Isoin moka jonka olet todistanut häävieraan tekevän.

Hääpari oli mahataudissa. Olivat kalpeita ja vaisuja. Jotenkin niiden häiden järjestelyt kaatuivat muutenkin mun niskaan, morsian piti lähinnä kauheeta meteliä siitä, että saako omat juttunsa kuntoon. Puku ja kengät, meikkaus ja kampaukset oli sovittu hyvissäajoin. Pitopalvelun ohjaus, hääpaikan koristelu, morsiustyttöjen ja poikien asut - kaikki jäi mun tehtäväksi ja mä asuin toisella puolella suomea. Otin viikkon kesälomaa (enempää mulla ei lomaa sinä kesänä ollutkaan) häiden järjestelyitä varten. Sen viikon mä painoin töitä yötä päivää kuin orja. Etukäteen tein mitä voin: karkit mietelauseineen, hääohjelman.



Pari ei ollut edes tuntenut toisaan ennen häitä kuin 8 kk, yhteen muuttivat 3 kk ennen häitä. Ilmassa oli suuren fiaskon tuntu, mutta koska veli halusi naimisiin niin minä koetin tehdä parhaani. Häissä vastavihitty vaimo puhutteli omassa puheessa aviomistään tittelillä " uusi mieheni" . Mulla kauhu kuristi kurkkua ja pelko jäyti jäseniä, mutta yritin pitää tunnelmaa korkealla.



Morsiamen äiti ei saapunut juhliin laisinkaaan.



Pari erosi ennen 1 vuotishääpäiväänsä. En oikein vieläkään tiedä, mitä siitä puolentoista vuoden pyörityksestä pitäisi ajatella. Olen onnellinen siitä että se on jo kaukana menneisyydessä, ainakin.

raskaanaoleva vieras oli pukeutunut valkoiseen ja sitä luultu ulkomailla morsiameksi.

Toinen morsian oli ostanut häihinsä valkoisen hatun harsolla ei kuitenkaan laittanut sitä vaan hankkikin pitkän hunnun.

Ettei hyvä hattu jäisi hattu käyttämättä tuli sitten toisen parin häihin valkoisessa pillerirasiassa harso silmillä.

nii mäkin. ja oli toukokuu mutta tais sataa rakeita. ja puhallinsoittimet ei juuri tollasesta säästä tykkää...

Morsiammen äiti katto kieroon, et miksi se tollasia kyselee, vastas siihen, et tottakai saa ottaa. Ei tainnut kyseinen eukko tietää, ettei ylärivistä ruukaa ottaa ku hääpari.

juhlaväki ei tajunnut, että videokamera jalustalla oli todellakin päällä koko illan. Videolla oli sitten kaikki tappelut ja seläntakana paskanpuhumiset. Kiva muisto hääparille :-)

huomasin että morsiamelta oli jäänyt kainalokarvat ajamatta ja sieltä paistoi kunnon karvahatut. Kerroin vaivihkaa serkulle ja häävalssi oli aika hauskan näköistä kun morsian piti käsiä tiukasti kyljissä ettei kainalot paista juhlayleisölle.

Olin ns. punkkarinuori ja en todellakaan tiennyt mitään etiketeistä. Mekko oli kaunis ja kallis. Mutta nyt vasta tajusin, että hääpari on saattanut saada siitä isot traumat.

Noo, ehkä se ei haittaa. He erosivat vuoden päästä häistä.

lähetimme valokuvia sukulaisille ketkä eivät olleet koskaan minua nähneet niin tietysti luulivat tätä raskaana valkoisissaan olevaa minuksi eli morsiameksi ---> ja kauhee häly että ai vauva teille tulossa!!!

En siitä kyllä niin ärsyyntynyt kun itselläni oli kokonaan punainen puku.



Ai niin, ei ole muuten mulle edes eka kerta! 1. häissäni se oli anoppi jolla oli valkoinen jakkupuku.

Toisissa häissä morsiamen serkun uusi suhde halusi laulaa. Ja lauloikin tälle serkulle kauniin rakkauslaulun. Jee. Sitähän kaikki halusikin kuulla. Serkku erosi uudesta suhteesta varsin pian.

että alushousut näkyi ja selluliitit hölskyi... *reps*

Vaan sieltä mistä sen parhaimmin saa, eli jostakin keskeltä.

harmillisia tilanteita omissa häissä. Eräs kutsuttu pari oli tuonut tuttunsa mukanaan ja toisaalta yhdet sukulaiset olivatkin jättäneet kolme lastansa kotiin.

Siinä soviteltiin yhtä tuolia pöydän päähän ja toisaalta harmiteltiin tyhjiä paikkoja (joihin olisi kutsuttu kavereita, jos vain olisi ollut tilaa) toisessa pöydässä salin ääripäässä.

Vierailija:

Illan edetessä anoppi oli aika hyvässä tuiskeessa juotuaan turhan monta konjakkia. Jossain vaiheessa huomasimme, että hänellä oli " pikkuisen" side falskannut ja mekon takamuksessa oli iso veriläntti.

Anoppi kännipäissään kailotti suureen ääneen moneen kertaa illan aikana, että " harmittaa niin saatanasti kun se perkeleen lirpesse vuosi ja nyt pitää sitten istua toppahousut jalassa koko loppuilta" .

Oli tavannut minun vanhempani kerran ennen tätä ja häpesi suurinpiirtein silmät päästään seuraavana päivänä.

eli työkaverini meni vuosi sitten naimisiin ja kertoi että tuore aviomiehensä oli ollut hääyönä niin jurrissa että oli oksentanut aviovuoteeseen kun olivat hääjuhlasta kotiutuneet... tuore vaimo meni sohvalle nukkumaan ja mies jäi nukkumaan yrjöjensä viereen :) (must toi oli vaan mieheltä aika paha moka)

Voi että, kyllä harmitti. Toinen siskoistani oli keksinyt jostain jonkun meikatun naisen papin tointa tekemään. Nainen kun ei ole, eikä tule papiksi. Oli tunne, että oli haettu joku torimyyjä toimittamaan isääni haudanlepoon.

Vierailija:

sinänsä ei haittaa, pikku vikoja, mutta kun tiedän että oli selvästi mielenosoitus. sen avovaimolla ja meillä muilla kun ei ollut hirveen lämpimät välit... se (siis se avokki) haukku meitä kaikkia selän takana, esim: mun kaveri joka on pukuompelija, teki hääpuvun ja siitä kommentoi miehen serkulle että " joku kakara sen puvun tekee, toivottavasti kattoo sitten että tulee semmonen ettei se vyöry alttarille." (tarkotti siis ettei liian röyhelöistä tms. kun oon aika pyöree) ja hääpaikka oli sen mielestä ruma ja hirvee, kun se talo missä ne pidettiin oli ulkoopäin hiukan maalit rapistuneet, sisältä taas tosi kaunis ja hyväkuntoinen. tuo kommentti siis ennenkuin oli sisältä nähnyt. ja vaika mitä muuta, mitä en jaksa enää edes muistaa:) tän samaisen naisen lapset tuli paikalle farkuissa ja t-paidoissa, kyseessä siis 12-v tyttö ja pari vuotta nuorempi poika. kyllä appiukkoa tuntu hävettävän ja kaduttavan se takin kotiin jättäminen, kun sen omat sukulaiset,esim. äitinsä sitä siitä hieman piikitteli:)

Vierailija:

Mummuni häissä (1940-luvulla) pappi antoi tuon suudelmakehoituksen. Enkä jaksa uskoa, että jo tuolloin olisi kyse mistään jenkkileffavaikutuksesta...

No nyt kyllä mummu taitaa muistaa vähän väärin tai sitten hänet vihittiin muualla kuin suomalaisessa luterilaisessa kirkossa. 40-luvulla ei suutelua kirkossa pidetty soveliaana, saati että pappi olisi sanallisesti siihen kehoittanut. Kyllä tuo suutelu on ihan hiljattain yleistynyt tapa ja lähinnä juuri " amerikan tuliaisia" , samaan tapaan kuin vaikkapa se, että isä saattaa morsiamen sulhasen luo (yleistynyt 90-luvulta lähtien).

terv. gradua vihkitraditioista väsännyt

Vierailija:

suntio (vai mikä se urkujen soittaja on)