Miten selvitä henkisesti maisterina siivoustyöstä?
Siitä on jo viisi vuotta kun valmistuin. Sen jälkeen olen tehnyt sitä sun tätä, mm. siivonnut. Ironisesti kelpaan vain paikkoihin, joissa koulutusta ei tarvita. Miten selviän loppuelämästä henkisesti? Haluan käyttää päätääni kehoni sijaan.
Kommentit (90)
Pääsispä joskus kuuraamaan tyhjiä toimistotiloja tms. äänikirja korvillaan. Sieltähän voi kuunnella vaikka mitä akateemisesti sivistävää niin paljon kuin sielu sietää. Mieli lepäisi ja kunto pysyisi hyvänä. Toki sitten haluaisin jossain vaiheessa takaisin omiin töihini.
Hyvä, että teet silti töitä! Sinuna tekisin vapaa-ajalla jotain, jolla kompensoida tylsää työtä. Harrastetoimintaa, tutkimusta...
Yliopisto-opintojen aikana on äärimmäisen tärkeää verkostoitua, koska monille käy juuri noin.
Itselläni kävi hyvin, kun sain jo toisen kandivuoden syksyllä oman alan töitä aivan puhtaasti siitä syystä, että tapasin oikeita ihmisiä oikeaan aikaan. Sain siis vahvan suosituksen uudelta tuttavalta alalta, jonka tapasin opintojeni alkuvaiheessa. Sille tielle sitten jäin. Meidänkin alalla paljon työttömiä maistereita.
Opiskellessasi siis ehdottomasti mene mukaan toimintaan / järjestöihin, jne.
Tässä selkeät ohjeet työllistymiseen maisterin tutkinnolla asiantuntijatöihin:
1) Synny kultalusikka p*rseessä, suhteet ja verkostot valmiina heti valmistuessa. Et ehdi edes kirjoittaa googleen te-toimiston avoimia työpaikkoja, koska joku akateemisten vanhempiesi tuttu ehti jo vinkata piilotyöpaikasta
2) Mikäli edellinen kohta ei ole mahdollinen, luo ne verkostot alusta alkaen itse. Ole se kaikkien kaveri, jokapaikan höylä, linssilude, linkedinlude. Tyrkytä itseäsi lähes uupumispisteeseen asti. Mieluiten aloita tämä prosessi jo heti opintojen alussa haalimalla kaikkia typerä ainejärjestöpestejä cv:een
3) Mikäli luontaiset taipumuksesi tai mielenterveytesi eivät riitä edelliseen, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet ja luovu tästä kaikesta hulluudesta eli akateemisesta asiantuntijaurasta.
Tämä(kin) ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka ei kannata lukea humanisti maisteriksi. Kysyntää vaan ei ole
Kiitos kommenteista. Tällä hetkellä opiskelen (tosin opinnot ovat katkolla, kunnes keksin rahoituksen) kasvatustieteen maisteriksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä(kin) ketju on hyvä esimerkki siitä kuinka ei kannata lukea humanisti maisteriksi. Kysyntää vaan ei ole
Yhdys sanat kuntoon ennen kuin alat neuvomaan, että mitä kannattaa opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Tuplamaisteri, joka ei löytänyt kummaltakaan alalta töitä, kouluttautui oppisopimuksella lähihoitajaksi ja työllistyi kotihoitoon. Toinen tuplamaisteri toimii nyt tutkimusapulaisena labrassa. Onko järkevää vai ei?
En tiedä järkevästä mutten olisi saanut henkisesti kovin paljoa ammattiopinnoista, tarvitsen teoreettisempaa pohdintaa.
Vierailija kirjoitti:
No, jos lohduttaa niin aikoinaan kun siivoustöitä tein oli siellä työkavereina useitakin korkeakoulutettuja maistereita jotka eivät edes nousukauden aikaan työllistyneet. Oli myös ulkomailla korkeakoulutettuja joiden tutkintoa ei hyväksytty Suomessa ja Suomen silmissä olivat täysin kouluttautumattomia. Eli et ole ainoa.
Meillä siivousfirmassa minä olin ainut suomalainen maisteri, ulkomaisia oli enemmän.
Varoittava esimerkki siitä kun mietitään vain saavutettavaa tutkintoa sen sijaan, että miettisi ennalta onko alalla myös työmahdollisuuksia. Siinä on yhteiskunta hukannut pitkän pennin sinua kouluttaessan
Koulutus voi kuvastaa älykkyyttä, mutta viisaudesta se ei vielä lupaa punaista latiakaan.