Perintö suoraan lapsenlapsille, miten jako?

Vierailija kirjoitti:

Reilumpi on niin, että jaatte perinnön tasan tyttäreiden kesken ja tyttäret jakavat sitten oman osansa miten haluaa omien lapsiensa kanssa.

Onhan se ihan epäreilua, että Tytär 3 saa huomattavasti vähemmän perintöä verrattuna Tytär 2, jos mennään lapsiluvun mukaan.

Totta. Tytär 1 ja 2 voivat päättää lastensa kanssa hankkia yhteisen mökin, joihin olisi sitten enemmän varaa kivalta alueelta, kuin tytär kolmosella lapsensa kanssa.

Laittaisin niin, että puolet menee tasan lapsille ja toinen puoli tasan lapsenlapsille. Tällöin ei synny tilannetta, jossa osa lapsista vaatisi lakiosaa mutta osa ei, jolloin perintö voisi lopulta jakautua melko sattumanvaraisesti eri sukuhaarojen välille.

Ihan selvennykseksi, aloite testamentista ja perinnön jättämisestä lastenlapsille on tullut omilta lapsilta. 

Jaa puolet perinnöstä tasan lastesi kesken ja toinen puolikas tasan lastenlastesi  kesken. Näin kaikki tulee tasapuolisesti huomioitu eikä mahdolliset lakiosan vaadinnat vaikuta asetelmaan millään tavalla.

Itse jaan perinnön tasan lapsieni kesken. Heistä kukaan ei ole taloudellisesti riippumaton. Jos jonkun heistä tilanne joskus myöhemmin muuttuu, voivat he oman tahtonsa mukaan luopua osuudestaan lapstensa hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Tekisin testamentillä kaikille lapsenlapsille saman osuuden ja sanoisin vanhemmille, etteivät hakisi lakiosuuttaan. 

Kyllä tuo nyt niin monimutkaiselta ohjailulta alkaa kuulostaa, että selkeintä olisi antaa perinnön mennä luonnollista tietä lapsilleen ja antaa lastensa itse päättää, antavatko eteenpäin ja millä tavoin. Heidän lapsia ne kuitenkin on.

Vierailija kirjoitti:

Ihan selvennykseksi, aloite testamentista ja perinnön jättämisestä lastenlapsille on tullut omilta lapsilta. 

No tämähän ratkaisee asian aivan täysin. Koska lapset eivät halua perintöä se jaetaan luonnollisesti tasain lastenlasten kesken.

Tiedän tapauksen jossa perheessä oli 3 sisarusta, mutta vain yhdellä oli lapsia. Tämän lapsellisen toive, oli että ne kaksi muutakin luopuvat lakiosastaan ja kaikki menee heidän lapsilleen. Yllättäen toiset 2 eivät tähän suostuneet, ja siinähän oli loppu iäksi välit poikki, vaikkei suurista omaisuuksista puhuttakaan. Eli ehkä kannattaa anna mennä ihan lain mukaan ensin omille lapsille, ja nämä sitten toimivat niinkuin parhaaksi näkevät.

Äitini ei ole vielä kuollut, mutta hänen lapsenlapsensa ovat 54-38 vuotiaita. Ei he kyllä mitään nuoria opiskelijoita enää ole

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isovanhemmat on testamentanneet jokaiselle lapsenlapselle 10 000e. Se mikä loppu jää, jakavat heidän omat lapsensa tasan. Tai miten nyt haluavatkin.

Mietitäänkö tällaisessa tilanteessa lainkaan sitä, minkä ikäisiä lapsenlapset perinnön saatuaan ovat? Ovatko he valmiita käyttämään rahan oikein, vain syökseekö se heidät niin sanotusti hetkellisen tappioon? Estääkö opintotuen tai toimeentulotuen saannin? Kärsiikö opiskelumorivaatio ja majsa-arvot, kun on yhtäkkiä rahaa juosta viihteellä? Joutuvatko vanhemmat hoitamaan alaikäisten lastenkin rahoja ja muistavat hoitaa verot ja muut? 

Joku 10 000 e on niin pieni summa, että ei se keikauta ketään mitenkään. Se ei estä opintotuen saantia ja toimeentulotukeahan ei edes saa kuin ne, jotka ei suostu itseään elättämään, joten heille tuollainen summa on suorastaan siunaus: sossu/Kela laskee, että tuolla elää yli vuoden eikä lisää rahaa tule, vaikka tili olisi tyhjä kuukaudessa.

Lapsia ei pidä opettaa pelkäämään rahaa, siitä seuraa vain raha-asiansa sössineitä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan selvennykseksi, aloite testamentista ja perinnön jättämisestä lastenlapsille on tullut omilta lapsilta. 

Eikä se estä lakiosan vaatimista esim. 20 vuoden kuluttua, kun perinnönjättäjä kuolee ja syöpähoitoja saa vain rahalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuuko lasten ohittaminen perinnönjaossa kovin helposti?

Onnistuu, jos kukaan lapsista ei ala vaatia lakiosaansa.

Tämähän on järkevä ratkaisu myös verotuksen kannalta ja varsinkin jos omat lapset eivät tarvitse perintöä ja haluvat sen menevän suoraan seuraavalle polvelle. Hienoa jos perheessä on niin hyvät välit isovanhempien ja lasten perheiden kesken, että pystytään ja halutaan etukäteen miettiä yhdessä näitä perintöasioitakin.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tapauksen jossa perheessä oli 3 sisarusta, mutta vain yhdellä oli lapsia. Tämän lapsellisen toive, oli että ne kaksi muutakin luopuvat lakiosastaan ja kaikki menee heidän lapsilleen. Yllättäen toiset 2 eivät tähän suostuneet, ja siinähän oli loppu iäksi välit poikki, vaikkei suurista omaisuuksista puhuttakaan. Eli ehkä kannattaa anna mennä ihan lain mukaan ensin omille lapsille, ja nämä sitten toimivat niinkuin parhaaksi näkevät.

No meitähän on moneen junaan. Lapsellinen ehkä ajatteli, että hänellä ja sisaruksilla on jo tarpeeksi rahaa.

Edesmennyt mummini teki aikoinaan saman 90-luvulla, mutta se oli siis ennakkoperintöä meille lapsenlapsille. Meitä oli silloin 10 serkkua ja jokainen sai saman verran rahaa tilille. 

Jos ap on vaikka 70 ja hänen tyttärensä siinä 50 hujakoilla ja lapsenlapset sitten omillaan asuvia yli 25- vuotiaita ja ap on lastensa kanssa sopinut että perintö menee lapsenlapsille niin kyllä minä ainakin jakaisin sen perinnön tasan lastenlasten kanssa eikä tässä ole silloin mitään tekemistä lastenlasten äitien kanssa, ei ne äidit sitä rahaa saa.

Jos ap:n kaikilla lapsilla on talous kunnossa niin varmaan ihan verotuksellisista syistäkin on fiksua että on päätynyt lastensa kanssa ratkaisuun että se perintö menee lapsenlapsille.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tapauksen jossa perheessä oli 3 sisarusta, mutta vain yhdellä oli lapsia. Tämän lapsellisen toive, oli että ne kaksi muutakin luopuvat lakiosastaan ja kaikki menee heidän lapsilleen. Yllättäen toiset 2 eivät tähän suostuneet, ja siinähän oli loppu iäksi välit poikki, vaikkei suurista omaisuuksista puhuttakaan. Eli ehkä kannattaa anna mennä ihan lain mukaan ensin omille lapsille, ja nämä sitten toimivat niinkuin parhaaksi näkevät.

Miten se liittyy tähän AP:n tapaukseen, jossa kaikilla on lapsia ja he kaikki yhteistuumin haluavat perinnön siirtyvän suoraan sukupolven yli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuuko lasten ohittaminen perinnönjaossa kovin helposti?

Heidän pitää itse luopua perinnöstä.

Juuri niin. Perintö aina omille lapsille. He tietävät lastensa tilanteen parhaiten ja halutessaan luopuvat perinnöstä, tai sitten tekevät perinöllä jotain, josta on iloa koko perheelle tai apua lapsille tarpeen mukaan. Lapsenlapsi saattaa juoda perinnön. Alaikäinen ei itse hoida perintöä, vaan se kaatuu vanhemman hoidettavaksin joka tapauksessa.

Miksi ei siis omille lapsille? 

 

Lapsenlapset ovat yleensä siinä iässä, että osaavat nauttia perinnöstä ja muutenkin rakentavat elämää ja ovat rahan tarpeessa. Viisi- tai kuusikymppisille heidän vanhemmilleen perintöraha on sellaista jota jemmataan pankkitili

Jos ajattelee noin, niin rahahan kannattaa antaa lastenlasten lapsille, niille noin vuoden ikäisille ja vieläpä niin, että testamentilla kieltää vanhempia koskemasta lastensa rahoihin, summan pitää olla pankkitilillä siihen asti, kunnes perijä on 18v. Mikään ei ottaisi niitä vanhempia päähän enempää kuin se, että perheessä on rahaa, johon ei saa koskea ja jos koskee, saa petostuomion.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan selvennykseksi, aloite testamentista ja perinnön jättämisestä lastenlapsille on tullut omilta lapsilta. 

No tämähän ratkaisee asian aivan täysin. Koska lapset eivät halua perintöä se jaetaan luonnollisesti tasain lastenlasten kesken.

No lain mukaan nimenomaan ei jaettaisi, vaan kunkin kieltäytyjän tilalle tulevat hänen lapsensa. Ja kieltäytyneen osuus jaetaan hänen lapsilleen, ei tasaosuuksin koko perintö kaikille lapsenlapsille.

Vaatii juurikin testamentin JA että ne lapset sitten aikanaan edelleen oikeasti eivät vaadi lakiosiaan. Voi olla hyvinkin joku rahantarve silloin päällä ja lupaukset unohdetaan.

Meillä tilanne se, että yksi lapsista lisääntyy holtittomasti, heitä aina tuettu tosi paljon ja taas on uusi vauva syntynyt, tämä on kuudes. Muilla joko ei yhtään lapsia tai sitten se pari. Kyllä reilumpaa olisi jakaa ensin lapsille ja sitten lapsenlapsille. 

Reilumpaa on antaa perintö omille lapsille, jolloin jako menee lain mukaan. Lastenlasten lukumäärän mukaan jakaminen on epäreilua sukuhaarojen välillä. 

Mikäli rahaa on runsaasti, niin voi harkita pienehkön könttäsumman antamista jokaiselle lapsenlapselle. Esim. 10 000 euroa jokaiselle. 

Mutta muuten suurin osa omille lapsille, jotka voi sitten päättää ohjata oman osuutensa omille lapsilleen heti tai myöhemmin. 

Sinulla on kolme lasta joille jaat perinnön tasan.

Nämä lapset ovat sitten itse oman elämänsä suunnitellet ja lapsimääränsä mitoittaneet. Lapsenlapsien saamasta perinnöstä et voi vielä tietää mitään. Ei ne nallekarkit mene tasan lastenlasten kohdalla kuitenkaan.