Lue keskustelun säännöt.
Mitä kotitöitä teidän 16 v ja 20 v nuoret tekevät?
18.09.2024 |
1) Mitä kotitöitä perheenne kotona asuvat teinit ja nuoret aikuiset tekevät?
2) Tekevätkö säännöllisesti, vai tarviiko pyytää erikseen joka kerta?
Miesystäväni lapset, 16 v ja 20 v, jotka asuvat luonamme joka toinen viikko, eivät tee muuta kotityötä kuin tyhjentävät pöydän ruokailun jälkeen (aloitteestani 4 v sitten). Laittavat astiat tiskikoneeseen, mutta eivät tiskaa mitään käsin, esim kattiloita tai kulhoja, tai laita ruokia jääkaappiin. Pyydettäessä tyhjentävät tiskikoneen, pari kertaa vuodessa.
Imuroivat talon, tai siivoavat huoneensa, jos miesystäväni erikseen pyytää tekemään, muutaman kerran vuodessa.
Miesystäväni tekee kaiken heidän puolestaan, huoneiden siivoamiset, petaukset, pyykinpesut ja ruoat. Hän myös auttaa heitä koulutehtävissä jonkun tunnin joka arki-ilta. Joskus harvoin tekee jonkum koulutehtävän, jos eivät itse jaksa.
Olen asunut omassa asunnossa suurimman osan seurustelustamme, 9 v, mutten ole löytänyt uutta asuntoa, kun entinen vuokrasopimukseni päättyi äskettäin.
Mieheni haluaa (ikävä kyllä) asua yhdessä. Itse taas rakastan omaa rauhaa ja siisteyttä. Ja koska lapset eivät ole omiani, niin minulla ei ole varsinaisesti mitään sanomista kasvatuksen suhteen.
Olen ottanut asian puheeksi miesystäväni kanssa monta kertaa, mutta hän ei näe mitään ongelmaa, vaan haluaa kasvattaa tavallaan, kuten hänetkin on kasvatettu.
On ahkera mies, ja lapsensa ovat oikein kivoja ja ystävällisiä. Mutta koska tykkään siisteydestä ja järjestyksestä, niin osa koti- ja pihatöistä valuu automaattisesti osakseni.
Ja kaikille jotka haluavat sanoa "Tiesit että hänellä on lapsia." Tiesin, mutten sitä että he tulevat aina olemaan vauvaiässä.
Olisi mielenkiintoista tietää onko kellään muulla näin? Ja miten kestätte tätä? Tai löytyikö muuta ratkaisua kuin muuttaa omilleen?
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Asuin itse tuossa iässä jo omillani, ja tein itse kaiken. Mies asui melkein kolmikymppiseksi äitinsä ja pslkatun avun passattavana, ja valitettavasti sen huomaa. Vuosien työn jälkeen osaa vihdoin perusasiat mitkä pitäisi hallita jo teininä, mutta edelleen kokee tavallisten arkiaskareiden tekemisen raskaana. Meinasi suhde kariutua aikoinaan tähän, että toinen on aivan kädetön ja tottunut elämään kuin miljonääri.
Juuri näin. Kun ei ole kotona opetettu kotiaskareita, niin se työ kaatuu sitten koko painollaan tulevan puolison niskaan. Yleensä niin että saa tehdä suurimman osan itse, kun samalla yrittää opettaa toiselle edes perusjuttuja.
Vähän niin kuin ottaisi insinööritoimistoon töihin kampaajan, tai päinvastoin. Kyllä siinä työsarkaa tulee riittämään opettamisessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opin itse siivoamaan ja pyykkäämään lapsena. Ruoan laittoa en oppinut ja kesti kyllä vuosia ennen kuin osasin tehdä kunnolla ruokaa. Eli olis ollu kiva kun siihenkin olisi oppinut perusteet aikaisemmin. Mitä aikasemmin oppii sitä paremmin vanhempana taitaa.
Itse kadehdin erästä ystävääni joka osasi tehdä vaikka mitä kun muutti omilleen 19 v. Osasi leipoa, laittaa ruokaa, ommella vaatteita, vaihtaa tapetit, maalata, tehdä pikku remontteja. Oli saanut kotoaan kaikki nämä opit. On nykyäänkin kovin aktiivinen ja käsistään taitava.
Itse osasin keittää vain makaroonit kun muutin kotoa. Söin valmisruokaa eka vuodet. Miksei vanhemmat ota lapsiaan mukaan tekemään eri työtehtäviä, sitä ihmettelen.
Olen kuullut useamman vanhemmat kertovan että tekevät mieluiten kotihommat itse, koska tulee valmista nopeammin ja saa olla hetken rauhassa lapsistaan, kun nämä tekee omia juttujaan, surffailee huoneessaan, katsoo telkkua tms.
Meidän 17 v ei tee mitään kotitöitä. 19 v imuroi koko asunnon kerran viikossa (pyydettäessä) ja käy lähikaupassa ostoksilla (pyydettäessä), auttaa roskien viennissä (pyydettäessä).
Vierailija kirjoitti:
16-vuotiaina muuttivat jo naapurikaupunkiin ammattikouluun eli kyllä siinä on jo pitänyt tehdä kaikki itse. Vaikka ei vielä kotona mitään oma-aloitteista siivoamista näkynyt niin kyllä ne osas. Eri asia kuinka siisteissä luukuissa halusivat asua mutta kyllä niissä pystyi kylässä käymään, ei tarvinut siivota.
Itse varmaan alkaisin lähteä ulos viettämään aikaa jos kämppä olisi sotkuinen. Vaikka kirjastoon, metsään kävelemään, kaverille kahville... Jos tulee kyselyä, niin sano että en tykkää olla sotkun keskellä ja yhteinen kotiaika miehen kanssa kuluu siihen että mies siivoaa isojen lasten sotkuja.
Kiitos kannustuksesta 🤗
Olen yrittänyt välillä tehdä noin, nyt kun ei ole enää omaa asuntoa. Välillä lähtenyt viikonlopuksi reissuun, tai yökylään kavereiden luo.
Jotenkin vain välillä en ymmärrä kuinka ajauduin tähän tilanteeseen. Jo nuorena päätin etten hyväksy epätasa-arvoista suhdetta, vaan että kotityöt ovat kummankin aikuisen vastuulla.
Tämä on toiminut ilman mitään ongelmia aikaisemmin. Nyt kuitenkin, kun olen lapsiperheessä, niin olen yhtäkkiä joutunut tilanteeseen jossa tunnen että olen siirtynyt ajassa 50-luvulle, jossa naisen paikka ja työmaa on koti.
Eilen pesin monta koneellista nuorten pyykkejä. Mieheni on kerran (pyynnöstäni) näyttänyt heille miten pyykit pestään, mutta ei koskaan pyydä heitä tekemään. Joskus olen sanonut nuorille että laittaa kone pyörimään, jos valittavat että jokin on pesemättä, sen jälkeen eivät enää valita, mutta eivät pesekkään.
20 v valitti illalla isänsä tekemästä ruuasta, harvoin valittaa mutta nyt teki. Totesin että hänhän voi ensi kerralla tehdä sen omalla tavallaan, että odotamme jo innoissamme tätä. Hymähti tähän. On vain kerran tehnyt ruokaa meille, isänsä avustuksella. Kesällä kun isänsä lähti työreissulle, niin nuori muutti ne päivät äitinsä luo, sanoen ettei osaa laittaa ruokaa. Isänsä teki hänelle lounaseväät valmiiksi, kun oli kerran koulusta työharjoittelussa.
Että tällaista tämä uusperhe-elämä näköjään voi olla. Jos lasten vanhemman mielestä kaikki toimii hyvin, niin silloin ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä tai lähteä omilleen...
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa taas näkee kuinka vaikea kuvio tuo uusperhe on. En suosittele, ainakaan muuttaa yhteen. Tuntuu kuiten että ne joilla on lapsia on hätäsimpiä, vaikka ei ees ydinperhe aikanan toiminu saman katon alla, niin ei kun uus yritys yhdistelmäporukal.
Itsellenikin on todella outoa tuo ettei nuorten tarvitse osallistua mihinkään kotitöihin. En näe mitään järkeä tuossa, tai edes että se olisi nuorille itselleen hyväksi pidemmän päälle, tai heidän tuleville perheille.
Nykyään osaisin jo kysyä noista asioista deittailun alussa, mutten tiedä auttaisiko sekään, kun kaikki ihmiset eivät välttämättä ole edes ajatelleet noita asioita lastensa suhteen, kun lapset pienempiä. Tulee kai monelle yllätyksenä liian myöhään.
-ap