Perintö suoraan lapsenlapsille, miten jako?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani pohtivat samaa asiaa, mutta päättivät sitten testamentata omille lapsilleen. Minä yksinhultajana luovuin perinnöstä ja oma lapseni sai sen. Veljeni ei luopunut, mutta toisaalta hänellä on vaimonsa kanssa paljon  isompi omaisuus, jonka heidän kaksi lastaan perivät aikanaan ja saavat siten kumpikin enemmän kuin minun lapseni. Muutenkin he ovat tosi hyvätuloisia ja minä taas olen ollut paljon työttömänäkin ja kohta varmaan taas olen työtön.

Eli jos ap haluaa lopputuloksen tasa-arvon lastenlasten kannalta, niin pitäisi huomioida monia muitakin asioita. Paljonko lapsilla on nyt rahaa ja mitä käy, jos joku heistä eroaa tai jää työttömäksi tai kuolee? Ei ole helppoa löytää täysin oikeudenmukaista jakoa. 

 

Huomaa, että veljesi on fiksumpi raha-asioissa. Mikä ihmeen järki siinä

Tuollaisessa uhrautumisessa ei ole mitään arvokasta tai kunnioitettavaa. Olisit parempi roolimalli lapsellesi, jos olisit rakentanut itsellesi parempaa elämää niillä rahoilla...nyt heillä on sitten äitinä kohta työttömiksi jäävä uhrautuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani pohtivat samaa asiaa, mutta päättivät sitten testamentata omille lapsilleen. Minä yksinhultajana luovuin perinnöstä ja oma lapseni sai sen. Veljeni ei luopunut, mutta toisaalta hänellä on vaimonsa kanssa paljon  isompi omaisuus, jonka heidän kaksi lastaan perivät aikanaan ja saavat siten kumpikin enemmän kuin minun lapseni. Muutenkin he ovat tosi hyvätuloisia ja minä taas olen ollut paljon työttömänäkin ja kohta varmaan taas olen työtön.

Eli jos ap haluaa lopputuloksen tasa-arvon lastenlasten kannalta, niin pitäisi huomioida monia muitakin asioita. Paljonko lapsilla on nyt rahaa ja mitä käy, jos joku heistä eroaa tai jää työttömäksi tai kuolee? Ei ole helppoa löytää täysin oikeudenmukaista jakoa. 

 

Huomaa, että veljesi on fiksumpi raha-asioissa. Mikä ihmeen järki siinä

Sun tapauksessa jos suhun tulevat, eivät opi järkevyyttä ja oman varallisuuden kartuttamista... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani pohtivat samaa asiaa, mutta päättivät sitten testamentata omille lapsilleen. Minä yksinhultajana luovuin perinnöstä ja oma lapseni sai sen. Veljeni ei luopunut, mutta toisaalta hänellä on vaimonsa kanssa paljon  isompi omaisuus, jonka heidän kaksi lastaan perivät aikanaan ja saavat siten kumpikin enemmän kuin minun lapseni. Muutenkin he ovat tosi hyvätuloisia ja minä taas olen ollut paljon työttömänäkin ja kohta varmaan taas olen työtön.

Eli jos ap haluaa lopputuloksen tasa-arvon lastenlasten kannalta, niin pitäisi huomioida monia muitakin asioita. Paljonko lapsilla on nyt rahaa ja mitä käy, jos joku heistä eroaa tai jää työttömäksi tai kuolee? Ei ole helppoa löytää täysin oikeudenmukaista jakoa. 

 

Huomaa, että veljesi o

Kylläpä sinuun kolahti voimakkaasti.

En todellakaan pidä parempana rahankäyttäjänä sitä, joka pitää perinnön kuin sitä, joka siitä luopuu. Pidän häntä vain itsekkäämpänä. Tai vaihtoehtoisesti hänen lapsensa ovat ehkä epäkypsempiå niin, ettei hän ole uskaltanut päästää isoa määrää rahaa heidän käsiinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani pohtivat samaa asiaa, mutta päättivät sitten testamentata omille lapsilleen. Minä yksinhultajana luovuin perinnöstä ja oma lapseni sai sen. Veljeni ei luopunut, mutta toisaalta hänellä on vaimonsa kanssa paljon  isompi omaisuus, jonka heidän kaksi lastaan perivät aikanaan ja saavat siten kumpikin enemmän kuin minun lapseni. Muutenkin he ovat tosi hyvätuloisia ja minä taas olen ollut paljon työttömänäkin ja kohta varmaan taas olen työtön.

Eli jos ap haluaa lopputuloksen tasa-arvon lastenlasten kannalta, niin pitäisi huomioida monia muitakin asioita. Paljonko lapsilla on nyt rahaa ja mitä käy, jos joku heistä eroaa tai jää työttömäksi tai kuolee? Ei ole helppoa löytää täysin oikeudenmukaista jakoa. 

&nb

Tuo perinnöstä luopuja kertoi olevansa vaarassa joutua työttömäksi. Ja että muutenkaan ei mene taloudellisesti hyvin. Eli kyllä se osoittaa kyvyttömyyttä hoitaa raha-asioita, jos ihminen tuossa tilanteessa leikkii epäitsekästä. 

Me keskusteltiin asia läpi, kun vanhemmat tekivät keskinäisen omistusoikeustestamentin, johon liittyi perintöosat kaikille lastenlapsille.

Lastenlapset saivatkin sitten toisen vanhemman kuoltua jokainen tietyn summan ja lopun peri leski. Kun sitten äitikin kuoli, kukin meistä lapsista kieltäytyi ryhtymästä perintöön, jolloin se siirtyi lapsillemme. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun vanhempani pohtivat samaa asiaa, mutta päättivät sitten testamentata omille lapsilleen. Minä yksinhultajana luovuin perinnöstä ja oma lapseni sai sen. Veljeni ei luopunut, mutta toisaalta hänellä on vaimonsa kanssa paljon  isompi omaisuus, jonka heidän kaksi lastaan perivät aikanaan ja saavat siten kumpikin enemmän kuin minun lapseni. Muutenkin he ovat tosi hyvätuloisia ja minä taas olen ollut paljon työttömänäkin ja kohta varmaan taas olen työtön.

Eli jos ap haluaa lopputuloksen tasa-arvon lastenlasten kannalta, niin pitäisi huomioida monia muitakin asioita. Paljonko lapsilla on nyt rahaa ja mitä käy, jos joku heistä eroaa tai jää työttömäksi tai kuolee? Ei ole helppoa löytää täysin oikeudenmukaista jakoa. 

&nb

Ei siinä ole mitään itsekästä, ettei jakele pois perintörahojaan ja elele veronmaksajien rahoilla.

Onko mahdollista, että lapsenlapsia tulisi myöhemmin lisää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan kysymystä voi pohtia sitäkin kautta että Mitäpä jos lapsenlapsien paikalla olisikin kuusi hyvää ystävää tai vaikka kummilasta saamassa perintöä. Olisiko silloin jollakin mittarilla enemmän oikein se että joku saa enemmän kuin toinen vai pitäisikö jakaa kaikkien kesken tasan. Mielestäni on aika outo ajatus että edellistä sukupolvea, joka ohitetaan pitää edes miettiä tässä. 

Omien tyttärien pitäisi olla tasavertaisia siitä riippumatta kuinka monta lasta heillä on.

Antamalla tytär 3 huomattavasti vähemmän perintöä sen takia, koska hän ei puskenut yhtä monta lasta maailmalle kuin nuo muut on epäreilua ja saattaa hiertää välejä tulevaisuudessa.

No tytär 3 on saamassa ihan saman summan kuin kaikki muutkin tyttäret: 0 euroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"No nyt vanhemmat eivät ole saamassa perintöä vaan lapsenlapset. Kuka ei haluaisi, että kaikki lapsenlapset saisivat saman osuuden?"

Kuinka monta kertaa se pitää toistaa, että mielipiteet ja rahatilanteet voi muuttua pitkällä aikavälillä. Niistä tyttäristä voi tulevaisuudessa haluta ne perintörahat itselleen.

Ihan turhaa jättää tyttäret sitten tappelemaan rahoista.

 

Sitten tyttäret vaativat lakiosansa ja loput jakaantuu lapsenlapsille tasan.

Eihän tuossa ole mitään ongelmaa.

On siinä jos kaikki tyttäret ei vaadi. Syntyy epäsopua.

Ja miksi eivät vaatisi, jos yksi vaatii?

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki lapsenlapset sais saman summan se on sama kuin antaisi puolet tytär kakkoselle vaikka kuuluisi olla kolmasosa. Ei tunnu reilulta.

Onko silloinkin kun tyttäret ovat kaikki yli 60- vuotiaita ja lastenlapset vaikka 30 vuotiaita? Tuntuisiko silloinkin kun 30- vuotias saa isoäidiltään perinnön että raha meni tämän äidille?

Jos vaikka ajatellaan että kaikki lapsenlapset ovat opiskelleet pitkään ja ovat ottaneet lainaa, niin osa lapsenlapsista saa kuitattua lainat pois isoäidin perinnöllä, toiset lapsenlapset eivät saa koska heillä oli kaksi sisarusta

Jos lapsenlapset saavat kaiken niin jonkun mielestä se on aina epäreilua. Ja tosiaan mitä jos niitä tulee lisää?

Jakaisin tasan omien lasten kesken ja he saisivat tehdä osuudellaan mitä tykkäävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki lapsenlapset sais saman summan se on sama kuin antaisi puolet tytär kakkoselle vaikka kuuluisi olla kolmasosa. Ei tunnu reilulta.

Onko silloinkin kun tyttäret ovat kaikki yli 60- vuotiaita ja lastenlapset vaikka 30 vuotiaita? Tuntuisiko silloinkin kun 30- vuotias saa isoäidiltään perinnön että raha meni tämän äidille?

Jos vaikka ajatellaan että kaikki lapsenlapset ovat opiskelleet pitkään ja ovat ottaneet lainaa, niin osa lapsenlapsista saa kuitattua lainat pois isoäidin perinnöllä, toiset lapsenlapset eivät saa koska heillä oli kaksi sisarusta

Samaa mietin mun äidinäiti kuoli pari vuotta sitten, olin yli neljäkymmentä, miten se olisi mitenkään liittynyt äitiini jos olisin saanut mummoltani perintöä?

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista, että lapsenlapsia tulisi myöhemmin lisää? 

Ei ole mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kaikki lapsenlapset sais saman summan se on sama kuin antaisi puolet tytär kakkoselle vaikka kuuluisi olla kolmasosa. Ei tunnu reilulta.

Onko silloinkin kun tyttäret ovat kaikki yli 60- vuotiaita ja lastenlapset vaikka 30 vuotiaita? Tuntuisiko silloinkin kun 30- vuotias saa isoäidiltään perinnön että raha meni tämän äidille?

Jos vaikka ajatellaan että kaikki lapsenlapset ovat opiskelleet pitkään ja ovat ottaneet lainaa, niin osa lapsenlapsista saa kuitattua lainat pois isoäidin perinnöllä, toiset lapsenlapset eivät saa koska heillä oli kaksi sisarusta

Samaa mietin mun äidinäiti kuoli pari vuotta sitten, olin yli neljäkymmentä, miten se olisi mitenkään liittynyt äitiini jos olisin saanut mummoltani perintöä?

Tuskin mitenkään. Äitisi oli itsekin todennäköisesti jo eläkeläinen, kun hänen äitinsä kuoli. Varmaan sai perintöä mutta tuskinpa se mitenkään hänen elämäänsä vaikutti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuuko lasten ohittaminen perinnönjaossa kovin helposti?

Heidän pitää itse luopua perinnöstä.

Juuri niin. Perintö aina omille lapsille. He tietävät lastensa tilanteen parhaiten ja halutessaan luopuvat perinnöstä, tai sitten tekevät perinöllä jotain, josta on iloa koko perheelle tai apua lapsille tarpeen mukaan. Lapsenlapsi saattaa juoda perinnön. Alaikäinen ei itse hoida perintöä, vaan se kaatuu vanhemman hoidettavaksin joka tapauksessa.

Miksi ei siis omille lapsille? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuuko lasten ohittaminen perinnönjaossa kovin helposti?

Heidän pitää itse luopua perinnöstä.

Juuri niin. Perintö aina omille lapsille. He tietävät lastensa tilanteen parhaiten ja halutessaan luopuvat perinnöstä, tai sitten tekevät perinöllä jotain, josta on iloa koko perheelle tai apua lapsille tarpeen mukaan. Lapsenlapsi saattaa juoda perinnön. Alaikäinen ei itse hoida perintöä, vaan se kaatuu vanhemman hoidettavaksin joka tapauksessa.

Miksi ei siis omille lapsille? 

 

Lapsenlapset ovat yleensä siinä iässä, että osaavat nauttia perinnöstä ja muutenkin rakentavat elämää ja ovat rahan tarpeessa. Viisi- tai kuusikymppisille heidän vanhemmilleen perintöraha on sellaista jota jemmataan pankkitilille käytännössä odottamaan sitä että itse kuollaan ja rahat siirtyvät sitten jo vanhentuneille lapsille jotka tekevät samoin eikä kukaan käytännössä koskaan käytä rahoja mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Ap minkä ikäisiä tyttäresi ovat? Mitä jos tulee lisää lapsenlapsia niin he jäävät sitten ilman perintöä. 

Tämän takia, ei mitään kikkailuja. Perintö jälkipolvelle, joka huolehtii sitten vuorollaan omasta jälkipolvestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnistuuko lasten ohittaminen perinnönjaossa kovin helposti?

Heidän pitää itse luopua perinnöstä.

Juuri niin. Perintö aina omille lapsille. He tietävät lastensa tilanteen parhaiten ja halutessaan luopuvat perinnöstä, tai sitten tekevät perinöllä jotain, josta on iloa koko perheelle tai apua lapsille tarpeen mukaan. Lapsenlapsi saattaa juoda perinnön. Alaikäinen ei itse hoida perintöä, vaan se kaatuu vanhemman hoidettavaksin joka tapauksessa.

Miksi ei siis omille lapsille? 

 

Tuliko mieleen että ne lapsenlapset voi at olla myös jopa nelikymppisiä silloin kun isoäiti kuolee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap minkä ikäisiä tyttäresi ovat? Mitä jos tulee lisää lapsenlapsia niin he jäävät sitten ilman perintöä. 

Tämän takia, ei mitään kikkailuja. Perintö jälkipolvelle, joka huolehtii sitten vuorollaan omasta jälkipolvestaan.

Tässä tilanteessa taisi olla kysymys tilanteessa jossa lastenlasten lukumäärä on lopullinen. Toisaalta eipä sellaisella lapsella lapsella joka syntyy vaikka viisi vuotta mummon kuoleman jälkeen ole minkäänlaista tunnesidettä mummoon eikä tietenkään ole elossa olevan velvollisuus miettiä sitä että mitä tapahtuu sitten kun hän on edesmennyt.

Vierailija kirjoitti:

Meillä isovanhemmat on testamentanneet jokaiselle lapsenlapselle 10 000e. Se mikä loppu jää, jakavat heidän omat lapsensa tasan. Tai miten nyt haluavatkin.

Mietitäänkö tällaisessa tilanteessa lainkaan sitä, minkä ikäisiä lapsenlapset perinnön saatuaan ovat? Ovatko he valmiita käyttämään rahan oikein, vain syökseekö se heidät niin sanotusti hetkellisen tappioon? Estääkö opintotuen tai toimeentulotuen saannin? Kärsiikö opiskelumorivaatio ja majsa-arvot, kun on yhtäkkiä rahaa juosta viihteellä? Joutuvatko vanhemmat hoitamaan alaikäisten lastenkin rahoja ja muistavat hoitaa verot ja muut?