Lue keskustelun säännöt.
Miksi elämän pitää olla valmis ennenkuin aletaan tekemään lapsia?
18.09.2024 |
Sitten on ne urat ja isot asuntolainat niskassa, ja niiden takia töihin pitää palata kun lapsi on 9kk. Miksi ei voisi tyytyä vähän pienempiin tuloihin ja vaatimattomaan elintasoon? Ei ne lapset nyt alle kouluikäisinä mitään mahdotonta määrää rahaa kuluta. Kunhan on vaatteet, ruokaa ja kattoo pään päällä, ja ennenkaikkea rauhallista koti-elämää vanhemman kanssa, ehkä jotain kerhojakin. Uraa ehtii tehdä ja talon ostaa sittenkin, kun lapset ovat isompia.
Kommentit (310)
Mitä se sinua haittaa? Ei kaikille lasten hankinta ole mikään ehdoton pakko joka tehdään hinnalla millä hyvänsä, vaan niitä hankitaan sitten jos koetaan että tilanne on sopiva. Saahan sitä ajaa itsensä köyhyysloukkuun, mutta ei tarvitse vaatia samaa muilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on vakaa parisuhde ja haluaa lapsia, niin opiskeluaikana on paras aika perustaa perhe. Opiskelut joustavat, voit hyvin edistää joitakin kursseja tai kirjoittaa lopputyötä vauva-aikana tai lapsen ollessa lyhyttä päivää päiväkodissa, mikä käytännössä ilmaista opiskelijavanhemmille. Se opiskelu on oikeasti silloin kivaa ja hyvää vaihtelua vauva- tai pikkulapsiarjelle. Pienet tulot on tietysti, mutta toisaalta pienet lapset eivät kuluta mitään verrattuna koululaisiin tai teineihin, joilla pitää olla puhelimet, läppärit, harrastukset maksuineen ja kuljetuksineen, eikä kierrätettynä ostetut vaatteetkaan enää välttämättä kelpaa.
Eikö olisi mukavampi viettää samanlaista huoletonta opiskelijaelämään muiden opiskelijoiden kanssa hoitaen samalla kunnolla opiskelut? Kotona voi sitten rauhassa levätä ja keskittyä halutessaan harrastuksiin opiskelun vastapainoksi. Rahaa tarvitsee vain sen verran että elättää itsensä ja valmistumisen jälkeen voi sitten haaveilla paremmin palkatuista töistä.
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan epärealistiset odotukset sille, mitä lapsi tarvitsee ollakseen onnellinen. Väitän että ihan jokainen alle 2v lapsi valitsisi mieluummin sen kotona olevan vanhemman kuin täyteen pakatun päiväkodin alati vaihtuvilla hoitajilla. Mutta kun molempien pitää käydä töissä että saadaan se elintaso pidettyä mahdollisimman mukavana, eikä vahingossakaan tarvitse tinkiä mistään.
Kyse ei nyt ole vain siitä mitä lapsi tarvitsee. Ei se lapsi siellä kotona ole onnellinen, jos vanhemmat eivät ole. Kaikki eivät vaan halua kituuttaa minimitoimeentulolla, eikä heillä ole siihen resursseja tai jaksamista. Jos se ruuan saaminen pöytään on työn ja tuskan takana, niin aika harva siinä jaksaa pysyä positiivisena saati näytellä sellaista lapselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan epärealistiset odotukset sille, mitä lapsi tarvitsee ollakseen onnellinen. Väitän että ihan jokainen alle 2v lapsi valitsisi mieluummin sen kotona olevan vanhemman kuin täyteen pakatun päiväkodin alati vaihtuvilla hoitajilla. Mutta kun molempien pitää käydä töissä että saadaan se elintaso pidettyä mahdollisimman mukavana, eikä vahingossakaan tarvitse tinkiä mistään.
Kyse ei nyt ole vain siitä mitä lapsi tarvitsee. Ei se lapsi siellä kotona ole onnellinen, jos vanhemmat eivät ole. Kaikki eivät vaan halua kituuttaa minimitoimeentulolla, eikä heillä ole siihen resursseja tai jaksamista. Jos se ruuan saaminen pöytään on työn ja tuskan takana, niin aika harva siinä jaksaa pysyä positiivisena saati näytellä sellaista lapselleen.
Edelleenkään tässä ketjussa ei puhuttu mistään sellaisesta köyhyydestä että ei ole varaa edes ruokaan, vaan vähän vaatimattomammasta elintasosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi ikinä lähtenyt tähän lapsirumbaan nuorempana. Kyllä se lapsi vähän muutakin tarvitsee, kuin pari paitaa kirpparilta ja nykyään saa vaatteet välillä halvempana uutena, kuin käytettynä. Tietysti jos haluat kaiken vapaa-aikasi käyttää kokkaamiseen, kakkapyykillä ja kirpputoreja kierrellen, niin mikäs siinä. Itselleni se ei olisi mukavaa elämää ja säästöjen turvin pystyin itse olemaan pidempään kotona lasten kanssa. Sen asuntolainan kun saa koroille AP.
Työssäkäyvä ostaa esim. 6 euroa maksavan valmissalaattirasian kaupasta, eikä siitä rasiasta edes tule maha täyteen. Työtön ei tee näin, ja siksi työttömän elämä on vallan hirveää.
Työssäkäyvä ostaa vaippoja ja lapselle vaatteet ja tarvikkeet kaupasta, niin säästyy aikaa muuhunkin kuin selviämiseen. Sehän on maailmanloppu sinulle tietysti jos kerran kuussa käydäänkin ulkona syömässä tai tilataan ruokaa kotiin ja lapsi syö Korkeasaaren retkellä pari kaupan valmissosetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan epärealistiset odotukset sille, mitä lapsi tarvitsee ollakseen onnellinen. Väitän että ihan jokainen alle 2v lapsi valitsisi mieluummin sen kotona olevan vanhemman kuin täyteen pakatun päiväkodin alati vaihtuvilla hoitajilla. Mutta kun molempien pitää käydä töissä että saadaan se elintaso pidettyä mahdollisimman mukavana, eikä vahingossakaan tarvitse tinkiä mistään.
Kyse ei nyt ole vain siitä mitä lapsi tarvitsee. Ei se lapsi siellä kotona ole onnellinen, jos vanhemmat eivät ole. Kaikki eivät vaan halua kituuttaa minimitoimeentulolla, eikä heillä ole siihen resursseja tai jaksamista. Jos se ruuan saaminen pöytään on työn ja tuskan takana, niin aika harva siinä jaksaa pysyä positiivisena saati näytellä sellaista lapselleen.
Edelleenkään tässä ketjussa ei puhuttu mist
Täällähän puolet kommentoijista on noista kommenteista päätellen työttömiä? Kyllä siinä jo joutuu kituuttamaan lasten kanssa.
Tärkein olisi, että se parisuhde olisi ainakin vakiintunut ja sen verran vakaalla pohjalla, että sieltä ei isähahmo heti juokse karkuun lapsen syntymän jälkeen, kuten yleensä näyttää tapahtuvan.
Talouspuolessa pitää olla sen verran asiat kunnossa, että ainakin pk-seudulla pystyy asumaan niissä valkoisten/kantasuomalaisten lähiöissä, muutoin lapsista kasvaa sellasia road man tapoja oppivia lähiökiusaajia, eikä tähän juuri kasvatus auta, kun se tapahtuu koulussa ja vapaalla, huono-osaisten johdolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itä-Helsingissä synnyttäminen on rikos, koska siinä kasvatetaan rikollisuutta. T Poliisi
Ikinä ei ole oikea aika lasten hankintaan, jos alkaa liikaa miettiä, mutta Biologinen kello voi ajaa ohi, jos ei tee niin kuin itse toivoo/haaveilee! Just kuulin oman ikäisen kolmekymmentä plus lapsettomuus tragedian ja vaikka olen työtön, 2 lapsen yh, yks ammatti ja toinen kesken, olen iloinen että ne lapset tuli tehtyä ilman sen suurempia suunnitelmia.
Koskaan ei ole valmis lapseen. Se on fakta. Elämässä lasten myötä oppii luovimaan ja kestämään epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä monessakin asiassa. Lapset antaa myös ymmärrystä moneen eri asiaan ja ymmärtämään elämän realiteetteja. Tosin ei kaikille mutta suurimmalle osalle.
Töitä ja kouluja ehtii aina käydä. Ja tähän pitäisi nimenomaan satsata ja puhua nyky nuorille, että lapset pitää tehdä nuorina !
Oli niin paljon helpompaa olla 20v äiti, kuin 30v äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitsekaan. Anna palaa! Muksut elää siinä mukana. Se on heidän lapsuus.
Vierailija kirjoitti:
Monella tuntuu olevan epärealistiset odotukset sille, mitä lapsi tarvitsee ollakseen onnellinen. Väitän että ihan jokainen alle 2v lapsi valitsisi mieluummin sen kotona olevan vanhemman kuin täyteen pakatun päiväkodin alati vaihtuvilla hoitajilla. Mutta kun molempien pitää käydä töissä että saadaan se elintaso pidettyä mahdollisimman mukavana, eikä vahingossakaan tarvitse tinkiä mistään.
No jokainen on itsekin ollut lapsi, joten miksi ne odotukset olisi epärealistiset? Varsinkin meillä joiden vanhemmat oli vähävaraisia. Ja kaikille ei ole mahdollista jäädä kotiin lapsen kanssa, joten ihan sama mitä se alle 2 vuotias lapsi haluaisi, raha määrää ihan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikinä ei ole oikea aika lasten hankintaan, jos alkaa liikaa miettiä, mutta Biologinen kello voi ajaa ohi, jos ei tee niin kuin itse toivoo/haaveilee! Just kuulin oman ikäisen kolmekymmentä plus lapsettomuus tragedian ja vaikka olen työtön, 2 lapsen yh, yks ammatti ja toinen kesken, olen iloinen että ne lapset tuli tehtyä ilman sen suurempia suunnitelmia.
Koskaan ei ole valmis lapseen. Se on fakta. Elämässä lasten myötä oppii luovimaan ja kestämään epätäydellisyyttä ja keskeneräisyyttä monessakin asiassa. Lapset antaa myös ymmärrystä moneen eri asiaan ja ymmärtämään elämän realiteetteja. Tosin ei kaikille mutta suurimmalle osalle.
Töitä ja kouluja ehtii aina käydä. Ja tähän pitäisi nimenomaan satsata ja puhua nyky nuorille, että lapset pitää tehdä nuorina !
Oli niin paljon helpompaa olla 20v äiti, kuin 30v äiti.
Ei, kaikkien ei todellakaan pidä tehdä lapsia nuorena. Eikä voi sanoa, että tietyn ikäisenä on helpompaa olla äiti kuin jossain toisessa iässä. Nämä ovat yksilöllisiä asioita! Miten vaikeaa tätäkin voi olla ymmärtää? Ihmiset ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Eivätkä ne lapset ylipäätään mitään autuutta ja tarkoitusta tuo kaikkien elämään, eikä elämä silti ole tyhjää, vaikka ei olisi lapsia.
Kyllähän niitä lapsia syntyy ties minkälaisille pariskunnille. Ei ole mitenkään epätavallista että rutiköyhillä vanhemmilla on 4-6-päinen katras eri-ikäisiä lapsia, koulut jääneet kesken vuosia sitten ja tukiverkot olemattomat (tai vaihtoehtoisesti apu revitään uupuneiden isovanhempien selkänahasta). Usein vanhimmat lapset on jo teinejä ja nämä vanhemmat keski-iän kynnyksellä ja uranluonti, tai edes ammattitutkinnon hankkiminen, on samassa jamassa kuin ennen lapsia.
Sanoisin, että nämä elämänsä rakentamisen kesken jättäneet on kantasuomalaisten keskuudessa jopa kaikkein aktiivisimmin lisääntyvä ihmisryhmä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset eivät tarvitse mitään"kalliimpia juttuja" vanhempana. Lapset voivat elää myös hyvin vaatimattomasti.
Jokainen tyylillään. Minulle olisi aika mahdoton ajatus jättäytyä yksinään puolison tulojen varaan kotiin hoitamaan lapsia. Suomen nykyisellä hintatasolla yhden ihmisen tuloilla perheen elättäminen on yhtä säästämistä ja kituuttamista.
Jos se jonkun tekee onnelliseksi elää lapsiperhearkea säästäen ja kituuttaen niin ihan vapaasti. Mä olen sen verran mukavuudenhaluinen että haluan arjelta muutakin kun juosta metsästämässä alelappuruokia ja kirppiksiltä vaatteita.
Elämä ei ole koskaan valmis. Vähempikin riittää jos ei ole kädetön ja uusavuton. Uskoin että elämä kantaa ja näin kävikin. Meillä 2 jo aikuista lasta 1996 ja 2001 syntyneet. Ikinä eivät ole lapset jääneet mistään paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Elämä ei ole koskaan valmis. Vähempikin riittää jos ei ole kädetön ja uusavuton. Uskoin että elämä kantaa ja näin kävikin. Meillä 2 jo aikuista lasta 1996 ja 2001 syntyneet. Ikinä eivät ole lapset jääneet mistään paitsi.
Eiköhän jokaisella ole oikeus itse päättää mikä riittää tai ei riitä ja millaisessa tilanteessa haluaa vanhemmaksi tulla.
Ainakaan minä en olisi ollut valmis äidiksi parikymppisenä. Olin siihen aikaan ihan keskenkasvuinen. Poikaystävä oli, mutta hän ei parikymppisenä olisi halunnut lapsia. En uskalla edes kuvitella, miten köyhyydessä me oltaisiin eletty. On edesvastuutonta suositella kaikille, että lapset pitää tehdä siinä vaiheessa, kun on muuttamassa pois omien vanhempien luota. Ensin pitää itsenäistyä ja aikuistua itse, lapsi ei sovi lapselle äidiksi.
Ei elämän pidä valmis tietenkään olla, mutta pitää olla edes jonkunlainen usko tulevaisuuteen. Nykynuorilla se on tutkitusti heikko, on paljon masennusta etenkin tytöillä jne. Kyllä siinä tietyt raamit pitää täyttyä, että uskaltaa niinkin isoon projektiin lähteä kuin uuden ihmisen tekeminen maailmaan. Siinä pitää olla mielenterveys kunnossa, talous kunnossa ja sitten pitäisi löytyä hyvä puolisokin juuri oikeaan aikaan kuin tilauksesta.
Turha verrata johonkin sota-aikoihin tai kehittyviin maihin, kun ehkäisyä ei ollut ja elettiin yhteisöllisesti. Nyt pitää pärjätä kaksin tai yksin, edes isovanhemmat ei enää auta kun nekin paahtaa töissä ja ovat väsyneitä. Toista se oli mun mummon aikaan kun eläkeikä oli 50, mummo hoiti meitä kun äiti teki kahta työtä.
Eikä ihmiset entisaikoina ihan täysin epävarmoihin oloihin lapsia tehneet, vaan silloin elettiin omavaraisesti, kun taas nyt pitää maksaa kaikesta. Ja ennen oli tosiaan se yhteisö ympärillä ja jokaisella oli pieni vaatimaton oma torrppa, vesi tuli omasta kaivosta ja lämmitettiin omilla puilla, ruokaa kasvatettiin omalla pihalla jne. Nykyään pitäisi betonikuutiossa innostua lasten tekemiseen, jonka seinistä, vedestä ja sähköstä pitää maksaa hirveä hinta, eikä mitään omavaraisuutta pysty marjojen poimintaa kummoisemmin harjoittaa.
Hyvä vertaus joltain aiemmin, että eihän eläimetkään lisäänny eläintarhoissa yhtä innokkaasti kuin luonnossa, vaikka niille kannetaan ruoka eteen ja elämä on muutenkin tehty helpoksi. Ihminenkin voi paremmin kun saa elää luonnon kanssa sopusoinnussa, ei betonikuutiossa tee mieli edes nussia!
Toki elämä omassa torpassa omavaraisesti on kovaa työtä, mutta siinä sentään työ tehdään itselle. Kun taas nyt pitää tehdä työtä pienellä palkalla, jotta firmojen johtajat ja osakkeenomistajat saavat miljoonansa. Ei vaan kertakaikkiaan houkuta lisääntymispuuhiin tää nykysysteemi.
Monella tuntuu olevan epärealistiset odotukset sille, mitä lapsi tarvitsee ollakseen onnellinen. Väitän että ihan jokainen alle 2v lapsi valitsisi mieluummin sen kotona olevan vanhemman kuin täyteen pakatun päiväkodin alati vaihtuvilla hoitajilla. Mutta kun molempien pitää käydä töissä että saadaan se elintaso pidettyä mahdollisimman mukavana, eikä vahingossakaan tarvitse tinkiä mistään.