Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
ADHD-lasten määrä romahtamassa!
19.09.2024 |
Kanta-Hämeessä muutetaan tutkimuslinjaa siten, että pitää pistää perheen arki kuntoon ennen kuin saa lähetteen tutkimuksiin. Uskotteko että ADHD-lasten määrä romahtaa tämän seurauksena?
Kommentit (190)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mut eihän sitä ADHD-arkea useinkaan voi saada järjestykseen. Koska se ADHD.
Siinähän se juju onkin. Jos arjen muutoksilla oireet vähenee ja loppuu niin kyseessä on (vanhempien) itseaiheutettu olotila eikä oikea ADHD. Jos muutoksista huolimatta oireet jatkuu niin sitten tutkimuksiin.
Mutta jos niitä muutoksia ei pysty ADHDn takia toteuttamaan. Vaikka riittävä uni ja nukkumaanmenoaika - jos se lapsi vaan ei nukahda siihen aikaan, vaikka mitä tehtäisi.
No, tietenkin silloin tietenkin aletann tutkimaan asiaa. Että johtuu aivoista, joissa adhd vaikuttaa vahvasti lasten käytökseen. Ja nukkumiseen. Ja uneen.
Mutta ensin kotielämä laitetaan kuntoon. Pysyvät säännöt. Kaikkien rauhoittuminen. Lapsen unta seurataan, ja etenkin sitä nukkuuko lapsi ja nuori tarpeeksi.
Samoin kaikkea muuta, että miten ja missä ja miksi levottomuus ilmenee. Ja niin edelleen.
Tietenkin pitkä seuranta ensin kotona. Ettei tarvitse alkaa lasta lääkitä tarpeetta.
Eihän kaikki lasten villi käytös, tietty levottomuus, ja haluttomuus totella sääntöjä ole mitään adhd:ta.
Lapsia on erilaisia, toiset sosiaalisempia, toiset kykenee leikkimään yksinkin ja kattelemaan kirjoja.
En ole milloinkaan uskonut täysillä sitä, että Suomessa muka olis niin paljon todellisia adhd-lapsia, kuin niitä viime vuosina on diagnosoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännästi muuten adhd (tai "adhd") tasaantuu ja lievenee vanhemmiten.
Niihän se tekee aivotoiminta muutenkin ikääntyessä, hidastuu. Ylivilkkaus rauhoittuu aikuisuuteen siirryttäessä. Toisilla esim alkoholi aktivoi sitä sitten aikuisena.
aikuisena toisaalta on enemmän vapauksia luoda oma arkensa itselleen paremmin sopivaksi. Jos vaikka tietää, että pitää töihin opiskella asia a, niin voi itse päättää vaikka, että opsikelempa tänään klo 23-01, koska opin silloin parhaiten ja kaikki jää mieleen. Lapsena ei voi tuollaisia valintoja tehdä. Aikuisena, monessa työpaikassa, voi työnantajan kanssa sopia vaikkapa, että talviaikoina työvuorot alkaakin klo 10. Lapsena ei koulussa voi tuollaista tehdä. Aikuisena voi päättää, että jätän tänään liikuntatunnin väliin, lapsena ei voi tehdä, siitä tulee heti negisviesti wilmaan. Aikuisena on ihmiselle kehittyyt jo paljon ymmärystä omaan itseen ja voi sen ymmärryksen valossa säätää hyvin paljon omaa elämäänsä. Ja mikä hauskinta: naisilla etenkin adhd-oireet voivat pahentua vaihdevuosissa. Se on tunnettu ilmiö. Jokaisen adhd-naisen kannattaisi olla tästä tietoinen ja jo hyvissä ajoin pohtia haluaako vaihdevuosiaan lääkittävän, tai ylipätään miten aikoo ohittaa vaihdevuodet adhd:ta ajatellen. Sitä voi ehkä pohtia lääkärinkin kanssa.
159: Eipä minulla ole muita neuvoja kuin ne, jotka varmasti jo tiedätkin. Meillä on myös alakouluikäinen lapsi, joka saattaa jäädä valvomaan, kun vanhemmat käyvät nukkumaan, ja sitten aamu on yhtä tuskaa. Mutta se on yhdenlainen kronotyyppi, ei adhd. Itsekin olen sen kanssa elänyt.
Vierailija kirjoitti:
"Niin, mutta mitä on adhd? Onko se ensisijaisesti sellainen hermostorakenne, joka vaatii erityistä työntekoa elämänhallinnan suhteen, vai onko se lääkintää vaativa lääketieteellinen tila? "
Kuvitellaan jana, jota kutsutaan neuronjanaksi. Me kaikki ihmsiet olemme jossain kohtaa sillä janalla. Vähän samaan tapaan, jos laittaisimme kaikki ihmiset janalle sen mukaan kuinka paljon jollakin on rahaa, tai kuinka taitavasti joku piirtää ympyrän vapaalla kädellä. Me kaikki olemma jossain kohtaa sitä janaa. Se jana on luotu laittamalla sinne eri piirteitä ja pisteyttämällä ne. Keskellä janaa on suurin osa ihmisistä, heitä kutsutaan neurotyypillisiksi. Ja mitä kauempana tuota keskipistettä joku on, sitä epätyypillisempi hän on.
En usko, että on ok, sanoa, että jos joku on janalla kauempana keskipisteestä, niin hänellä olisi elämänhallinnan ongelmia. Sekin (elämän hallinta) on vain yhteiskunnan päät
Onneksi on kahvi! Sen avulla minä ja mieheni olemme aivan loistavasti selvinneet yhteiskunnan vaatimuksista. Saakeli kun ei voi nykyään alkaa juottaa jo kuusivuotiaalle!
Ja tämä oli vain osittain vitsi.
Vierailija kirjoitti:
http://ibg.colorado.edu/cdrom2012/demoor/MultivariateCholesky/Papers/Ku…
Tuolla sanotaan, että ADHD-ihmisillä olisi keskimäärin 7-12 pistettä alhaisempi äo. Tosin tutkimus on vuodelta 2004, ja varmasti mitä enemmän diagnosoidaan, sitä enemmän myös tarttuu haaviin korkean älykkyysosamäärän ihmisiä.
Varmasti löytyy suuntaan jos toiseen. Mulla on diagnoosi itse asiassa kahdesta maasta, Suomesta ja nykyisestä asuinmaasta. Lopetin aikoinaan lääkityksen kun Suomessa ruvettiin asiasta vouhkaamaan ihan älyttömän paljon ja päätin vaan että ei mulla mitään ole. Meni muutama vuosi ja alkoi asiat mennä päin mäntyä. Menin sitten nykyisessä maassa erikoislääkärille, tehtiin taas kaikki kokeet ja kuvantamiset eikä ole epäilystäkään etteikö olis ADD. Mua on vuosien varrella arvioinut n. kymmenkunta erikoislääkäriä eli ei ole virhediagnoosin mahdollisuutta. Nykyisin taas lääkitys ja elämä sujuu hyvin. Myös ÄO on mitattu muutamaan kertaan. Kun en jaksanut keskittyä, se oli 140. Lääkityksen tultua mukaan tuokin tulos on parantunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi muuten adhd (tai "adhd") tasaantuu ja lievenee vanhemmiten.
Niihän se tekee aivotoiminta muutenkin ikääntyessä, hidastuu. Ylivilkkaus rauhoittuu aikuisuuteen siirryttäessä. Toisilla esim alkoholi aktivoi sitä sitten aikuisena.
aikuisena toisaalta on enemmän vapauksia luoda oma arkensa itselleen paremmin sopivaksi. Jos vaikka tietää, että pitää töihin opiskella asia a, niin voi itse päättää vaikka, että opsikelempa tänään klo 23-01, koska opin silloin parhaiten ja kaikki jää mieleen. Lapsena ei voi tuollaisia valintoja tehdä. Aikuisena, monessa työpaikassa, voi työnantajan kanssa sopia vaikkapa, että talviaikoina työvuorot alkaakin klo 10. Lapsena ei koulussa voi tuollaista tehdä. Aikuisena voi päättää, että jätän tänään liikuntatunnin väliin, lapsena ei voi tehdä, siitä tulee heti negisviesti wilmaan. Aikuisena on ihmiselle kehittyyt jo paljon
Tuo on yksi puoli asiasta. Toinen puoli on, että se koulupäivän struktuuri auttaa pitämään muutkin rutiinit. Vaikka aamulla väsyttää turkasesti, kuitenkin sinne liikuntatunnille raahautuu, ja sitten illalla nukuttaa.
Kun mietin tuttavapiirin diagnosoituja ja itseäni, jolla ei ole mitään diagnoosia, niin me olimme koulussa juuri niitä hajamielisiä kympin tyttöjä. Yliopistolla sitten moni prokrastinoi itsensä työkyvyttömäksi tai pakeni gradua työelämään.
Eli ehkä asia on juuri päinvastoin kuin vältät: ehkä nimenomaan adhd-ihmisten pitäisi elää sitä koulumaista arkea koko ikänsä. Aikuiselämä vaatii paljon enemmän itseohjautuvuutta.
-eri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten ihan mainio idea, mutta diagnoosin tekee edelleen vain lääkäri. Onko nyt sitten joku sossu miettimässä kuka pääsee lääkärille? Kuinka paljon venyttää lasten pääsyä lääkäriin?
Sen sijaan, että purettaisiin se jono sinne lääkäriin, niin nyt tehdään se lääkäriin pääsy vaikeammaksi.Suurin osa aakkosdiagnooseista on kuvitteellisia. Käyttäytymishäiriöiden taustalla on useimmiten löperö tai olematon kotikasvatus.
Joo. Piiskaa vaan lisää. Piiskaamalla paranee.
Ennen lähti ADHD lapsesta hakkaamalla. Valitettavasti lasten hakkaaminen on tänä päivänä kiellettyä ja vaikutuksen voi nähdä suoraan ADHD-diagnoosien määrän nousussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa perheissä on sellainen normaali asia kuin unirytmi ihan vinksallaan. Pienten lasten nukkumaanmenoaika ei ole klo 21.30, 22 tai 23, vaan klo 19.30 tai viimeistään 21.00. Lukekaa lastenkasvatusoppaita. Sitten ihmetellään, kun lapset väsyneitä.
ADHD - lapsille ei välttämättä uni tulee noin vain. Meillä alkaa iltarutiinit 19.00 ja lapsi on sängyssä 20.00. Kyllä se rauhattomuus on läsnä illallakin, lapsi makaa sängyssä, mutta uni ei tule kuin vasta kymmenen jälkeen. On väsynyt aamulla. Melatoniini on auttanut vähän siihen, että päässä jokin sammuu vähän sen ottamisen jälkeen.
Siksi sitä testataankin vaikuttaako tasainen unirytmi lapseen. Tietysti vähäuninen lapsi käy ylikierroksilla aamuväsymyksen jälkeen, mutta se ei tee siitä ADHD-lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee puurot ja vellit sekaisin.
ADD On hyvin rauhallinen ja huomaaton,ei todellakaan häirikkö. Oma lapseni on tälläinen, Pärjäisi koulussa erinomaisesti muttei pysty keskittymään kun päässä 100 välilehteä auki.
ADHD:t taas on näitä jotka tyyliin kiipeilee kattolampuissa.
miten ihmeessä voi pärjätä koulussa hyvin jos ei pysty keskittymään? ihan mielenkiinnosta kyselen. itsellä ainakin meni koulu päin persettä ja olen ollut viimeiset 12v työttömänä
t. adhd
Tästä vastauksesta ei varmaan tykätä, mutta olemalla fiksu. Opin asioita erittäin helposti, ja parhaiten sain kuunneltua koulussa tekemällä jotain muuta samalla, esimerkiksi piirtelemällä, lukemalla jotain muuta tekstiä
Kiva, että koet diagnoosini turhaksi, olet varmaan pätevämpi arvioimaan kuin kohtaamani lääketieteen ammattilaiset! En kuitenkaan ole pieniin vastoinkäymisiin turhautunut kultalusikka suussa syntynyt tuplamaisteri, vaan koko ikäni itseni kanssa kamppaillut, ahdistunut ihminen. Näin nelikymppisenä en todellakaan ole kirjoittanut mitään kirjoja, tosin olen aloittanut lukuisia työelämään ja harrastuksiin liittyvää projektia, joista mitään en ole saanut loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännästi muuten adhd (tai "adhd") tasaantuu ja lievenee vanhemmiten.
Niihän se tekee aivotoiminta muutenkin ikääntyessä, hidastuu. Ylivilkkaus rauhoittuu aikuisuuteen siirryttäessä. Toisilla esim alkoholi aktivoi sitä sitten aikuisena.
aikuisena toisaalta on enemmän vapauksia luoda oma arkensa itselleen paremmin sopivaksi. Jos vaikka tietää, että pitää töihin opiskella asia a, niin voi itse päättää vaikka, että opsikelempa tänään klo 23-01, koska opin silloin parhaiten ja kaikki jää mieleen. Lapsena ei voi tuollaisia valintoja tehdä. Aikuisena, monessa työpaikassa, voi työnantajan kanssa sopia vaikkapa, että talviaikoina työvuorot alkaakin klo 10. Lapsena ei koulussa voi tuollaista tehdä. Aikuisena voi päättää, että jätän tänään liikuntatunnin väliin, lapsena ei voi tehdä, siitä tulee heti negisviesti
Koulupäivän pakkorutiinit aiheuttaa adhd:ssa koulupäivänjälkeisen riehunnan ja/tai uupumuksen, jonka vuoksi ei jaksa tehdä läksyjä tai keskittyä kokeisiin lukemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa perheissä on sellainen normaali asia kuin unirytmi ihan vinksallaan. Pienten lasten nukkumaanmenoaika ei ole klo 21.30, 22 tai 23, vaan klo 19.30 tai viimeistään 21.00. Lukekaa lastenkasvatusoppaita. Sitten ihmetellään, kun lapset väsyneitä.
ADHD - lapsille ei välttämättä uni tulee noin vain. Meillä alkaa iltarutiinit 19.00 ja lapsi on sängyssä 20.00. Kyllä se rauhattomuus on läsnä illallakin, lapsi makaa sängyssä, mutta uni ei tule kuin vasta kymmenen jälkeen. On väsynyt aamulla. Melatoniini on auttanut vähän siihen, että päässä jokin sammuu vähän sen ottamisen jälkeen.
Siksi sitä testataankin vaikuttaako tasainen unirytmi lapseen. Tietysti vähäuninen lapsi käy ylikierroksilla aamuväsymyksen jälkeen, mutta se ei tee siitä ADHD-lasta.
Luuletko sinä tosiaan, että näistä ongelmista kärsivien lasten kanssa ei ole kokeiltu kaikkea vaikkapa nyt tähän nukkumiseen liittyen?! Siellä puhuu taas joku, joka ei oikeasti tiedä asiasta yhtään mitään. Harva nukkuu käskemällä ja kyllä joo minunkin lapsi haluaisi nukahtaa ajoissa. Ja voisi nukahtaa, mutta kun ei nukahda. Miten sinä toteutat tällaisessa tilanteessa sen tasaisen unirytmin? Vaikkapa saan sulta jonkun idean!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa perheissä on sellainen normaali asia kuin unirytmi ihan vinksallaan. Pienten lasten nukkumaanmenoaika ei ole klo 21.30, 22 tai 23, vaan klo 19.30 tai viimeistään 21.00. Lukekaa lastenkasvatusoppaita. Sitten ihmetellään, kun lapset väsyneitä.
ADHD - lapsille ei välttämättä uni tulee noin vain. Meillä alkaa iltarutiinit 19.00 ja lapsi on sängyssä 20.00. Kyllä se rauhattomuus on läsnä illallakin, lapsi makaa sängyssä, mutta uni ei tule kuin vasta kymmenen jälkeen. On väsynyt aamulla. Melatoniini on auttanut vähän siihen, että päässä jokin sammuu vähän sen ottamisen jälkeen.
Siksi sitä testataankin vaikuttaako tasainen unirytmi lapseen. Tietysti vähäuninen lapsi käy ylikierroksilla aamuväsymyksen jälkeen, mutta se ei t
Miksi vedät herneen nenään asiasta, joka ei selvästikkään koske sinua? Nyt puhutaan niistä lapsista, joilla ei ole diagnoosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä seuraa se, että kestää todella kauan, että lapsi / nuori saa apua.
Jo nyt ainakin Helsingissä lähetteestä kestää monia kuukausia tai jopa vuosia, että lapsi pääsee koulupsykologille. Siitä kuukausia, että lähete otetaan vastaan. Sitten kuukausia, että sieltä tulee ensimmäinen puhelinsoitto. Sitten kuukausia, että on ensimmäinen puhelinaika. Sitten kuukausia, että lapsi tutkimukset aloitetaan. Sitä en tiedä, kuinka kauan menee siinä, että tutkimukset ovat valmiit. Emme ole vielä päässeet siihen saakka! Tähän lisätään vielä se, että arki laitetaan kuntoon. Mitenhän se varmistetaan? Kyllä meiltäkin kysyttiin ruutuajasta, nukkumisesta ja ruokailusta. Tuleeko he paikan päälle totemaan sen vai miten sitä voi tehdä jotenkin enemmän?
Sitten jossain vaiheessa voi todeta, että vuosia tässä sitten meni
Tämä! Kouluun mennessä olisi tärkeää olla diagnoosit kunnossa, koska ADHD voidaan diagnosoida hyvin ennen kouluikää, koska oireet täytyvät olla jo esillä silloin. Ilman lääkitystä, apua ja tukea voi tulla koulunkäynnistä painajaisista ja lapsen voimat kadota eikä koulunkäynnistä tule enää mitään.
Jo oli aikakin! Tuntuu, että ihmiset, joilla ei ole mitään diagnoosia, on nykyään pieni vähemmistö.
Sairasta, sairasta, kirkkaamman kruunun saat. Ja lääkefirmat paisuvat, kun jokaisen täytyy saada oikeutus ja syy sille, että joskus vähän harmittaa.
Ollaan kyllä säälittävä kansa.
Täällä joku totesi, että adhd:n voi hyvin diagnosoida ennen kouluikää. Niin tosiaankin voi, 3-vuotiaat kaikki täyttävät diagnostiset kriteerit.
Mun lapseni ei alle kouluikäisenä istunut hetkeäkään paikoillaan. Jopa opettajatutut sanoivat, että tuo varmaan saa diagnoosin. No ei ole saanut, ja hyvä niin, sillä lapsi saa nyt alakoulun loppupuolella koko ajan kehuja keskittymiskyvystä, ja yksi ammattihaave on juuri tuo lentäjä. Uniongelmien kanssa vielä painiskellaan, mutta motorinen yliaktiivisuus on saatu kanavoitua järkevästi ja impulssikontrolli on todella hyvä. Yksikään lasta opettanut ammattikasvattaja ei ole diagnoosia väläytellyt.
ADHD on jännä; sitä tuntuu esiintyvän pääasiassa hajonneissa perheissä, joissa on paljon muitakin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa perheissä on sellainen normaali asia kuin unirytmi ihan vinksallaan. Pienten lasten nukkumaanmenoaika ei ole klo 21.30, 22 tai 23, vaan klo 19.30 tai viimeistään 21.00. Lukekaa lastenkasvatusoppaita. Sitten ihmetellään, kun lapset väsyneitä.
ADHD - lapsille ei välttämättä uni tulee noin vain. Meillä alkaa iltarutiinit 19.00 ja lapsi on sängyssä 20.00. Kyllä se rauhattomuus on läsnä illallakin, lapsi makaa sängyssä, mutta uni ei tule kuin vasta kymmenen jälkeen. On väsynyt aamulla. Melatoniini on auttanut vähän siihen, että päässä jokin sammuu vähän sen ottamisen jälkeen.
Siksi sitä testataankin vaikuttaako tasainen unirytmi lapseen. Tietysti vähäuninen lapsi käy ylikierroksilla aamuväsymyksen jälkeen, mutta se ei t
Uni todellakin on tärkeää. Tsemppiä kaikille myöhärytmisempien lasten perheille.
Aikuisuudessa on parasta, että voi itse valita unirytminsä ja nukkua/elää sen mukaan mikä on itselle hyväksi, mikä tukee henkistä ja fyysistä terveyttä.
Alue: Aihe vapaa
Nykymaailma on hiukan erilainen kuin esi 1940. Nykyään houkutuksia on paljon enemmän.