Isoin moka jonka olet todistanut häävieraan tekevän.

että avioliiton vahvistamiskohdassa sanotaan vain jotain sensuuntaista kuin " vahvistan liittonne Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen" . Ei siis varsinaisesti julisteta mieheksi ja vaimoksi.

Vierailija:

Olen menossa kesällä naimisiin ja seurakunnasta saatiin vihkikaava kotiin ja siinä on kohta avioliiton vahvistaminen eli eikös se ole mieheksi ja vaimoksi julistaminen?

..sepusti kaikki asiaan kuuluvat liirumlaarumit..



ja juuri kun oli hetki kysyä Tahdotko? ..pappi julisti heidät aviopariksi.

yksissä häissä sulhasen veli tuli kapakkaruusu-tyttöystävänsää kanssa ryppyisissä ja tahraisissa vaatteissa kirkkoon, myöhässä ja tuhannen tuiskeessa. Naikkonen hortoili pihalle tupakalle kesken vihkimisen ja sulhasen veli oksensi ja sammui penkille juhlakartanon eteen onnittelukättelyn aikana...



Samoissa häissä bestman jaaritteli vartin verran omista nuoruuden romanttisista kokemuksistaan ja jostain hiton " heinälatopuuhista" ym outoa, ja julisti onnittelupuheessaan myös omaa kihlaustaan, noloa...

Hääpari: morsian vaihtoi sukunimensä sulhasen sukunimeksi.

Sulhasen kaverin kiihkofeministityttöystävä löy nyrkkiä pöytään ja huusi morsiammelle tästä nimen vaihtosta. Katsojia pyöristytti.

piti sitten myöhemmin palauttaa.

Morsiameen ja sydämeen mahtuu vain yksi ämmä (siis M-kirjain)

Meidät vihittiin maistraatissa kesken rajuimman raskauspahoinvointini. Eihän se vihkikaava ole kuin kolmeminuuttinen, mutta minä morsiamena olin pää roskiksessa viime hetket. Kyllä oli noloa. Onneksi vieraita ei ollut paikalla, pelkästään maistraatin puolesta todistajat.

kaikki eivät olleet vielä ottaneet saati että heitä olisi pyydetty hakemaan.



Olimme sopineet, että " isäntä" pyytää morsiusparia hakemaan ruokaa ja sitten myös morsiusparia hakemaan lisää ruokaa, kun kaikki ovat saaneet kerran. Kiilasimme morsiusparina sitten toista kertaa hakevien eteen.



Ruokaa ja kaikkea hakee ensin pari, sitten parin vanhemmat ja lähimmät!!

Maalaishäät, joissa autot oli pakko jättää läheiselle pellolle. Edes hääväen jättämisen ajaksi oven eteen ei saanut ajaa häätalon eteen, vaan autot ohjattiin pellolle. No, sattui vaan niin, että pelto oli täynnä lehmänpaskaa ja siinä sitten itsekukin ennen hääpaikkaan astumista sai puhdistella kenkiään .



Toisissa häissä sulhanen katosi mystisesti illalla. Parin oli tarkoitus yöpyä hääpaikalla aitassa, mutta sulhasta ei löytynyt. Morsian meni sitten yksin aittaan. Aamulla sulhanen löydettiin läheisestä rantasaunasta nukkumasta, oli sammunut sinne.

Samainen sulhanen oli aiemmin illalla vikitellyt niin kaasoa kuin muitakin naisia. Pari laittoi aika pian häiden jälkeen eron vireille.



Yksissä häissä sulhasella oli ollut edellisenä iltana polttarit. Saapui kirkkoon kauhealle haisten ja hirveässä kankkusessa.



Kerran häissä maalla siat karkasivat aitauksestaan kesken kaiken.

Hääväelle tuli kiire sisälle, kun nurkan takaa rynnisti iloinen possulauma.



Ai niin ja tää vielä. Yhden sukulaiseni häät järjestettiin hienossa kartanossa. Tai niin sitä paikkaa mainostettiin. No, perille ajettaessa pyykit liehui iloisesti narulla. Yhden tarjoilijan sukkahousut olivat suunnilleen joka kohdasta rikki. Yhdellä tarjoilijalla oli ihan tavalliset vaatteet, tyyliin shortsit ja t-paita. Lisäksi osa sapuskoista loppui kesken.

anoppini, joka haluaa olla aina kaiken keskipisteenä, tunki kaikkiin valokuviin mieheni viereen. Suurimmassa osassa kuvia mä kurkin jostain sielt anopin ja mieheni selän takaa, ett hei minäkin oon täällä.

häissämme bestman piti puheen joka sisälsi sisäpiirivitsejä niin paljon että hääväki meni aivan hämilleen.

Mieleen jäi samaisesta puheesta myös ; " ei ole ollut ihan ykkösluokkaa xx sulhasen elo xx morsiamen kanssa.." .



Mokasimme itse kirkossa kun pussailimme vähän milloin sattuu, pappi sanoi harjoituksissa että siinä ja siinä välissä voitte sitten halutessanne pussata. Muistimme sulhasen kanssa molemmat väärin sen " sopivan" kohdan ja annoimmekin sitten suukkoja vähän useammassa kohtaa.



Unohdimme pakata hotelliyötä varten tavarat valmiiksi mukaan, sitten kurvailtiin hotellilta vielä hääpuvuissa kotiin hakemaan yökamppeita.

Vierailija:

Vaan sieltä mistä sen parhaimmin saa, eli jostakin keskeltä.

Mieletön meteli! Molemmat lapset huusivat kurkut suorina 10 min ajan eikä tajuta lähtä kirkosta :O Annetaan lelua ja lelut lentää kolisten pitkin lattioita monta kertaa. Papin puheesta ei kuullut mitään. Lopulta lähtivät ulos kun muut ihmiset tuijottivat murhaavasti.



Minulla ei todellakaan ole mitään lapsia vastaan juhlissa. Itselläkin kaksi lasta. Pienet itkut ja äänet eivät haittaa, mutta tuollainen on vähän liikaa.

Kaikki hoitaja ehdokkaat ovat reissussa, joten se on sitten joko mukaan tai kotiin jääminen koko meidän porukalla tiedossa.



Morsiusparilla itsellään on lapsia ja nuorempi on alle vuoden. He tulevat juhlamenoihin mukaan aivan iltaan saakka. Muitakin lapsia tulossa on. Mutta jos tuo kirkkohomma menee ihan mahottomaksi en kestä niitä katseita että pitikö tuokin noitten mukaan ottaa..

Pointtini oli tuossa, että sen parin olisi pitänyt lähtä aiemmin ulos kirkosta. Ei se, että sinne ei saisi lasten kanssa tulla. Jos lapsi alkaa kovin hermostua niin mene ulos rauhoittelemaan. Kun rauhoittuu niin voit mennä vielä takaisin kirkkoon jos haluat. Kunhan ei jatkuvasti ees taas ramppaa. Me jäädään aina vähän taaemmaksi, ettei ihan etupenkeistä tarvi lähtä.



Lapsistahan tulee ääntä, sehän on normaalia. Kunhan ei mene ihan ylettömyyksiin!



245

miten nipottava asenne ihmisillä on häihin. Eikö ne ole juhlat muiden joukossa, onko se maailmanloppu jos joku kättelee väärään aikaan tai leikkaa väärästä kohtaa kakkua. Tai ei halua pukeutua kamalaan kukkakretonkiin. Tai ei osaa millilleen kävellä oikeassa kohtaa ja puhua oikeaan aikaan.

me oltiin oltu noin 5min kirkossa ja lapsi 11kk kiljaisi 2 kertaa iloissaan kukn kaikui niin kivasti ni mentiin sit heti ulos odottamaan. ota vaunut mukaan ni on helpompaa...





ruokailut tms oli tuskaa kun ei voinu päästää lasta vapaaksi kun oli niin ahdasta ja ja liikaa vieraita. mut 6kk pysyy varmaan paremmin viel öpaikallaan kuin tuo 11kk. en ottais mukaan enää jos saisin valita uudelleen. oli ainoa vauva mut oli kutsuttu ja syöttötuolinkin oli hommanneet sille.



leluja oli varattu mukaan yms mut se liikkuminen olis ollu lapsen toive. mullakin oli huonot korkkarit ni oli hankalaa kävellä...

bestman mukaanlukien seisoivat jatkuvasti tupakalla juhlapaikan oviaukon vieressä ja ääneen arvostelivat ohitseen kulkevia naisihmisiä, ja joskus jopa miehiäkin....



ei mikään moka välttämättä mutta kyllä mulla jäi p*skanmaku suuhun kun moneen otteeseen kuljin porukan ohi lasteni perässä........ja sain todellakin ymmärtää etten ole ykkösvaihtoehtona sen illan iskulistalla ;)

Omat 1. häät:



Pappi luki väärän hääparin puheen. Ihmettelin kovasti kun oli ihan eri juttuja kuin mitä olimme hänen kanssaan käyneet läpi. No, se paljastui sitten kun pappi mainitsi " nimemme" , toisen pariskunnan nimet siis. Aika hullu juttu. Ei pahoitellut.



Olin jotenkin niin täpinöissäni niissä häissä, joten ruoka ei maistunut. En saanut nieltyä juuri mitään. Sitten yöllä kun lähdimme hääautolla (bestman ajoi) kartanolle yöksi, ilmoitin, että kuolen nälkään. Sitten pysähdyimme HUOLTO-ASEMALLE hakemaan morsiamelle sämpylää. Heh... siellä viiletin pitkin Esson baaria ;)



Omat 2. häät:



Meillä oli pienimuotoiset illallishäät ja halusimme tulla sieltä yöksi kotiin. Illalla saavuimme kotiin ja tuore sulho lähti keittiöstä hakemaan juhlajuomaksi varattua shampanjaa. Sinä aikana minä nukahdin sohvalle... sulho ei raaskinut herättää väsynyttä pienen lapsen äitiä, joten päätti juoda itsekseen koko pullon ja lähetteli tekstiviestejä kavereilleen " morsian sammui, joudun yksin juomaan shampanjaa, tällaistako avioliitto on?"



Kavereiden häät, jossa kaasona:



Pappi unohti antaa hääparille vihkiraamatun. Pappi jäi siis raamatin kanssa pönöttämään alttarille kun hääpari lähti kävelemään ulos. Sitten hän huusi, että raamattu unohtui! Ja bestman juoksi hääparin kiinni kirjan kanssa ;)



Samaisissa häissä heitetty sukkanauha jäi katon valokiskoon roikkumaan. Siinä sitten uroot kilvan hyppelivät harjanvarsien kanssa.

Meidän häissä " rakas" anoppini oli ensinnäkin tehnytkin oman päänsä mukaan mansikkakakun, vaikka olin jo kuukausikaupalla tolkuttanut meidän haluavan suklaakakkua. Asia tietysti paljastui vasta kun leikkasimme hääkakkua, sain silti hillittyä ilmeeni mutta ottaa kyllä päähän vieläkin.



Sen lisäksi sama noita kävi selkämme takana sopimassa bändin kanssa kolmesta valssista, vaikka olimme jo sopineet itse että soitetaan vain yksi häävalssi ja sen jälkeen vaihdetaan heti nopeaan, koska emme ole mitään valssaajia alunperinkään. Siellä sitä sitten vedettiin valssia koko helvetin suvun kanssa vuorollaan väkinäinen hymy naamalla.



Anoppini ei myöskään noteerannut minun sukuani millään tavalla ja äitini mennessä itse esittelemään tätiäni, oli tuumannut että nyt täytyy rientää tanssilattialle, palataan asiaan.



Lisäksi jo häiden alla väänsimme kättä yhdestä jos toisestakin asiasta, kerran olin jo valmis perumaan kaiken. Siinä vaiheessa muuten niin hiljainen ja rauhaa rakastava miehenikin meni ja hermostui jo äidillleen ja sanoin suorat sanat.



Yksi morsiusneidoista oli muuten mieheni teini-ikäinen sisko, jolle anoppini oli ominpäin mennyt jo heti ilmoituksemme jälkeen touhottamaan että nyt lähdetään ostamaan sinulle ihana leninki kun sinusta tulee morsiusneito. Minä olin pyytänyt jo aiemmin itse vain kaksi pientä kummityttöäni kyseiseen tehtävään, mutta arvatkaapa hennoinko sanoa enää kolmannelle ei, kun oli niin innoissaan??!



Lisäksi mieheni täti oli pukeutunut valkoiseen mekkoon, ihastuttavaa!



Kaikenkaikkiaan häämme olivat silti aivan ihanat, johtuen kaikista paikallaolleista ihanista ihmisistä, hyvästä bändistä ja loistavasta tarjoilusta, mutta kyllä olen kieltämättä vielä tänäkin päivänä muutamista asioista katkera anopilleni ja sappi kiehuu kun muistelenkin joitain asioita.



Odotan jo mielenkiinnolla lapsemme ristiäisiä..... kostan kyllä vielä jonain päivänä kaiken takaisin korkojen kera....