Yritin juuri paistaa pitsaa pelkällä valolla. Mitä VÄSYMYSMOKIA teille on tapahtunut?
Olisi ollut helpompi vaan tilata pitsa kun aivotoiminta ei enää riitä edes uunin käyttämisen..
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein munakasta ja oli jotenkin oudon näköistä,tajusin että mullahan on pannulla munien kuoret
Annoin lapsen nokkamukiin frezza lattea ja omaan mukiin maitoa,havahduin kun 2 v sanoi onnellisena nam nam
Otin kissan matolääkkeen allergialääkkeen sijasta
Epäilen että mulla on adhd.
Tuliko tosta kissan lääkkeestä mtään reaktiota? Oletko siis madotettu?
Meidän mies nappasi myös kissan matolääkkeen, ei kuulemma ainakaan auta päänsärkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Silmälaseja etsinyt kaikkialta, sitten tuli mieleen että onneksi sentään on lasit päässä että näkee etsiä...hetkinen?
Mulla ja kollegalla taisi olla neljäs yövuoro peräkkäin alkamassa, kun huomasimme että iltavuorolainen oli unohtanut puhelimensa töihin. Vilkaistiin toisiamme ja totesimme, ai x:llä jäi puhelin tänne, soitetaan perään. Vasta pöydällä pirisevä luuri herätti meidät soittelun turhuudesta!
Vierailija kirjoitti:
Ei väsymystä mutta ADHD:
Menin silmälasit päässä suihkuun
Laitoin tupakan väärin päin suuhun
Kaadoin kahviin kokista
Otin uunipellin kuumasta uunista paljain käsin
Jätin pankkikortin automaattiin
Jätin pullonpalautuskuitin automaattiin
Keitin kahvia ilman puruja
Olin ruokkinut kissan ja nuolaisin lusikkaa jolla olin ruuan kuppiin annostellut
Näytin kävellessä suuntamerkkiä
Mun tyttärellä on myös adhd ja on tehnyt kaikki samat, paitsi silmälaseja ei ole, eikä tupakoi. Lisäksi on ilmaantunut treeneihin koulureppu mukanaan ja treenireppu on käynyt koululla.
Sisarensa, jolla ei ole diagnoosia, mutta piirteitä löytyy, on kävellyt kouluun kypärä päässä, kun huomasi aamulla pyörän kumin olevan tyhjä. Hoksasi kypärän vasta kun kaveri siitä kysyi. Ei ole tytär oikein aamuihmisiä.
Unohdin lapsen kauppaan. Huomasin asian päästyäni kaupasta ulos.
Töissä oli ollut pitkiä päiviä. Yksi päivä mies soitti ja kysyi milloin pääsen lähtemään. Sanoin hänelle, että olen tässä lopettelemassa. Nostelin papereita, kun etsin hukassa olevaa puhelinta. Sanoin sen ääneen ja mies ihmetteli, että mihin sinä nyt puhut.
Lähdin autolla töihin ja kun parkkeerasin auton niin huomasin olevani kuntosalin parkkipaikalla 3km eri suunnassa. Käyn siis tuolla kyseisellä kuntosalilla säännöllisesti. Ehkä aivot ajatteli, että kroppa kaipais vielä treeniä 😅
Nukahdin salilla jalkaprässiin.
Olen myös nukkunut töissä pää pöydällä, koulussa tunnilla, kaikissa kuviteltavissa olevissa liikennevälineissä paitsi polkupyörässä (en kuskina kumminkaan).
Hoikilta ei meinata millään löytää sitä uniapneaa.
Ja juuri tänään menin kirjastoon palauttamaan kirjojani, jotka olivat kotona keittiön pöydällä.
Olen istunut omaan autooni takapenkille ja havahtunut ettei ole rattia ja polkimia 🙈
Vierailija kirjoitti:
Töissä on sähkölukot, avain piippaa kun ovi aukeaa. On tullut useamman kerran työpäivän jälkeen odoteltua omalla kotiovella avaimen piippausta.
Minä heilutan kotona kättä hanalle, että on se nyt kumma kun ei vettä tule. Ei kai, kun ei ole automaattihana.
Ja kirjoitin ensin heiluttavani "kätänä kotta", että repikää siitä.
Ihmettelen miksi minulla on äänioikeus.
-Olen viennyt meidän roskat kauppaan.
-Maksanut ostokseni ja vain häipynyt kaupasta jättäen ostokset kassalle.
En kehtaa laittaa kaikkea tyhmää mitä olen tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Mä näytin kerran bussikuskille avaimia...
Repesin tuolle ihan täysin.
Itse näytin kerran (lapsena, olin juuri oppinut mitä keskisormen näyttäminen tarkoittaa) kaverille raivokkaasti keskaria. Nolotti, kun kädessä oli tumppu ja meni ele hukkaan. Sitten oli samaan aikaan vielä nolompi mutta kumminkin helpottunut olo siitä tumpusta, kun tajusin että tomerasti pystyssä olikin etusormeni.
Yritän myös toistuvasti maksaa kirjastokortilla tai tarjota sitä kela-kortin asemesta. Käyn kirjastossa niin paljon useammin kuin muualla, että käsi menee automaattisesti siihen lokeroon. (Ja kirjastokorttini ei ole kännykässä siksi, että en pidä kännykkää ikinä mukana. Jokuhan voisi vaikka soittaa minulle ja mitä siitäkin sitten tulisi?)
Olen lähtenyt ilman silmälaseja töihin, mikä on aika hyvä saavutus kun minulla on aika huono näkö. Työpaikan parkkipaikalla sitten jotenkin tajusin miksi maisema oli vaikuttanut epäselvemmältä kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Olen lähtenyt ilman silmälaseja töihin, mikä on aika hyvä saavutus kun minulla on aika huono näkö. Työpaikan parkkipaikalla sitten jotenkin tajusin miksi maisema oli vaikuttanut epäselvemmältä kuin ennen.
Minä myös. Ei tuota täysipäisessä tilassa pidä mahdollisenakaan.
Pistin kortisonitippoja silmiin silmätippojen sijaan.
Vienyt lapset töihin osan matkaa hoidon/koulun sijaan.
Muutettuani lähdin töistä vanhaan kotiin.
Kahvinkeitossa kaikki mahdollinen.
Lähtenyt kotoa eripari kengissä.
Ostanut eripari kengät (kahdesti)
Ottanut toisten ihmisten ostoskärryjä.
Yrittänyt väärään autoon.
Huh. Tätä voisi jatkaa vaikka kuinka.
Menen usein kauppaan hokien mielessäni tyyliin "paahtoleipä, kurkku, oliiviöljy, vessapaperi". Lähden kaupasta mukanani paahtoleipää, kurkku, tomaatteja ja jogurttia. Käveltyäni muutaman sadan metrin päähän kaupasta tajuan unohdukseni, ja palaan takaisin kauppaan hakemaan vessapaperia. Kotona mies kysyy, missä oliiviöljy on. Ja ei muuta kuin kengät jalkaan ja lähikauppaan...
Olen alkanut kirjoittaa itselleni puhelimeen kauppalistoja, joista poistan asiat sitä mukaa kun kerään ne.
Vierailija kirjoitti:
Kahvin keittäminenkin on vaikeaa. Olen
- keittänyt kahvia ilman vettä
- ilman puruja
- unohtanut töpselin seinästä
- unohtanut napsauttaa keittimen päälle
- lähtenyt tekemään jotain muuta kesken kahvinkeiton
- unohtanut juoda kahvin
Kaikki nämä plus joskus heitin kahvit keittimen vesisäiliöön.
Koetin päästä kuntosalille kirjastokortilla. Toinen salille tulija pelasti.
Kun lapseni oli vauva, hän oli vähän väliä sairaana, joten yöunet jäi vähiin. Vein kerran roskiin koko roskiksen ja huomasin sen liian myöhään, kun seuraavan kerran piti laittaa roskikseen vaippaa. Roska-auto oli ehtinyt tyhjentää juuri silloin taloyhtiön roskiksen, joten sinne meni hyvä roskis.
Olen myös käynyt ns. pieruverkkareilla kaupassa, vaikka ne ovat ihan järkyn näköiset virttyneet housut. Tämän olen tajunnut vasta kotona, kun mun on pitänyt vaihtaa ne päälle ja ne onkin jo jalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein munakasta ja oli jotenkin oudon näköistä,tajusin että mullahan on pannulla munien kuoret
Annoin lapsen nokkamukiin frezza lattea ja omaan mukiin maitoa,havahduin kun 2 v sanoi onnellisena nam nam
Otin kissan matolääkkeen allergialääkkeen sijasta
Epäilen että mulla on adhd.
Tuliko tosta kissan lääkkeestä mtään reaktiota? Oletko siis madotettu?
Meidän mies nappasi myös kissan matolääkkeen, ei kuulemma ainakaan auta päänsärkyyn.
No se kissakin olis varmaan voinut kertoa tuon...
Arkena ei kuulukaan syödä pizzaa.
mulle käynyt useammin, että kaasujalka muuttuu raskaaksi, ja ajan tuttuun tutkaan. tulee kalliiksi. olen silloin siis jo uupunut, en vain normaaliväsynyt.