Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Kyllä kodin kannustuksella on merkitystä. Tunnen sellaisia, joiden mielestä ammattikoulua korkeampi koulutus on aivan turhaa. Yhden perheen vanhin lapsi kävi ammattikoulun ja teki jonkin aikaa hommaa duunarina ja oli oma yrityskin suunnitelmissa. Päätti sitten jatkaa amk:ssa alan opintoja. Kuuntelin aivan hölmistyneenä kuinka vanhempi piti tuota aivan turhana ajan ja rahan hukkana ja oli niin tyytyväinen, kun muut perheen lapset kävivät vain sen ammattikoulun.
Jos omaa yritystä tuolta alalta haluaa, niin siitä koulutuksesta on hyötyä, jos ei aio pyörittää yhden hengen perusduunarityötä tekeviä hommia, vähänkään isommassa yrityksessä pitää hallita jo muutakin. Kyseisellä lapsella oli päätäkin vähän enemmän kuin vanhemmillaan. Muiden yrityksissä työskennellessä pysyy siellä pohjimmaisella perusduunaritasolla, lisäkoulutuksella pääsee jo pomotasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se kyllä ihan niinkään mene, että duunareiksi päätyvät vain tyhmät ja kyvyttömät. Kyllä myös duunariammateissa vaaditaan osaamista ja tietynlaisia taitoja. Ehkä erilaisia kuin korkeakoulutusta vaativissa ammateissa, mutta ei duunarinakaan ihan tyhmä pärjää.
Osa kouluttamatonta porukkaahan ylpeästi kertoo että koulutus on turhaa. Tuskin sellaisen perheen lapset erityisesti haluaa korkeasti kouluttautua.
Vanhempani ovat todella matalasti koulutettuja ja kielitaidottomia maalaisia. Ammattikouluun ja ns. oikeisiin töihin muakin puskettiin. Lopputuloksena maksoin itse lukioni ja asumiseni, siinä missä sisarukset saivat täyden tuen amisopintoihin ja mopot kulkemiseen. Jatkoin opintoja yliopistoon. Yliopistossa oli toinen hämmästyksen aihe, että mistäs perhetaustasta yliopistoon olen tullut kun kerran erehdyin sanomaan että isäni on maanviljelijä. Ei se ollut negatiivista hämmästelyä, mutta kuitenkin. Vanhempani ja sisareni pitävät minua pöyhkeänä nousukkaana, joka luulee olevansa jotain.
No, minulla on nyt uusi elämä, hyvä puoliso ja elämä johon olen tyytyväinen. Juurettomuus ja erilaisuus kanssaopiskelijoihin nähden tuntuu kyllä yhä pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.
Nyt ei ole kyse 60 -luvusta.
Minusta relevantti kommentti. Yleensä ajatellaan korkeakoulutuksen olevan jatkumoa omiin vanhempiin. Minulla sama, älykkäät vanhemmat mutta ei ollut rahaa kouluttautua. Itse olen tohtoriputkessa. Vanhemmilleni koulutus on erittäin tärkeää. Väliinputoajat ovat niitä, jotka ovat jo useamman sukupolven ajan olleet yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneita. Heitä, joille tuilla eläminen on normi .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu tähän "ongelmaan" tulee olemaan kiintiöt erilaisille ryhmille.
Mikäli onnistut identifioitumaan vaikkapa käkikelloksi, niin ensivaiheessa pääset opiskelemaan kiintiölääkäriksi esimerkiksi i:n papereilla.
Sitten havaitaan paha rakenteellinen ongelma, käkikellovähemmistö ei pääsekään lävitse opinnoistaan. Tällöin kaikki poliitikot mölisevät siitä, että kyseessä on käkikelloviha ja alkavat uhkailla yliopistoa.
Lopulta päädytään siihen, että käkikellovähemmistön vaatimuksia lasketaan ja yliopistosta alkaa valmistua laillistettuja valelääkäreitä.
Näin on tulosten tasa-arvo saavutettu ja kaikki ovat onnellisia, paitsi tietenkin käkikellovähemmistön pahnanpohjimmaisen lääkärin potilaat, mutta ketä kiinnostaa?
Suomen väestötiedoissa ihmisiä ei jenkkien tapaan luokitella käkikelloiksi tai juustohöyliksi, joten tuollaiset kiintiöt eivät ole edes teoriassa mahdollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat todella matalasti koulutettuja ja kielitaidottomia maalaisia. Ammattikouluun ja ns. oikeisiin töihin muakin puskettiin. Lopputuloksena maksoin itse lukioni ja asumiseni, siinä missä sisarukset saivat täyden tuen amisopintoihin ja mopot kulkemiseen. Jatkoin opintoja yliopistoon. Yliopistossa oli toinen hämmästyksen aihe, että mistäs perhetaustasta yliopistoon olen tullut kun kerran erehdyin sanomaan että isäni on maanviljelijä. Ei se ollut negatiivista hämmästelyä, mutta kuitenkin. Vanhempani ja sisareni pitävät minua pöyhkeänä nousukkaana, joka luulee olevansa jotain.
No, minulla on nyt uusi elämä, hyvä puoliso ja elämä johon olen tyytyväinen. Juurettomuus ja erilaisuus kanssaopiskelijoihin nähden tuntuu kyllä yhä pahalta.
Et ole teini, eikö takkiin ole tarttunut sielun sivistystä. Miksi halveksit vanhempiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Johtuu tietenkin siitä että kulttuuri, lukeminen ja sosio-ekonominen status periytyy. Isoin indikaattori siihen minkälaista elämää "x" ihminen elää tulevaisuudessa on miltä oma perhe näyttää johon syntyy. Totta himputissa kahden akateemisen vanhemman lapset käyvät lukion.
Samoin minua ärsyttää näissä artikkeleissa / keskusteluissa että ulkonäköä ei oteta mukaan ekvaatioon ollenkaan, mielestäni myös kauneus on valuuttaa samalla tavalla kuten raha. Miehillä ja naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat todella matalasti koulutettuja ja kielitaidottomia maalaisia. Ammattikouluun ja ns. oikeisiin töihin muakin puskettiin. Lopputuloksena maksoin itse lukioni ja asumiseni, siinä missä sisarukset saivat täyden tuen amisopintoihin ja mopot kulkemiseen. Jatkoin opintoja yliopistoon. Yliopistossa oli toinen hämmästyksen aihe, että mistäs perhetaustasta yliopistoon olen tullut kun kerran erehdyin sanomaan että isäni on maanviljelijä. Ei se ollut negatiivista hämmästelyä, mutta kuitenkin. Vanhempani ja sisareni pitävät minua pöyhkeänä nousukkaana, joka luulee olevansa jotain.
No, minulla on nyt uusi elämä, hyvä puoliso ja elämä johon olen tyytyväinen. Juurettomuus ja erilaisuus kanssaopiskelijoihin nähden tuntuu kyllä yhä pahalta.
Et ole teini, eikö takkiin ole tarttunut sielun sivistystä. Miksi halveksit vanhempiasi.
Johtuisiko vaikka siitä, että sain täysin epätasa-arvoista kohtelua? Ei minun oppikirjoja eikä kulkemisia kukaan kustantanut, vaan oli pakko mennä töihin jo alaikäisenä jos ei amikseen halunnut. Koska halusin lukioon, kotona ilmapiiri muuttui niin myrkylliseksi ettei muuta vaihtoehtoa ollut, kuin muuttaa pois. Mitä sielun sivistystä tällaisilta ihmisiltä voi tarttua?
Omat lapseni saavat valita opintonsa aivan vapaasti, ja tuen heitä valinnassa toisin kuin omat vanhempani tekivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen "luokkaretkeläinen", pieneltä maatilalta lähtöisin. Nyt ylempi toimihenkilö, asiantuntija erikoisalalla, nettopalkkakin viisinumeroinen. Vanhemmat eivät osanneet kannustaa muuhun kuin hyvään koulunkäyntiin, kun itse olivat käyneet vain kiertokoulua.
Toivon, että talousrealiteetit eivät murra köyhien ihmisten mahdollisuuksia opiskella, vaikka USAn tyyppiseen malliin ollaankin menossa. Tuo on paitsi tragedia henkilötasolla myös kansantaloudellista tuhlausta - työpaikat täytetään keskinkertaisuuksilla, joilla nyt vaan on sattunut olemaan rikkaat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
No jaa. Me olemme ammattikoulutuksen saaneet, 2 tytärtä korkeakoulutettuja. Ikinä emme vahtineet läksyjä aikoinaan. Ei ollut aikaa , eikä itsellä voimia, eika syytäkään. Toinen oli ns. kympin tyttö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina ollut matalapalkkainen pätkätyöläinen. Lapsi pääsi ammattikoulusta ammattikorkeaan eka yrityksellä. Kannustusta vaan niin kyllä köyhänkin lapsi innostuu opiskelemaan ja pääsee elämässä eteenpäin.
AMK ei kuitenkaan ole korkeakoulu t. yliopisto, vaikka nimessä se on mainittukin. Sinänsä hyvä kommentti sinulta, mutta korkeakouluun sinunkaan lapsesi ei ole mennyt.
Itse olen kyllä "duunariperheestä", mutta oma motivaatio johti lukioon, ammattikorkeaan ja yliopistoon. Siis kiinnostus lukemiseen ja oppimiseen, sekä siihen että kypsyy ja saa arvostusta työmarkkinoilla ja voi hakea osaamista vastaavaa työtä. Olen tehnyt valmistumisen jälkeen asiantuntijantyötä (joka oikeastaan oli koiranhommaa ja sosiaalityötä - tämäkään ei kerro millainen spesialistin tehtävä on, vaan työnkuva ja organisaatio sen määrittää), koordinaattorin ja sihteerin töitä. Sitä mitä tarjolla, mutta myös se, että olisi siisti toimistotyö. Tuntuu, että hiukan kevyesti laitetaan työnimikkeisiin joku ylevä lisäke, vaikka työ olisi todella kaukana hienosta ilmaisustaan.
Joskus pitää joustaa työnhaussa ja ottaa asiantuntijan työn jälkeen hiukan "alempi" työ vaikka väliaikaisesti. Työnantaja ja työmarkkinat arvostavat kyllä laajaa kokemusta, luotettavuutta, joustavuutta, avointa mieltä, kypsyyttä ja ammattitaidon karttumista. Tietysti motivaatiota ja hyvää työotetta, että työt tulevat tehdyksi oikeasti. Työstä maksetaan kuitenkin palkka. Silti kuitenkin duunarin töissä voi tienata paljon enemmän kuin toimistotyössä..se on hiukan millainen ihminen on ja haluaako sittenkin vaikka putkimieheksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se kyllä ihan niinkään mene, että duunareiksi päätyvät vain tyhmät ja kyvyttömät. Kyllä myös duunariammateissa vaaditaan osaamista ja tietynlaisia taitoja. Ehkä erilaisia kuin korkeakoulutusta vaativissa ammateissa, mutta ei duunarinakaan ihan tyhmä pärjää.
Itse asiassa moni akateemisesti koulutettu on huonolla palkalla töissä ja työttömiä heissäkin on
Hyvä ammatti mies/nainen voi ansaitta hyvinkin ammattikoulupohjalta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat todella matalasti koulutettuja ja kielitaidottomia maalaisia. Ammattikouluun ja ns. oikeisiin töihin muakin puskettiin. Lopputuloksena maksoin itse lukioni ja asumiseni, siinä missä sisarukset saivat täyden tuen amisopintoihin ja mopot kulkemiseen. Jatkoin opintoja yliopistoon. Yliopistossa oli toinen hämmästyksen aihe, että mistäs perhetaustasta yliopistoon olen tullut kun kerran erehdyin sanomaan että isäni on maanviljelijä. Ei se ollut negatiivista hämmästelyä, mutta kuitenkin. Vanhempani ja sisareni pitävät minua pöyhkeänä nousukkaana, joka luulee olevansa jotain.
No, minulla on nyt uusi elämä, hyvä puoliso ja elämä johon olen tyytyväinen. Juurettomuus ja erilaisuus kanssaopiskelijoihin nähden tuntuu kyllä yhä pahalta.
Et ole teini, eikö takkiin ole tarttunut sielun sivistystä. Miksi halveksit vanhempiasi.
Mitä hourit ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina ollut matalapalkkainen pätkätyöläinen. Lapsi pääsi ammattikoulusta ammattikorkeaan eka yrityksellä. Kannustusta vaan niin kyllä köyhänkin lapsi innostuu opiskelemaan ja pääsee elämässä eteenpäin.
AMK ei kuitenkaan ole korkeakoulu t. yliopisto, vaikka nimessä se on mainittukin. Sinänsä hyvä kommentti sinulta, mutta korkeakouluun sinunkaan lapsesi ei ole mennyt.
AMK on korkeakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Persuhullu taas vauhdissa ja aamu näköjään alkanut hyvässä nousujohteessa :D Montako kaljaa oot ehtinyt korkata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina ollut matalapalkkainen pätkätyöläinen. Lapsi pääsi ammattikoulusta ammattikorkeaan eka yrityksellä. Kannustusta vaan niin kyllä köyhänkin lapsi innostuu opiskelemaan ja pääsee elämässä eteenpäin.
AMK ei kuitenkaan ole korkeakoulu t. yliopisto, vaikka nimessä se on mainittukin. Sinänsä hyvä kommentti sinulta, mutta korkeakouluun sinunkaan lapsesi ei ole mennyt.
AmmattiKORKEAKOULU ei ole korkeakoulu? 😂😂😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kodin kannustuksella on merkitystä. Tunnen sellaisia, joiden mielestä ammattikoulua korkeampi koulutus on aivan turhaa. Yhden perheen vanhin lapsi kävi ammattikoulun ja teki jonkin aikaa hommaa duunarina ja oli oma yrityskin suunnitelmissa. Päätti sitten jatkaa amk:ssa alan opintoja. Kuuntelin aivan hölmistyneenä kuinka vanhempi piti tuota aivan turhana ajan ja rahan hukkana ja oli niin tyytyväinen, kun muut perheen lapset kävivät vain sen ammattikoulun.
Jos omaa yritystä tuolta alalta haluaa, niin siitä koulutuksesta on hyötyä, jos ei aio pyörittää yhden hengen perusduunarityötä tekeviä hommia, vähänkään isommassa yrityksessä pitää hallita jo muutakin. Kyseisellä lapsella oli päätäkin vähän enemmän kuin vanhemmillaan. Muiden yrityksissä työskennellessä pysyy siellä pohjimmaisella perusduunaritasolla, lisäkoulutuksella pääsee jo pomotasolle.
Teollisuuspaikkakunnalla kasvaneena oli tuttu ilmiö että fiksutkaan luokkakaveri eivät opiskelleet, koska kodin herraviha oli niin kova. Ei yksinkertaisesti haluttu liittyä tuohon vihattuun, halveksittuun ja tarpeettomaan joukkoon. Mahdollisuudet kyllä olivat tarjolla, ja moni niitä käytti hyväkseen.
Ratkaisu tähän "ongelmaan" tulee olemaan kiintiöt erilaisille ryhmille.
Mikäli onnistut identifioitumaan vaikkapa käkikelloksi, niin ensivaiheessa pääset opiskelemaan kiintiölääkäriksi esimerkiksi i:n papereilla.
Sitten havaitaan paha rakenteellinen ongelma, käkikellovähemmistö ei pääsekään lävitse opinnoistaan. Tällöin kaikki poliitikot mölisevät siitä, että kyseessä on käkikelloviha ja alkavat uhkailla yliopistoa.
Lopulta päädytään siihen, että käkikellovähemmistön vaatimuksia lasketaan ja yliopistosta alkaa valmistua laillistettuja valelääkäreitä.
Näin on tulosten tasa-arvo saavutettu ja kaikki ovat onnellisia, paitsi tietenkin käkikellovähemmistön pahnanpohjimmaisen lääkärin potilaat, mutta ketä kiinnostaa?