Lue keskustelun säännöt.
Mies piilottelee tavaroitani tarkoituksella!! Menee hermot!!
16.09.2024 |
Eli mies käyttäytyy välillä ihan fiksusti, mutta toisinaan heittää tosi tyhmää läppää ja käyttäytyy todella lapsellisesti. Mies myös usein piikittelee minua leikkisästi, vaikka tietää, että ärsyynnyn.
Olen monesti pyytänyt lopettamaan ja mies aloittaa tuon kuitenkin aina uudelleen jossain kohtaa, siis pikkuhiljaa lipsuen.
Mies aina kiusaa minua, kun hukkailen tavaroita, teen sitä oikeasti, mutta mies on alkanut pilailla kustannuksellani.
Äsken tein lähtöä ja multa oli hukassa ensin aiemmin päällä ollut paitani, sitten hiusharja, lompakko, avaimet ja auton avaimet.
Äsken pitkän etsinnän jälkeen mies raotti sohvan tyynyä ja helisteli auton avaimia. Hän sanoi, että mitäs täältä löytyy. Mies oli siis näiden kaikkien tavaroiden katoamisen syynä. Löysin ne ihan ihme paikoista. Miehestä tämä on hauskaa. Minusta ei.
Onko väärin harkita jo eroa? Mies tunnusti, että piilotti nuo kaikki. Osaa jopa auttoi etsimään ja lopulta paljasti tavaran sijainnin juuri sillain mitäs täältä löytyy. Minua tämä raivostuttaa. Mies ei todellakaan ole mikään tyhmä, hän on vaativassa työssä, mutta en ymmärrä tuota leikkimistä. Minusta se on ärsyttävää.
Kommentit (184)
On väärin harkita eroa. Ei siinä ole mitään harkitsemista. Miksi ihmeessä te olette tuollaisten sekopäiden kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tuo on totta, niin mikset jo ole potkaissut sitä paskiaista pihalle? Mikä säälittävä kynnysmatto oikein olet?
Miten Ap polkaisisi miehen, talon omistajan, pihalle?
No lähtee sitten itse tiehensä, oi saivartelija.
Miksi muuten oletat, että mies on talon omistaja?
Nytkö sitä kuuluisaa Naisen euroa ei enää ole??
Vierailija kirjoitti:
On väärin harkita eroa. Ei siinä ole mitään harkitsemista. Miksi ihmeessä te olette tuollaisten sekopäiden kanssa?
Miehellä on ihana kyrpã.
Mun mielestä tuo ei ole huumoria vaan ihan kuin ap sun miehesi olisi ilkikurinen lapsi. En sietäisi tuollaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta selviää sillä, että opettelee elämään pankkikortti ja avaimet koko ajan omassa taskussa, samoin puhelin. Kun jotain "katoaa", niin istuu sohvalle ja sanoo miehelle, että nyt hiljaa, minä mietin, missä se laturi/pusero/isoäidiin tuhkauurna oli viimeksi. Jos mies ei ole hiljaa, niin sanot, että et voi keskittyä, nyt pitää leipoa. Menet keittiöön, aloitat leipomisen ja huomaat, että jotain puuttuu. Tavarat on siis siinä pöydällä. Sanot miehelle, että eikö me oltu menossa saunaan, laitat takin päälle ja lähdet (varmista, että puhelin ja kotiavaimet on mukana!, mielellään myös auton avaimet). Palaat kotiin noin 3 tunnin kuluttua oltuasi kirjastossa tai kaverilla tai kävelyllä ja ihmettelet, miksi mies on jättänyt keittiön pöydälle jauhoja ja kulhon ja hiivapaketin. Suutu ja ilmoita, että et halua nukkua miehen kanssa samassa huoneessa.
Katso, miten pitkään miehellä menee, että hän alkaa suhtautumaan asiaan uudella tavalla.
Hyi mikä oksettava kusiperseenreikä sulla on miehenä. Vähän samaa sarjaa kuin eksyttäjämiehet. Pakkaisin oitis tavarani ja lähtisin pois sanaakaan sanomatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähdetkö itse mukaan tuohon etsiskelyyn tms? Miten mies reagoi, jos et suostu hänen etsintäleikkeihinsä, vaan esimerkiksi jos tyyppi on piilottanut auton avaimet, niin kylmän viileästi otat suoraan puhelimen ja soitat itsellesi taksin.
Mun avokki on joskus ihan suhteen alkuvaiheessa kertaalleen leikitellyt kenkien piilottamisella, en sanonut sanaakaan vaan otin eteisestä miehen (liian isot) kengät ja häivyin. Kun soitteli perään, että mikä juttu nyt oli, niin ilmoitin vaan että sellainen juttu, jota mulla ei sitten ole aikaa tai intoa toiste katsella. Meni kerrasta perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun exä teki jotain vastaavaa, niin opettelin kaikkeen vaihtoehdon B. Avaimet olivat kadoksissa, ei hätää, otan vara-avaimet paikasta, jossa exä ei tiennyt niiden olevan. Kengät katosivat, ei hätää, otetaan lenkkarit. Mies piilotti auton avaimet, ei ongelmaa, soitan taksin. Muutaman kerran mies "löysi" ne avaimet heti, kun taksi oli soitettu, joten nappasin avaimet ja sanoin, että kiva, kiitti, minä menen taksilla, tule perässä. Mitä vähemmän hermostuin katoamisista, sitä vähemmän exä viitsi vitsailla etenkin kun hänenkin tavaroitaan alkoi salaperäisesti kadota, kaikki pankkikortit ja passi kerralla jne. Tietokoneen salasanakin vaihtui.
Vierailija kirjoitti:
On kovin hankalaa, jos puolisoilla on hyvin erilainen huumorintaju. Se, mikä yhdestä on raivostuttavaa ja ärsyttävää, on toisesta vain hauskaa pilantekoa.
Avoin keskustelu yleensä auttaa, mutta ap:n ja hänen kumppaninsa kohdalla se ei tunnu onnistuvan. Tilanteesta tulee ihan etsimättä mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi. Hänen lapsuudenkotinsa lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitt
Mummu oli aina niin lämminsydäminen ha valmis auttamaan muita neuvoillaan. Sääli, että hän on nyt edesmennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
DDR: n salainen palvelu käytti tuota taktiikkaa ihmisen hulluksi tekemiseen. Asukkaan poissaollessa siirsi tavaroita paikoiltaan tai vei ne kokonaan. Se luokitellaan kidutukseksi. Oletko pohtinut mahdollisuutta laskea stressitasoasi häviämällä itse?
Minulla oli myös tuollainen "vitsikäs leikkisä mies". Hän aina motkotti että kaikki mitä HÄN ei tarvitse, pitää heittää kaatopaikalle. Siis erityisesti minun tavaroitani. Tuhosi "leikillään" yhden tavaran joka oli minulle tärkeä ja nauroi kun huomasin sen. Otin sitten suutuspäissäni sakset ja silppusin hänen mieluisimman vaatekappaleen ja sanoin että enhän minä tuota tarvitse. Kyllä hymy hyytyi eikä enää rikkonut. Keksi sitten muita "jänniä jekkuja" joten laitoin pihalle. Elämäni paras päätös.
Et tarvitse palstamammojen lupaa erolle. Tee se jo tänään.
https://www.suomi.fi/palvelut/lomake/avioerohakemus-karaja-ja-hovioikeu…
Ei ole kivaa. Esimerkiksi adhd-piirteisillä tavarat ovat usein hukassa. Minulla myös. En tykkäisi jos sen asian kustannuksella pelleiltäisiin, kun se on jotain mikä ärsyttää itseänikin.
Onko sun mies sukua sille palstalla aikanaan käsitellylle huono huumori-miehelle?
En kyllä kestäisi jos tuo jatkuisi. Yksittäisenä vitsinä juuri ja juuri ok. Mulla on kiire ja mies hirnuu ja hölmöilee vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli myös tuollainen "vitsikäs leikkisä mies". Hän aina motkotti että kaikki mitä HÄN ei tarvitse, pitää heittää kaatopaikalle. Siis erityisesti minun tavaroitani. Tuhosi "leikillään" yhden tavaran joka oli minulle tärkeä ja nauroi kun huomasin sen. Otin sitten suutuspäissäni sakset ja silppusin hänen mieluisimman vaatekappaleen ja sanoin että enhän minä tuota tarvitse. Kyllä hymy hyytyi eikä enää rikkonut. Keksi sitten muita "jänniä jekkuja" joten laitoin pihalle. Elämäni paras päätös.
Ei hitto. Tämä voisi olla kuin minun kynästäni. Exäni tuhosi tarkoituksella yhden suosikkitavarani ja menin suutuspäissäni silppuamaan hänen suosikkivaatteensa. Sitä saa mitä tilaa. Onneksi erottiin pian sen jälkeen.
Koska länsimaissa ja kehitysmaissakin näin käytännössä on lähes aina.