Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Soluja on nykyään harvassa. Opiskelija-asunnot (= yksiöt) ovat edullisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman aterian omassa kämpässään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman aterian omassa kämpässään?
Ehkä se menisi teillä näin. Meillä kokkaavat tasavertaisesti äiti ja isä, ja teinikin laittaa päivällisen parina iltana viikossa.
Mutta kyllähän tuossa teidänkin mallissanne tulisi synergiaa, kun on kaksi syöjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Soluja on nykyään harvassa. Opiskelija-asunnot (= yksiöt) ovat edullisia.
Tämä on nyt vanhaa tietoa, mutta ainakin takavuosina opiskelija-asunnot jaettiin matkan perusteella, ja ensimmäisenä vuonna oli turha kuvitella pääsevänsä opiskelija-asuntoon jos vanhemmat asuivat samassa kaupungissa.
Rahaa lopputulosten tasa-arvoistamiseen on kaadettu vuosikymmeniä jo kuin kaivoon. Lopettaisitte jo ja jättäisitte lopputulokset ihmisten omiksi valinnoiksi. Tärkeintä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman aterian omassa kämpässään?
Näin meillä tehdään. Ostin lisäksi lasisia pieniä vuokia, joihin teen valmiiksi laatikkoruokia opiskeleville lapsilleni ja vien heille. Laittavat pakastimeen ja sieltä suoraan uuniin lämpenemään. Käymme yhdessä myös kaupassa ja maksan laskun. Joskus wolttaan heille ruokaa piristykseksi. Rakastan lapsiani, he ovat aikuisinakin lapsiani, meillä on hyvät välit. Olen kyllä kuullut katkeraa volinaa joiltain äideiltä, mutta yhdenkään lapsi ei ole päässyt ylioppilaaksi. Osalla jäi peruskoulukin kesken ja näiden äidit sitten minulle länkyttävät kateellisina.
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Ei se ole pelkästään siitä kiinni, vaan korkeasti koulutetut vanhemmat ovat keskimäärin älykkäämpiä, joten niiden lapset myös, koska älykkyys on 80% perinnöllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman aterian omassa kämpässään?
Et sinä mitään ole itse kokannut, vaan aina söit vain kämäisiä mikroruokia tai pakastepizzoja.
Vierailija kirjoitti:
Rahaa lopputulosten tasa-arvoistamiseen on kaadettu vuosikymmeniä jo kuin kaivoon. Lopettaisitte jo ja jättäisitte lopputulokset ihmisten omiksi valinnoiksi. Tärkeintä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus.
Älä nyt, vasemmiston ikuinen veruke varastaa muilta. Eikö se ole selvä, että edelliset panostukset ei ole riittäneet ja tarvitaan lisää. Vasemmisto on kuin peliongelmainen poika, äidin taskulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman a
Teinisi = siis yliopisto-opiskelija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Ei se ole pelkästään siitä kiinni, vaan korkeasti koulutetut vanhemmat ovat keskimäärin älykkäämpiä, joten niiden lapset myös, koska älykkyys on 80% perinnöllistä.
Ei älykkyys korreloi korkean koulutuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Jos on hyvät välit vanhempiin, niin miksipä ei asuisi kotona. Solussa on sattuman kauppaa, millainen kämppis tulee kohdalle, ja yksiöt ovat törkeän kalliita. Ja kyllähän se kohottaa elämisen laatua, jos kerran päivässä saa syödä seurassa hyvän päivällisen, sen sijaan että jotain mikroannosta kirjoituspöydän ääressä vetäisi.
Eli äiti kokkaa aterian aikuiselle lapselleen sen sijaan, että se lapsi kokkaisi oman a
Et ole kuitenkaan onnistunut kasvattamaan ihanista lapsistasi itsenäisiä ja omatoimisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahaa lopputulosten tasa-arvoistamiseen on kaadettu vuosikymmeniä jo kuin kaivoon. Lopettaisitte jo ja jättäisitte lopputulokset ihmisten omiksi valinnoiksi. Tärkeintä, että jokaisella on halutessaan mahdollisuus.
Älä nyt, vasemmiston ikuinen veruke varastaa muilta. Eikö se ole selvä, että edelliset panostukset ei ole riittäneet ja tarvitaan lisää. Vasemmisto on kuin peliongelmainen poika, äidin taskulla.
Vielä ei ole selvinnyt, miten se vasemmisto varastaa muilta koulutuksen sektorilla. Ihan samaa opetusta nuo näyttävät saavan ja samoja tehtäviä tekevän vanhempien puoluekannasta riippumatta.
Tukiopetus on ainakin meillä päin niistetty olemattomiin säästösyistä, mutta se taas koskettaa eniten niitä äänestäjiä, jotka vähiten koulutuksesta välittävät ja vähiten omia lapsiaan auttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Onko jokin etu asua vanhempien luona yliopisto-opiskelun ajan? Eikös opiskeluajan tarkoitus ole myös itsenäistyminen, elää nuoruuttaan. Itse en olisi voinut kuvitellakkaan, että olisin asunut opiskelun ajan vanhempien luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Koska voi säästää, sijoittaa ja samalla ehkä elää tasokkaampaa elämää.
Omasta itsenäisyydestään tinkien. Ei vanhempien nurkissa asuminen ole kovin tasokasta pidemmän päälle.
Niinpä. Semmonen 20-25v joka haluaa asua kotona ei oo normaali ja semmoset vanhemmat jotka asuttaa sen ikästä lasta kotona ei oo normaaleja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Koska voi säästää, sijoittaa ja samalla ehkä elää tasokkaampaa elämää.
Omasta itsenäisyydestään tinkien. Ei vanhempien nurkissa asuminen ole kovin tasokasta pidemmän päälle.
Ei sitä ole tarkoituskaan tehdä loputtomiin. Viisi vuotta ja maisterin jälkeen omaan asuntoon ja töihin.
313: Teinini on yläkoululainen, osaa jo mainiosti kokata, ja tekeekin sitä saadakseen lempiruokiaan. Pidän hänet oikein mielelläni kotona vielä monta vuotta. Olen kovin yllättynyt, jos hänestä tulee täysin passiivinen ja osallistumiskyvytön yliopisto-opiskelijana, koska yleensä ihmisen taidot karttuvat iän myötä ainakin eläkeikään saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Miksi aikuinen yliopisto-opiskelija haluaisi asua kotona, jos rahasta ei ole kiinni?
Koska voi säästää, sijoittaa ja samalla ehkä elää tasokkaampaa elämää.
Omasta itsenäisyydestään tinkien. Ei vanhempien nurkissa asuminen ole kovin tasokasta pidemmän päälle.
Ei sitä ole tarkoituskaan tehdä loputtomiin. Viisi vuotta ja maisterin jälkeen omaan asuntoon ja töihin.
Mitenkäs se paljon puhuttu biletys? Ystävyyssuhteiden luominen?
Silmäilin jokin aika sitten tilastotietoja ammattikoulutuksiin ja lukioihin menevien lukumääristä joissakin maalaiskunnissa. Hämmästyin kuinka pieni osa varsinkin pojista jatkoi yläkoulun jälkeen lukioon; monissa kunnissa alle 30 %.
Ammattikoulutus on hyvä valinta, eikä ole entisenkaltainen pussinperä enää, jos haluaa jatkaa vaikka yliopistoon. Silti olin yllättynyt siitä, kuinka vähäistä lukion valinta paikoin on. Syynä lukio-opintojen valitsemattomuuteen ilmeisesti, ettei lukiota pidetä järkevänä koulutusvalintana, koska se ei valmista mihinkään ammattiin.
Omasta itsenäisyydestään tinkien. Ei vanhempien nurkissa asuminen ole kovin tasokasta pidemmän päälle.