ja kyseenalaiseksi vaikka kansaneläkeläisten eläkkeet EU:ssa jo katkaistiin. Tapahtui siis vakava virhe, suorastaan rikos. Vähemmästäkin joutuu istumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sillä tarkoitetaan ihan nykyhetkeä, milloin kansaneläketuki maksetaan.
"Laissa määritellään asuminen Suomessa asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa. Lähtökohtana on tosiasiallinen maassa asuminen. Henkilön katsotaan etuuslainsäädäntöä sovellettaessa asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Lisäksi edellytetään, että henkilö muutoinkin pääasiallisesti jatkuvasti myös oleskelee Suomessa. Lähtökohtaisesti oikeutta asumisperusteisiin etuuksiin ei ole, jos henkilö muuttaa ulkomaille asumaan.
Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain mukaan määräytyy, milloin ulkomailla oleskelevaa henkilöä pidetään edelleen Suomessa asuvana siten, että hänen oikeutensa asumisperusteisiin etuuksiin voi jatkua ulkomailla oleskelusta huolimatta."
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sillä tarkoitetaan ihan nykyhetkeä, milloin kansaneläketuki maksetaan.
"Laissa määritellään asuminen Suomessa asumisperusteista etuuslainsäädäntöä sovellettaessa. Lähtökohtana on tosiasiallinen maassa asuminen. Henkilön katsotaan etuuslainsäädäntöä sovellettaessa asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Lisäksi edellytetään, että henkilö muutoinkin pääasiallisesti jatkuvasti myös oleskelee Suomessa. Lähtökohtaisesti oikeutta asumisperusteisiin etuuksiin ei ole, jos henkilö muuttaa ulkomaille asumaan.
Asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa annetun lain mukaan määräytyy, milloin ulkomailla oleskelevaa henkilöä pidetään edelleen Suomessa asuvana siten, että hänen oikeutensa asumisperusteisiin etuuksiin voi jatkua ulkomailla oleskelusta huolimatta."
Mikä laki, tuoko mitä komissio juuri syynää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osaatko kertoa, miksi Suomessa tehtiin oma Takuueläkelaki erikseen eikä tyydytty *pitkälti Ruotsin takuueläkkeen kaltaiseen* Kansaneläkelakiin, silloin kun Ruotsi samaan aikaan loi Takuueläkkeen Ruotsiin.
Osaatko!
Nyt vaan se asumisperusteinen lainsäädäntö ei kansaneläkkeen kohdalla toimi, kun siinä tarkoituksena oli vahvistaa vähimmäistuen luonnetta viitaten aikaan, jolloin koko termiä ei oltu vielä keksittykään. Laissa ei edelleenkään sanota, että kansaneläke on muutettu vävimmäistueksi, sitä vain kohdellaan ikäänkuin vähimmäisetuutta, jotta joskus vuosien päästä voidaan sanoa, että vakiintuneen käytännön mukaan kansaneläke onkin oikeestaan vähimmäistuki. Näin lakia ja eläkkeitä muutetaan siten, ettei kenenkään tarvitse ottaa vastuuta päätöksestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatko kertoa, miksi Suomessa tehtiin oma Takuueläkelaki erikseen eikä tyydytty *pitkälti Ruotsin takuueläkkeen kaltaiseen* Kansaneläkelakiin, silloin kun Ruotsi samaan aikaan loi Takuueläkkeen Ruotsiin.
Osaatko!
En tiedä. Ehkä olivat laiskoja ja eivät jaksaneet lähteä muokkaamaan kansaneläkelakia sen syvällisemmin kun sillä on pitkä historia. Sen sijaan tekivät tilkkutäkki rinnakkaisen vähimmäiseläkkeen siihen päälle. Ehkä se oli helpompi myös myydä poliittisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatko kertoa, miksi Suomessa tehtiin oma Takuueläkelaki erikseen eikä tyydytty *pitkälti Ruotsin takuueläkkeen kaltaiseen* Kansaneläkelakiin, silloin kun Ruotsi samaan aikaan loi Takuueläkkeen Ruotsiin.
Osaatko!
En tiedä. Ehkä olivat laiskoja ja eivät jaksaneet lähteä muokkaamaan kansaneläkelakia sen syvällisemmin kun sillä on pitkä historia. Sen sijaan tekivät tilkkutäkki rinnakkaisen vähimmäiseläkkeen siihen päälle. Ehkä se oli helpompi myös myydä poliittisesti.
Huono selitys.
Selitys on se, että kansaneläke EI ollut Ruotsin takuueläkkeen kaltainen. Ei ollut silloin eikä ole nytkään.
Vierailija kirjoitti:
Selitys on se, että kansaneläke EI ollut Ruotsin takuueläkkeen kaltainen. Ei ollut silloin eikä ole nytkään.
Silloin ajateltiin, että oma kansa ensin.
Kelan pääjohtajan valinnassa ei ole kysymys pelkästa hillotolpasta, vaikka se sellaisena mielellään esitellään kansalle. Jos Satonen valitaan, niin Perussuomalaisten äänestäjät, joita suurelta osin kelan asiakkaina olevat eläkeläiset ja lapsiperheet olivat, joutuvat 7 vuodeksi kokoomuksen vallankäytön alle toimeentulonsa, asumisensa ja lääkkeidensä jne. saamisessa riippumatta hallituspohjasta. Sosiaaliturvavalta jää Kokoomukselle pitkiksi ajoiksi eikä Suomi ole enää samanlainen nun Satosen kausi päättyy. Lopullinen isku Perussuomalaisilta äänestäjilleen. Tajuavatkohan edes tätä. Se heille kertokaa.
Vierailija kirjoitti:
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.a…
Esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin kansaneläkejärjestelmän tarkoitusta vähimmäiseläkkeenä niille Suomessa asuville henkilöille, joiden työeläke lyhyen työuran tai matalan ansiotason vuoksi on jäänyt vähäiseksi tai joilla oikeutta työeläkkeeseen ei ole.
Tuokin on outo, siinä puhutaan kuin vähimmäisetuusvahvistaminen koskisi vain Suomessa asuvia. Jos se jätetään vahvistumasta EU:alueella niin lainlaatijille jää takaportti, ette tarvitse mielestään ilmoittaa EU:n sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Voidaan vedota, että tämä tarkoittaa näitä Suomessa asuvia, kuten tekstissä lukee. Tämä siltä varalta, jos jäädään kiinni housut kintuissa, kuten nyt kävikin.
Nykytilan arviointi (ennen kuin astui voimaan):
Kansaneläke on pitkälti samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke, jonka EU-tuomioistuin on katsonut () sosiaaliturva-asetuksen mukaiseksi vähimmäisetuudeksi. Molemmissa etuuksissa on kyse perusturvasta henkilöille, joiden työstä karttunut eläke on pieni tai sitä ei ole. Molemmat etuudet perustuvat asumiseen ja ne rahoitetaan valtion varoin.
Kansaneläkkeen voidaan tarkoituksensa perusteella katsoa olevan sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan soveltamisalaan kuuluva vähimmäisetuus.
Asumisperusteisessa etuuslainsäädännössä pääsääntö on, että asumisperusteisten etuuksien maksaminen keskeytetään vakinaisesta ulkomaille muutosta alkaen. Kansaneläkelain 65 :ään sisältyvä toimeenpanosäännös, jonka mukaan kansaneläkelain mukaisen etuuden maksamista jatketaan vuoden ajan etuudensaajan muuttaessa ulkomaille asumaan, poikkeaa tästä pääsäännöstä. Asumisperusteisen etuuslainsäädännön selkeyden ja johdonmukaisuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että kansaneläkelain mukaisten etuuksien maksaminen keskeytettäisiin ulkomaille muutosta alkaen vastaavasti kuin muissa asumisperusteisissa etuuksissa.
Ihan hyvät perustelut mielestäni. Mitrn muka tämä olisi huonosti valmisteltu?