Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9307)
Vierailija kirjoitti:
Huomio! Huomio!
Impivaaran Lakiosaston tiedotustilaisuus alkaa.
Julkaisemme Lausunnon, josta käy ilmi mitä lakeja Kansaneläke lain muutos hakemus rikkoo.
Suomalaisten Eläkeläisten keskusliitto, Ruotsi.
Juristin tekemä lausunto. Lausunto on 9 sivua pitkä. Se julkaistaan osissa.
KIITOS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SEKL LAUSUNTO
sivu 3
Hallituksen ehdotus lakimuutoksesta rikkoo taannehtivasti Kelan myöntämät ja tekemät
eläkepäätökset sellaisenaan kyse ei ole tasojen säätämisestä, vaan kokonaisen laillisen viranomaispäätöksen yksipuolisesta lakkauttamisesta. Näin ollen on kyse taannehtivastasäännöksestä, jolla perutaan yhden ryhmän oikeus samalla, kun toinen ryhmä saman lain puitteissa saa jatkaa saman viranomaispäätöksen pohjalta tehtyä eläkesopimustaan.Hallituksen esitys ja siihen liittyvät menettelyt rikkovat hallintolain mukaisesti eläkkeen piiriin
kuuluvien ikäihmisten yhdenvertaisuutta sekä päätöksen suhteellisuutta suhteessa niihin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin, joita hallitus talouspolitiikallaan yrittää saavuttaa. Esityksen saavuttama taloudellinen etu ei liene suhteellinen verrattuna siihen riskiin, joka voi syntyä esimerkiksi joukkokanteen muodossa tai eläkkeiden selvittelystä monien muiden maiden
viranomaisten kanssa.
4. Hallituksen esitys sellaisenaan rikkoo nähtävästi korkeampaa oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia.
Ikääntyneiden henkilöiden oikeuksien suojaaminen ja edistäminen ovat tärkeä osa perus- ja ihmisoikeuksien turvaamista. Iäkkäillä ihmisillä on oikeus osallisuuteen, arvokkaaseen elämään ja riittäviin palveluihin. Perus- ja ihmisoikeus näkökulmasta ikäihminen on itse
oikeuksiensa haltija, eikä vain toimintojen kohde. Suomen valtio on hyväksynyt ja sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat eri tavoin takaamaan ja vahvistamaan ikääntyneiden perus- ja ihmisoikeuksia.
YK
a) International Covenant on Civil and Political Rights (ICCPR) eli kansalaisoikeuksia ja
poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (KP-sopimus)
b) International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights (ICESCR) eli
taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen
yleissopimus (TSS-sopimus) ja TTS-sopimuksen valinnainen pöytäkirja
Valinnainen pöytäkirja antaa mahdollisuuden yksilövalitusten tekemisen YK:n TSS-
oikeuksien komitealle, jos yksittäinen henkilö tai ryhmä katsoo sopimusvaltion
loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksiaan. Suomen osalta
sopimus tuli voimaan vuonna 1976 ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja vuonna 2014.
c) General comment No. 6: The Economic, Social and Cultural Rights of Older persons
Vuonna 1995 YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea
hyväksyi TSS-sopimukseen liittyvän yleiskommentin nro 6 ikääntyneiden henkilöiden
taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista.
d) TSS-sopimukseen liittyvän yleiskommentin nro 19 oikeudesta sosiaaliturvaan
Sopimusvaltioiden on yleiskommentin mukaan huolehdittava myös iäkkäiden ihmisten sosiaaliturvasta muun muassa eläkejärjestelmien ja vakuutuspohjaisten järjestelmien avulla.
SEKL LAUSUNTO.
Sivu 4
Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD, eli vammaisten
henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimus 2016.
Niin kutsutussa vammaisyleissopimuksessa mainitaan erikseen sopimusvaltioiden
velvoite järjestää palvelut, joilla pyritään minimoimaan ja estämään uusia vammoja,
myös vanhusten keskuudessa, ja varmistaa vanhusten pääsy sosiaaliturvaohjelmien ja
köyhyydenvähentämisohjelmien piiriin.
Vammaissopimusta voidaan soveltaa ainakin osaan ikääntyneistä, jos he kuuluvat
vammaissopimuksen 1 artiklan määrittämään soveltamisalaan, eli että heillä on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Ruotsissa asuu reilut 18 000 suomalaista kansaneläkkeensaajaa, joista moni kärsii
esimerkiksi muisti- ja aistisairauksista, jotka täyttävät nämä kriteerit. Näin ollen
kansaneläkkeen lakkauttaminen heiltä voitaisiin tulkita yllä olevan sitovan
vammaissopimuksen rikkomiseksi. Vammaissopimuksen Suomen hyväksymän
asetusta soveltavissa
maissa vaikuttaisi eniten ikääntyneisiin
asuvien kansaneläkkeiden maksun keskeyttäminen naisiin. Ero johtuu siitä, että valtaosa ulkomailla asuvista
Hallituksen esitys on ehdotuksen osiossa 4.2.1. kuvannut, miten EU:n sosiaaliturva-
kansaneläkkeen saajista on lisäpöytäkirjan pohjalta yksittäinen henkilö tai ryhmä katsoo sopimusvaltion loukanneen heidän yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksiaan.
f) UN Principles for Older Persons
YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1991 YK:n ikääntyneitä henkilöitä koskevat periaatteet.
g) General Recommendation No. 27 on Older Women and Protection of Their Human Rights
Vuonna 2010 YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea (CEDAW-komitea) antoi suosituksen numero 27 ikääntyneiden naisten ihmisoikeuksien suojelusta. Ruotsissa asuvia suomalaisnaisia kohtaan heikentäen heidän
vanhuuseläkettä saavia naisia. Esitys ei näin noudata YK:nsuositusta, vaan olisi syrjivä
mahdollisuuksia ja taloutta.
h) Madrid International Plan of Action on Ageing and the Political Declaration, MIPAA, eli Madridin kansainvälinen ikääntymistä koskeva toimintaohjelma ja poliittinen julistus Julistus hyväksyttiin YK:n ikääntymistä käsitelleessä maailmankokouksessa vuonna 2002.
MIPAA keskittyy kolmeen teemaan, joita ovat ikäihmiset ja kehitys, ikäihmisten
terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ikääntyville mahdollisuuksia avaavat ja heitä
tukevat ympäristöt.
i) Regional Implementation Strategy, RIS
YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE) laati vuonna 2002 ikääntymisen alueellisen
toimintastrategian (), joka sisältää kymmenen sitoumusta MIPAA:n toimeenpanemiseksi.
UNECE:n Lissabonin ministerijulistuksessa vuonna 2017 korostettiin kolmea päämäärää, joita eurooppalaisten valtioiden on tavoiteltava vuoteen 2022 mennessä: ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksien tunnistamiseen, rohkaisemiseen työelämän pidentämiseen ja työkykyyn sekä arvokkaan vanhenemisen varmistamiseen.
Impivaaran Lakiosasto tiedottaa.
Huomenna jatketaan.. 🗽
...Hallitus kuitenkin pitää perustuskivaliokunnan lausunnon pyytämistä suotavana sen vuoksi, että perustutuslakivaliokunta ei kuitenkaan ole aiemmin ottanut kantaa kysymykseen siitä, että sosiaaliturva-asetusta soveltavissa maissa asuvien kansaneläkelain mukaisten kansaneläkkeiden maksu keskeytetään lainmuutoksella .
Eihän myöskään EU:n komissio ole aiemmin ottanut kantaa sosiaaliturva-asetusta soveltavissa maissa asuvien kansaneläkelain mukaisten kansaneläkkeiden keskeyttämiseen. Hallitus ei kuitenkeaan ole pitänyt suotavana pyytää EU:n komission kantaa esitykseensä. Pidän tätä kohtaa varsinkin erittäin vakava laiminlyöntinä koko hallitukselta ja eritoten esittelijöiltä. He tietävät mitä pitää tehdä, mutta eivät tee. Crime of Omission.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimies Silja Dahlgrenin asiantuntijalausunnon mukaan keskimääräinen kansaneläkkeen suuruus on ollut kollektiivisesti 130 euroa kuukaudessa ulkomailla asuvilla. Tämä täysin turha maininta lakiesityksessä vähättelee kaikkia kansaneläkeläisiä oikeushenkilöinä, yksilöinä ja ihmisinä. Näkee, että opit on omaksuttu itäblokista, jossa yksilöllä ei ole mitään juridista eikä muutakaan arvoa. Toisin on Länsimaissa. Suomen ulkopuolella, Läntisessä Euroopassa yksilön oikeusturva menee heittämällä keskiarvojen yli. Ne eivät ole edes mainitsemisen arvoisia toisin kuin Silja Dahlgrenin juridisessa mielenmaisemassa. Sitten tämä Silja vielä kuvailee, että pahiten kärsiviä, yli 600 euroa/kuukaudessa menettäviä on vaivaiset 250 henkilöä, näillä ei siis katsota olevan merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole niillä 4.500 henkilöllä, jotka menettävät 200-600 euroa kuukaudessa. Ne jotka menettävät koko eläkkeensä ja terveydenhoitonsa asuinmaassaan eivät ole Silja Dahlgrenin maailmassa edes mainitsemisen arvoisia missään yhteydessä.
Ehkä siellä takaraivossa kummittelee ajatus, että EU:ssa ajatellaan yksilön etu edellä ja päätettiin sitten vaieta koko operaatiosta EU:tasolla. Eihän ne siellä ymmärrä suomeakaan ja jos jotain kysytään, niin muutetaan vaan käännöksissä Folkspension Garantipensioniksi kuten ministeri Grahn-Laasonen Ruotsissa teki ja sanotaan, että Ruotsi on esimerkki EU:n päätöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Lakimies Silja Dahlgrenin asiantuntijalausunnon mukaan keskimääräinen kansaneläkkeen suuruus on ollut kollektiivisesti 130 euroa kuukaudessa ulkomailla asuvilla. Tämä täysin turha maininta lakiesityksessä vähättelee kaikkia kansaneläkeläisiä oikeushenkilöinä, yksilöinä ja ihmisinä. Näkee, että opit on omaksuttu itäblokista, jossa yksilöllä ei ole mitään juridista eikä muutakaan arvoa. Toisin on Länsimaissa. Suomen ulkopuolella, Läntisessä Euroopassa yksilön oikeusturva menee heittämällä keskiarvojen yli. Ne eivät ole edes mainitsemisen arvoisia toisin kuin Silja Dahlgrenin juridisessa mielenmaisemassa. Sitten tämä Silja vielä kuvailee, että pahiten kärsiviä, yli 600 euroa/kuukaudessa menettäviä on vaivaiset 250 henkilöä, näillä ei siis katsota olevan merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole niillä 4.500 henkilöllä, jotka menettävät 200-600 euroa kuukaudessa. Ne jotka menettävät koko eläkkeensä ja terveydenhoi
Silja Dahlgrenin esittämät luvut eivät täsmää sen tiedon kanssa, että ulkomailla on 16.000 pelkkää kansaneläkettä saavaa ihmisarvoista yksilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakimies Silja Dahlgrenin asiantuntijalausunnon mukaan keskimääräinen kansaneläkkeen suuruus on ollut kollektiivisesti 130 euroa kuukaudessa ulkomailla asuvilla. Tämä täysin turha maininta lakiesityksessä vähättelee kaikkia kansaneläkeläisiä oikeushenkilöinä, yksilöinä ja ihmisinä. Näkee, että opit on omaksuttu itäblokista, jossa yksilöllä ei ole mitään juridista eikä muutakaan arvoa. Toisin on Länsimaissa. Suomen ulkopuolella, Läntisessä Euroopassa yksilön oikeusturva menee heittämällä keskiarvojen yli. Ne eivät ole edes mainitsemisen arvoisia toisin kuin Silja Dahlgrenin juridisessa mielenmaisemassa. Sitten tämä Silja vielä kuvailee, että pahiten kärsiviä, yli 600 euroa/kuukaudessa menettäviä on vaivaiset 250 henkilöä, näillä ei siis katsota olevan merkitystä. Merkitystä ei myöskään ole niillä 4.500 henkilöllä, jotka menettävät 200-600 euroa kuukaudessa. Ne
No ei niillä ole ihmisarvoa dahlgrenin keskiarvoa ajatellen. Olemme vain keskiarvoa kaikki.
Keskiarvoisestihan meidän pitäisi olla töissä koko ikämme eikä esim vammautua. Siten vammautuneilla ei sinänsä ole väliä esim liikkumisvapauden suhteen.
#keskiarvohallitus
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomio! Huomio! 🚨
Impivaaran Lakiosaston tiedotustilaisuus alkaa.
Julkaisemme Lausunnon, josta käy ilmi mitä lakeja Kansaneläke lain muutos esitys rikkoo. Loppu sivut.
Suomalaisten Eläkeläisten keskusliitto, Ruotsi.
Juristin tekemä lausunto.
SEKL LAUSUNTO sivu 5a
I) Suomea velvoittavat Euroopan neuvoston sopimukset Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, ECHR, eli Euroopan ihmisoikeussopimus ECHR on korkeampaa oikeutta, joka menee kansaneläke- ja takuueläkelain edelle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tilaston mukaan yli neljäsosa päätöksistä koskee maahanmuuttoa ja sosiaaliturvaa sisällyttäen myös eläkeoikeudet.
Tuomioistuin luokitteli 2013 lähes puolet tapauksista (58/47,2 %) "sosiaalipoliittisiksi" kysymyksiksi, kun taas kaksi muuta suurta oikeudellista kysymystä olivat henkilöiden vapaa liikkuvuus (29/23,6 %) ja siirto- työläisten sosiaaliturva (26/21,1 %). (Age and Ageing, Older Europeans and the European Court of Justice, Volume 42, Issue 5, September 2013, Pages 604608)
Ruotsissa asuvat suomalaiset eläkeläiset ovat lähinnä siirtolaistyöläisiä, miltä saralta on siis laaja oikeudellinen sitova praksis olemassa. SEKL haluaa myös muistuttaa siitä, että Suomesta heikon talouden ja köyhyyden takia lähteneet siirtolaistyöläiset, jotka sitten jäivät Ruotsiin, vähensivät Suomen yhteiskunnan taakkaa elättää tätä työttömien ryhmää. Tämä ryhmä ei ole siis ollut kustannus Suomen yhteiskunnalle.
Revised European Social Charter eli uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja Uudistettu sosiaalinen peruskirja on ikääntyneiden oikeuksien kannalta poikkeuksellinen ja merkittävä sopimus, sillä sen artikla 23 takaa ikääntyneiden henkilöiden oikeuden sosiaaliseen suojeluun. Artikla velvoittaa sen ratifioineita sopimuspuolia turvaamaan ikääntyneille henkilöille heidän tarvitsemansa sosiaaliturvan, hoidon, huolenpidon ja mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin sen täysivaltaisina jäseninä.
Sosiaalisen peruskirjan 23 artikla nimenomaisesti suojelee iäkkäiden oikeuksia ja edellyttää, että sopimusvaltiot ryhtyvät soveltuviin toimiin sen kattamilla alueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SEKL LAUSUNTO sivu 5b
Varmistaakseen, että ikääntyneiden henkilöiden oikeutta sosiaaliseen suojeluun voidaan käyttää tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat toteuttamaan ja edistämään, joko suoraan tai yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa, asianmukaisia toimia, joiden tarkoituksena on erityisesti:
i) tehdä ikääntyville henkilöille mahdolliseksi pysyä yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä
mahdollisimman pitkään
a. riittävien voimavarojen avulla, jotka mahdollistavat sen, että he voivat viettää
tyydyttävää elämää ja osallistua aktiivisesti julkiseen, sosiaaliseen ja kulttuurielämään,
b. antamalla ikääntyneille henkilöille tietoa heidän käytettävissään olevista palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan käyttää niitä,
ii) antaa ikääntyneille henkilöille mahdollisuus valita vapaasti elämäntapansa ja viettää itsenäistä elämää tutussa ympäristössään niin kauan kuin he itse haluavat ja ovat siihen kykeneviä:
a. huolehtimalla heidän tarpeitaan sekä terveydentilaansa vastaavien asuntojen tai
riittävien asumisen tukipalvelujen saatavuudesta,
b. tarjoamalla heidän tilansa vaatimia terveydenhuolto- ja muita julkisia palveluja,
iii) taata laitoksissa asuville ikääntyneille henkilöille asianmukainen tuki, kunnioittaen
heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon.
Hallituksen esitys uudesta kansaneläke- laista osana ikääntyvien ihmisten sosiaaliturvaa ei vahvista turvaa Ruotsissa asuvalle kohderyhmälle, vaan romuttaa sen poistamalla perusturvan ja taloudellisen ennustettavuuden tältä ryhmältä. Oletus siitä, että suuri ryhmä suomalaisia hakeutuisi itse Ruotsin sosiaaliturvan piiriin vanhalla iällä, ilman apua tai kielitukea, ei ole asiallinen, eikä ole objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu.
Jos hallitus tämän esityksen puitteissa haluaa taata kyseessä olevan ryhmän nykyinen elintaso, niin se tulee siinä tapauksessa tehdä valtioiden välisillä sopimuksilla, jotka takaavat kaikille saman tuen Ruotsista, mutta mitään sellaisia aloitteita emme ole nähneet. Nykyinen oletus johtaa eriarvoisuuteen, koska vanhusten kyky hakea sosiaalitukea ja asumistukea eroaa yksilöllisesti, samalla kun tukien myöntämisperiaatteet vaihtelevat kunnittain, ja näin ollen Ruotsissa on käytännössä 290 eri tulkintaa siitä, millä perusteilla tukia myönnetään.
Yksilö, joka vastustaa kunnan päätöstä, joutuu tekemään valituksen hallinto-oikeuteen ruotsiksi, mikä tulee olemaan oikeudellisesti epävarmaa. (Lisätietoa tutkimusprojektissa Local governance, professionalism and court defiance in Swedish elderly care, Uppsala University, Linda Moberg).
Erityisesti tilanne on huolestuttava vanhuksille, jotka eivät enää pysty itsenäisesti hoitamaan etujaan, mutta joilta puuttuu toimiva edunvalvonta. Eli
suomalaisilla vanhuksilla ei tule olemaan oikeussuojamenetelmiä, joilla turvata
perustaso yllä olevan artiklan mukaisesti. Hallituksen esitys rikkoo yllä olevia velvoitteita.
SEKL LAUSUNTO sivu 6
) ILO
Kansainvälisen työjärjestön (International Labour Organization, ILO) ikääntyneiden
oikeuksia koskevat sopimukset keskittyvät muun muassa syrjimättömyyteen,
koulutukseen, työllisyyteen ja sosiaaliturvaetuuksiin.
Yleissopimus (nro 128) työkyvyttömyys-, vanhuus- ja jälkeen jääneiden (survivors) etuuksista sisältää vanhuuseläkkeen myöntämistä ja minimitasoa koskevia velvoitteita. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1975.
Lisäksi ikääntyneiden henkilöiden kannalta keskeisiä ILO:n yleissopimuksia ovat muun
muassa sopimus sosiaaliturvan vähimmäistasosta (nro 102, 1952) ja sopimus työllisyyspolitiikasta (nro 122, 1964). Sosiaalisen suojelun vähimmäis- tasoja koskevan suosituksen (nro 202, 2012) ja Työkyvyttömyys-, vanhuus- ja jälkeen- jääneiden (survivors) etuuksia koskeva suositus (nro 131, 1976) mukaan valtioiden pitäisi taata kaikille minimi tasoinen sosiaaliturva, sisältäen perustoimeentulo- turvan kuten vanhuus- etuudet sekä pääsyn välttämättömiin terveydenhuoltopalveluihin.
IV) Suomen perustuslaki ja syrjintäkielto Suomessa perusoikeudet ovat Suomen perustuslain (731/1999) 2 luvussa. Niihin kuitenkin viitataan jo perustuslain alussa, 1 luvun 1 :n 2 momentissa: Suomen valtiosääntö on vahvistettu tässä perustuslaissa.
Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeuden- mukaisuutta yhteiskunnassa.
Perusoikeudet ovat keskeinen osa Suomen oikeusjärjestyksen ydintä.
Perustuslain 22 :n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen. Keskeinen perusoikeus ikääntyvien oikeuksien toteutumisen kannalta on syrjinnän kielto. Ihmistä ei saa asettaa eri asemaan kuin muita ilman hyväksyttävää syytä. Monia ikäihmisiä kuitenkin yhdistää toimintakyvyn heikkeneminen iän karttuessa. Tästä syystä erityisen keskeinen perusoikeus ikäihmisten kannalta on oikeus eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan riippumatta siitä asuuko kansalainen Suomessa tai ulkomailla.
Keskeinen perusoikeus ikäihmisten kannalta on oikeus eläkkeeseen ja sosiaaliturvaan riippumatta siitä asuuko kansalainen Suomessa tai ulkomailla.
SEKL tulkitsee tätä niin, että jos perusturva on tarjottu Suomesta, sitä ei siirtää noin vain toisen valtion vastuulle varmistamatta, ettei se heikkene.
Hallituksen esitys rikkoo yllä mainittua syrjinnän kieltoa, sillä perusteella, että
nykyisellään sen sovellus koituu ikääntyvien suomalaisten vahingoksi Ruotsissa.
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on antanut Suomelle aikaisemmin langettavan ratkaisun koskien juuri ikäihmisten oikeudellista ja taloudellista epävarmuutta, joka syntyi epäselvistä ja vaihtelevista taloudellisista käytännöistä palvelumaksujen suhteen, rikkoen artiklaa 23.
Sama oikeudellinen ja taloudellinen epävarmuus on mahdollista hallituksen uuden kansaneläkelain muunnoksen myötä sille suomalaiselle 18 000 ikäihmisen ryhmälle, joka asuu Ruotsissa, vaikeuttaen artiklan 23 täytäntöönpanon heidän keskuudessaan.
Hallituksen ehdotus rikkoo nähtävästi Euroopan neuvoston sosiaalisen komitean sitovan pöytäkirjan artiklaa 23. Näin ollen hallituksen esitys säännöksestä voi olla ristiriidassa perusoikeuksien toteutumisen kanssa. Jos se toteutetaan, tulisi se siinä tapauksessa jättää soveltamatta perustuslain 107 :n mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SEKL LAUSUNTO sivu 7
www.sekl.se
U ja EU-tuomiot
V) Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa ikä mainitaan kiellettyjen
syrjintäperusteiden joukossa, ja perusoikeuskirjan 25 artikla käsittelee erityisesti ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia. Artiklan mukaan unioni tunnustaa ikääntyneiden
henkilöiden oikeuden ihmisarvoiseen ja itsenäiseen elämään sekä oikeuden osallistua yhteiskunnalliseen elämään ja kulttuurielämään, ja kunnioittaa näitä oikeuksia. Lisäksi perusoikeuskirjan 34 artikla tunnustaa oikeuden sosiaaliturva- etuuksiin ja sosiaalipalveluihin vanhuuden varalta.
Perusoikeuskirja sitoo EU-instituutioita ja -elimiä sekä kansallisia viranomaisia silloin, kun ne soveltavat unionin lainsäädäntöä. Kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus saattaa direktiivit voimaan kansallisessa
lainsäädännössään.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on käsitellyt eläkeoikeutta useissa tuomioissa.
Tuoreessa tapauksessa on myös työvoiman liikkuvuus rajojen yli vapaan liikkuvuuden
ydin otettu huomioon.
Oikeus vapaaseen liikkuvuuteen asettaa rajat ylittäville eläkelaskelmille pidemmälle
Tämä päätettiin meneviä vaatimuksia kuin mitä EU:n sosiaaliturvasäännöksestä seuraa.
EU-tuomioistuimen ohjaavat tuomiot ja käytäntö on sitovaa korkeampaa oikeutta
jäsenmaissa. Näin ollen hallituksen on noudatettava periaatteita yllä mainitussa
2024 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa, joka koski saksalaista henkilöä,
joka asui Alankomaissa pitkään mutta päätti jäädä eläkkeelle Saksassa.
Päätös: 22. helmikuuta 2024, Tuomio: ECLI:EU:C: 2024:144. tuomiossa. SEKL katsoo viitaten yllä mainittuun tuomioon, että tapauksen pohjalta Ruotsissa asuvien suomalaisten kansaneläkkeitä Suomesta käsin ei voida lakkauttaa hallituksen esityksen mukaisesti.
SEKL LAUSUNTO sivu 8
www.sekl.se
Yhteenveto
SEKL vastustaa ehdotusta, koska lakiehdotuksen pohjustus on epäselvä, eikä motivoi, miten kansaneläke, takuueläke, työeläkkeet ja sosiaali etuudet ovat laillisissa suhteissa toisiinsa kansallisessa ja kansainvälisessä oikeudessa.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska lakiehdotus eriarvoistaa ryhmiä, jotka ovat lain mukaan samanarvoisia, sekä rikkoo täten syrjintäkieltoja, erityisesti ikäänty- neiden Ruotsissa asuvien suomalaisnaisten kohdalla.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska lakiehdotuksen motivoinnissa on käytetty EU:n suuntaa antavia arviointeja sekä sitovia EU-tuomioita puutteellisesti, erityisesti
TUOMIO: ECLI:EU:C: 2024:144 on ohitettu, vaikka se on ollut käsittelyssä samaan
aikaan lain käsittelyn kanssa.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska EU:n tuomio ECLI:EU:C: 2024:144 asettaa kaikille
jäsenvaltioille EU:n oikeudellisen tulkinnan mukaan vaatimuksen tulkita myös
yhteismarkkinoiden palkkauksien ja eläkkeiden vaikutukset rajoja ylittävissä
eläkekysymyksissä - EU:n sosiaaliturva- säännösten rinnalla.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska hallituksen esitys sellaisenaan rikkoo nähtävästi korkeampaa oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia, jotka on listattu yllä.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska hallituksen esitys sellaisenaan rikkoo yksilöiden kansalaisoikeuksia lakkauttamalla taannehtivasti ja yksipuolisesti hallinto-
oikeudellisesti tehdyt sitovat viranomais- päätökset, jotka koskevat yksilöiden etuuksia ja oikeuksia, mikä vahingoittaa ja syrjii heitä.
SEKL vastustaa ehdotusta, koska se rikkoo oikeudellisia periaatteita, mm.
suhteellisuudesta. SEKL ehdottaa, että jos lainsäädäntö toteutetaan, sen voimaan- astuminen toteutetaan asteittain niin, että nyt kansaneläkettä ulkomaille saavat suomalaiset saavat pitää eläkkeensä, mutta uusien eläkepäätösten yhteydessä harjoitetaan rajoitusta ulkomaille.
Pirkko Sinkkonen, pj.
Esa Tuuri, sihteeri, vpj.
Johanna Parikka Altenstedt, juristi
SEKL on Ruotsinsuomalaisen Valtuuskunnan jäsen.
Impivaaran Lakiosasto tiedottaa.
Tiedotustilaisuus on päättynyt.. Kiitos SEKL, Ruotsi ansiokkaasta taistelusta oikeuden puolesta. Kiitos Johanna, Pirkko ja Esa!
Taistelu vapaudesta jatkuu!!! 🗽
Tuomas Ojanen
8.11.2024
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
HE 128/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta
Poimintoja T. Ojasen lausunnosta (1/2)
*Nähdäkseni on kuitenkin kyseenalaista, edellyttääkö EU:n sosiaaliturva-asetus, sellaisena kuin se täsmentyy EU-tuomioistuimen 7.12.2017 antamassa ennakkoratkaisussa asiassa Zaniewicz- Dybeck ja yleensä EU-tuomioistuimen sosiaaliturva-asetusta koskevassa oikeuskäytännössä, nyt ehdotettuja muutoksia kansaneläkelakiin.
*Hallituksen esityksen perustelu ehdotetulle sääntelylle on myös sikäli epäuskottava, että EU-tuomioistuimen tuomio asiassa Zaniewicz-Dybeck on annettu jo 7 vuotta sitten, ja että tuomio tuo siis esiin sosiaaliturva-asetuksen sisältöä sellaisena kuin se on ollut jo voimaan- tulostaan vuodesta 2004 lähtien. Jos kerran tuomio on edellyttänyt nyt esitettäviä muutoksia kansaneläkelakiin, miksei niitä ole esitetty jo aiemmin?
* Nähdäkseni esityksessä ehdotetussa sääntelyssä ei olekaan kysymys kansaneläkelain saattamiseksi sopusointuun sosiaaliturva-asetuksen ja yleisemmin EU-oikeuden kanssa. Sitä vastoin esityksen tarkoitusperät liittyvät ennen muuta vuosille 20252028
vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, josta valtioneuvosto päätti 25.4.2024.
* Kansaneläkkeet kuuluvat kuitenkin
kaikissa jäsenvaltioissa suoraan sovellettavan EU:n sosiaaliturva-asetuksen
soveltamisalaan, ja koska EU:n sosiaaliturva-asetuksella on etusija kansalliseen lainsäädäntöön nähden, esityksessä ehdotetulle sääntelylle on pyritty hakemaan myös edellä kuvattu EU-oikeudellinen perustelu, joka on siis kuitenkin sekä kyseenalainen että
epäuskottava. Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei kyseenalaista siis ole vain se, edellyttääkö EU:n sosiaaliturva- asetus, sellaisena kuin sen sisältö täsmentyy EU-tuomioistuimen
oikeuskäytännössä nyt ehdotettavaa sääntelyä. Kyseenalaista myös on, ovatko ehdotetut muutokset kansaneläkelakiin ylipäätään sopusoinnussa EU:n sosiaaliturva-asetuksen kanssa. Viittaan tässä yhteydessä myös esitysluonnoksesta annetuihin lausuntoihin, joissa on, etenkin kansaneläkelaitoksen toimesta, nähdäkseni perustellusti kyseenalaistettu
ehdotetun sääntelyn EU-oikeuden- mukaisuus.
* Se, että esityksessä ehdotettavan sääntelyn sopusointu on kyseenalainen EU-oikeuden kannalta, on merkityksellinen seikka myös esityksen valtiosääntö- oikeudellisen arvioinnin kannalta. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen lausuntokäytännön mukaan perustuslain
1 :n 3 momentista voi johtaa oikeudellisesti merkityksellisen kannan, jonka mukaan suomalaisessa lainsäädännössä ei ole syytä pyrkiä EU-oikeuden kanssa ristiriidassa
oleviin ratkaisuihin (PeVL 10/2024 vp, kappale 11 ja siinä mainittu muu
lausuntokäytäntö, ks. myös PeVL 79/2018 vp).
* Silti esityksessä ehdotettujen muutosten hyväksyttävyyttä horjuttaa ensinnäkin se, että ehdotetun sääntelyn sopusointu EU-oikeuden kanssa on kyseenalainen, ja että kyseenalaista on myös se, edellyttääkö EU-tuomioistuimen asiassa Zaniewicz-Dybeck kansaneläkelain muuttamista ehdotetulla tavalla. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin
vakiintuneesti linjannut, että kotimaisessa lainsäädännössä ei tule pyrkiä EU-oikeuden
kanssa ristiriidassa oleviin ratkaisuihin (ks. PeVL 10/2024 vp, kappale 11 ja siinä mainittu muu lausuntokäytäntö, ks. myös PeVL 79/2018 vp).
Tuomas Ojanen
8.11.2024
Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle
HE 128/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta
Poimintoja T. Ojasen lausunnosta (2/2)
.. Jatkuu..
Edelleen esityksessä ehdotetun sääntelyn hyväksyttävyyttä horjuttaa se, että esityksen
mukaan suurin ryhmä, johon vaikutukset kohdistuisivat, on iäkkäät naiset, sillä kaikista ulkomailla asuvista kansaneläkkeen saajista 68 prosenttia on yli 65-vuotiaita naisia. (s. 22). Esityksessä ehdotettu sääntely asettaa näin ollen iäkkäät naiset eri asemaan ja synnyttää olettaman välillisestä syrjinnästä.
* On kuitenkin siis kyseenalaista sosiaaliturva-asetuksen sisältämän maasta vietävyyden periaatteen ja yleensä henkilöiden vapaan liikkuvuuden takia, onko ehdotettu sääntely EU-oikeuden mukaista, so. salliiko EU-oikeus Suomessa asumisen perusteella ansaitun kansaneläkkeen maasta viemisen epäämisen. Kun otetaan myös huomioon, että perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti perustuslain syrjintäkieltosäännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla korkeat (ks. esim. PeVL 55/2016 vp, PeVL 31/2013 vp ja siinä mainitut PeVL 1/2006 vp, s. 2/I, PeVL 38/2006 vp, s. 2), esityksessä ei nähdäkseni esitetä perusoikeusjärjestelmän tai EU-
oikeuden kannalta hyväksyttäviä perusteluja esityksen merkitsemälle, iäkkäisiin naisiin kohdistuvalle erottelulle.
* Esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta horjuttaisi lisäksi se, jos ehdoteut kansaneläkelain muutokset johtavat eläkeläisten takaisin muuttoon Suomeen lopputuloksella, että eläkeläiset pääsevät Suomessa asuessaan täydentävien sosiaaliturvaetuuksien ja terveydenhuollon palvelujen piiriin, mitä myöden esityksen säästötavoitteet vesittyisivät. Esitysluonnoksesta annetuissa lausunnoissa on kyseenalais- tettu esityksen kykyä saavuttaa sillä tavoiteltuja säästöjä. En kykene arvioimaan tätä. Totean vain, että jos ehdotetulla sääntelyllä ei päästä sillä tavoiteltaviin säästöihin, tämä osaltaan horjuttaa esityksen hyväksyttävyyttä ja oikeasuhtaisuutta, koska perustuslain 19 :n 2 momentissa turvattuja perus- oikeuksia rajoittavan sekä ihmisten erottelua merkitsevän sääntelyn on oltava tarkoitukseensa soveltuva.
* Kansaneläkelaitos katsoi lausunnossaan, että sosiaaliturva-asetuksen ja kansallisen lain välille jää ristiriita, jos kansaneläkelakia muutetaan ilman, että myös sosiaaliturva- asetuksen liitteet saatetaan vastaamaan kansaneläkkeen muutettua luokittelua. Nähdäkseni nämä lakiehdotuksen EU-oikeudenmukaisuutta kyseenalaistavat näkökohdat ovat edelleen perusteltuja.
* Edellä esitetyillä perusteilla päädyn kantaan, jonka mukaan esityksessä ehdotettu sääntely on perustoimeentulon turvaa koskevan perustuslain 19 :n 2 momentin ja varsinkin perustuslain 6 :n yhdenvertaisuus- ja syrjintäkieltosääntelyn kannalta vähintäänkin ongelmallista.
Lisäksi kyseenalaista on yhtäältä se, edellyttääkö EU:n sosiaaliturva-asetus,
sellaisena kuin sen sisältö täsmentyy EU-tuomioistuimen oikeuskäytännössä nyt
ehdotettavaa sääntelyä. Toisaalta kyseenalaista on, ovatko ehdotetut muutokset kansaneläkelakiin sopusoinnussa EU:n sosiaaliturva- asetuksen ja yleensä EU-oikeuden
kanssa.
LAYSUNTO/ www.sekl.se
Sivu 2
SEKL ei usko, että näin voidaan sanoa tutkimatta tilannetta tarkemmin, koska KHO 2016:180 koski eläketulon lisäveroa eli verotusta, eikä jo myönnetyn eläkkeen lakkauttamista. Eläkkeen lakkautus ja verotus eivät ole sama oikeudellinen asia.
2. EU:n tuomio Ruotsin tapauksessa ei ole verrannollinen Suomessa Kelan maksama takuueläke turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen. Ikääntyvällä voi olla oikeus takuueläkkeeseen, jos kaikki muut eläkkeet yhteensä jäävät tietyn tulorajan alle. Takuueläkelaki (20.8.2010/703) määrittelee 4 ,
pääsäännön, jonka mukaan takuueläkettä voi saada Suomesta, jos 16 elinvuoden jälkeen on asunut maassa 3 vuotta. 7 määrittelee, että takuueläkkeeseen on oikeus, jos on täyttänyt ikävaatimuksen ja saa vanhuuseläkettä Suomesta.
Ruotsi on lopettanut ruotsalaisen takuueläkkeen maksamisen ruotsalaisille ulkomailla asuville alkaen 2023. Suomessa on kuitenkin virheellisesti tulkittu se niin, että kansaneläkkeen (11.5.2007/568) maksaminen olisi lopetettu ulkomaille EU-tuomioistuimen luvalla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 7.12.2017 antamassaan tuomiossa todennut, että vuonna 1938 tai sen jälkeen syntyneiden takuueläke ja muuntoeläkkeen muodossa oleva
takuueläke on luokiteltava EU-säädösten mukaiseksi vähimmäisetuudeksi.
Vähimmäisetuuksia maksetaan vain niille, jotka asuvat siinä maassa, jossa etuus
myönnetään, koska se lasketaan sosiaaliturvatueksi. Kyse on täydennysosuudesta, kun varsinainen eläke ei yllä tiettyyn rajaan.
Hallituksen ehdotus koskee kansaneläkettä eikä takuueläkettä (20.8.2010/703). Näin ollen ei voida vetää johtopäätöstä siitä, että EU-tuomioistuimen päätös on suoraan verrannollinen Suomen lainsäädäntöön. Lainsäätäjän on selkiytettävä eri maiden eläkejärjestelmien erot, jos niihin viitataan, varsinkin kun eri järjestelmistä käytetään samoja nimikkeitä.
3. Hallituksen ehdotus luo osalle kansaneläkelain piiriin kuuluvista suomalaisista taannehtivan oikeudellisen vaikutuksen. Lain mukaan Suomessa kansaneläkkeenä maksetaan vanhuuseläkettä ja työkyvyttömyyseläkettä. Yksittäiset päätökset kansaneläkkeestä laaditaan ja vahvistetaan
Kansaneläkelaitoksessa (Kela), noudattaen hallintolain (434/2003) oikeusperiaatteita , kuten yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, puolueettomuus, suhteellisuus ja luottamuksensuo-
ja. Yleisiä menettelyperiaatteita ovat erityisesti esteettömyysvaatimus,
asianosaisen kuuleminen ja perustelu- velvollisuus. Nämä kaikki on säännelty lainsäädännöllä.
Länsimaisen oikeusperiaatteen mukaan taannehtivat lait on kielletty joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Myös Suomen primäärioikeudellisissa lähteissä, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. artiklassa ja YK:n KP-sopimuksen 15. artiklassa kielletään taannehtiva lainsäädäntö.
Suomen lain mukaan taannehtivuuden kielto perustuu aina johonkin toiseen perusoikeuteen kuten yhdenvertaisuuteen, tai omaisuuden suojaan.