Miten tuette kotoa muuttanutta opiskelijaa?

Poika aloitti koulun toisella paikakkunanlla nyt elokuussa. Maksettiin vuokravakuus ja autettiin hankinnoissa, siis pyykipesukone, mikro, imuri jne sekä pienempää keittiötavaraa. Isot huonekalut sai myös täältä lapsuudenkodistaan mukaan, siis oman sänkynsä, sohva, joka oli ollut hänen huoneessaan, pienen ruokapöydän joka oli käyttämättömänä varastossa jne. Liinavatteet sai valita tuosta meidän kaapista mieleiset. Eli sellainen aloituspaketti, hankkii sitten pikkuhiljaa enemmän omaa silmää miellyttäviä tavaroita. Lisäksi ostin kuivakaapin ja jääkaapin täyteen ruokaa ja nyt oon tässä kuussa menossa moikkamaan ja aion tehdä samanlaisen ruokatäydennyksen. Varmaan tuota ruokakaapin täydentämistä jatkan sen 1xkk tästä eteenpäinkin jonkun aikaa. 

Nämä on aina silmiä avaavia siitä, miten heitteillä itse olin opiskelijana. Vanhemmat eivät koskaan edes kysyneet tarvitsenko mitään. Opintolainalla maksoin vuokratakuut, yo-jäsenmaksut, kirjat. Jos ei ollut rahaa, en käynyt vanhempien paikkakunnalla, eivätkä koskaan kyselleet perään saatikka tarjoutuneet maksamaan junalippua. En saanut ruokaa, ei maksettu laskuja, ei kyselty miten opinnot edistyy tai ihmetelty miten jaksan tehdä töitä kaikki illat ja viikonloput ja lomat (en olisi jaksanut mutta oli pakko). Toivottavasti lapsenne ymmärtävät kuinka onnekkaita ovat kun joku huolehtii noin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisataa kuussa laitetaan tilille joka kuukausi. Lisäksi on saanut meiltä käytännössä kaikki huonekalut opiskelija-asuntoonsa, astioita tms. 

Kannattaa ennenmin maksella suoraan hänen laskujaan laskun lähettäjälle kuin laittaa rahaa tilille. Muuten voi verottaja ruveta kyselemään lahjaveron perään.

Mitään en asiasta tiedä faktana, mutta jostain joskus lukenut lahjaveron raja olevan 2990€.

Lahjaveron raja on 4999e/3v. Toiseksi, en ole ikinä kuullut että verottaja olisi kysellyt perään, ellei kyseessä iso könttäsumma. Enkä ole kyllä kuullut silloinkaan

Mulla ei ole varaa auttaa ollenkaan, koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Ostin pyykkikoneen, kun muuttivat (sisarukset kimppakämppään) ja aika paljon muutakin hyödyllistä, sinne meni mun kaikki säästöt. Isäni antaa molemmille lapsille 100€/kk.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä vaan opiskelijana selvisin opintotuella ja opiskelijan asumislisällä ihan itse, ottamatta lainaa. Porukkahan täällä syytää aivan valtavia summia aikuisille ihmisille, joiden pitäisi osata huolehtia itsestään! Olisi pitänyt oppia jo ajat sitten!

Kyllä minä sitä kannatan, että muutossa auttaa, ja ostaa vaikka pienen arkkupakastimen soluun että voi tarjousruokia säilöä ja tukee silloin tällöin matkoissa, jos nuori vielä aikuisena haluaa kotona käydä ja matka kallis.. mutta aivan järjetöntä, että kuukausibudjetti rakennetaan sen varaan, että joku muu maksaa satasia kuukaudessa, kun käytössä kaikki valtion tuet.

Ei ihme, että nyt jatkuvasti kuulee aikuisten ihmisten ruikutusta kun Kela ei maksakaan ylimmän kerroksen lukaalia Kalastamassa, kun vanhemmat itse opettaneet kakaransa siihen.

Kyllä ne on ihan eri porukat, jotka ruikuttaa ettei Kela maksakaan asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Poika aloitti koulun toisella paikakkunanlla nyt elokuussa. Maksettiin vuokravakuus ja autettiin hankinnoissa, siis pyykipesukone, mikro, imuri jne sekä pienempää keittiötavaraa. Isot huonekalut sai myös täältä lapsuudenkodistaan mukaan, siis oman sänkynsä, sohva, joka oli ollut hänen huoneessaan, pienen ruokapöydän joka oli käyttämättömänä varastossa jne. Liinavatteet sai valita tuosta meidän kaapista mieleiset. Eli sellainen aloituspaketti, hankkii sitten pikkuhiljaa enemmän omaa silmää miellyttäviä tavaroita. Lisäksi ostin kuivakaapin ja jääkaapin täyteen ruokaa ja nyt oon tässä kuussa menossa moikkamaan ja aion tehdä samanlaisen ruokatäydennyksen. Varmaan tuota ruokakaapin täydentämistä jatkan sen 1xkk tästä eteenpäinkin jonkun aikaa. 

Mistä löysi edullisen asunnon, ja mihin hintaan? Onko töissä vai riittääkö opintotuki vuokraan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parisataa kuussa laitetaan tilille joka kuukausi. Lisäksi on saanut meiltä käytännössä kaikki huonekalut opiskelija-asuntoonsa, astioita tms. 

Kannattaa ennenmin maksella suoraan hänen laskujaan laskun lähettäjälle kuin laittaa rahaa tilille. Muuten voi verottaja ruveta kyselemään lahjaveron perään.

Mitään en asiasta tiedä faktana, mutta jostain joskus lukenut lahjaveron raja olevan 2990€.

Lahjaveron raja on 4999e/3v. Toiseksi, en ole ikinä kuullut että verottaja olisi kysellyt perään, ellei kyseessä iso könttäsumma. Enkä ole kyllä kuullut silloinkaan

Eli ilman veroseuraamuksia voi antaa 138,88e/kk ja tämä koskee vain rahaa. Tuohon päälle saa antaa ruokaa, tavaraa ja maksaa laskuja niin paljon kuin huvittaa

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole varaa auttaa ollenkaan, koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä. Ostin pyykkikoneen, kun muuttivat (sisarukset kimppakämppään) ja aika paljon muutakin hyödyllistä, sinne meni mun kaikki säästöt. Isäni antaa molemmille lapsille 100€/kk.

Tiedätkö, se ei ole ongelma. Riittää, että soitat miten menee. Kysyt, onhan kaikki kunnossa. Kannustat opiskelemaan ja elämän valinnoissa. Se on paljon arvokkaampaa kuin muutama satanen kuukaudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaan auton kulut (opiskelee paikassa, jonne ei pääse julkisilla), kumpikin vanhempi annetaan rahaa tilille se 4 999 € / 3 v, tarvikkeita asumiseen on annettu, vaatteet, puhelimet ym. ostetaan, työllistetään nuorta meidän omassa yrityksessä, jotta palkkatulojakin on.

 

Oikea äidin ja isän lellikki. Miltäköhän aikuisesta ihmisestä tuntuu kun ei pärjää omillaan vaan vanhemmat elättävät ja töitäkin löytyy vain äidin ja isin yrityksestä. 

Vanhempani maksoivat aikoinaan kaikki kuluni, ostivat käyttööni asunnon ja maksoivat laskuni, mitä ei pidetä verotettavana lahjana vaan verovapaana elatuslahjana. Lisäksi sain osakkeita ja niiden osingot käyttööni.

Nyt olen vähän yli 30v, minulla on työpaikka ja yli 7500 e/kk bruttotulot. Aloitan tänään äitiyslomani, joka on palkallinen, kiitos työnantajan. Tässä vaiheessa tuntuu hienolta, että vanhempani halusivat minulle mahdollisuuden menestyä eivätkä tavallasi ajatelleet, että en pärjää omillani, jos he eivät tasoita tietä. Olen mieluummin hyvätuloinen ja ahkera akateeminen palkansaaja kuin peruskoulun keskeyttänyt "elämä on pelkkää sattumaa, omilla teoilla ei ole merkitystä" -luuseri.

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Tärkein kotoani saamani perintö on huono itsetuntoni. Minua ei koskaan kannustettu tai kehuttu. Siksi opistkelin,  tein ekoissa duunipaikoissani töitä kuin hullu. Toivoin sen kompensoivan kiistämätöntä p*skuuttani. Koska kärsivällisyys on tärkeämpää kuin äly, menestyin kohtuullisesti. Lapselle valehteleminen ja jokaisen laskun maksaminen on karhunpalvelus. Minkään eteen ei tarvitse ponnistella, kaikki tulee ilman todellista vastuuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaan auton kulut (opiskelee paikassa, jonne ei pääse julkisilla), kumpikin vanhempi annetaan rahaa tilille se 4 999 € / 3 v, tarvikkeita asumiseen on annettu, vaatteet, puhelimet ym. ostetaan, työllistetään nuorta meidän omassa yrityksessä, jotta palkkatulojakin on.

 

Oikea äidin ja isän lellikki. Miltäköhän aikuisesta ihmisestä tuntuu kun ei pärjää omillaan vaan vanhemmat elättävät ja töitäkin löytyy vain äidin ja isin yrityksestä. 

Vanhempani maksoivat aikoinaan kaikki kuluni, ostivat käyttööni asunnon ja maksoivat laskuni, mitä ei pidetä verotettavana lahjana vaan verovapaana elatuslahjana. Lisäksi sain osakkeita ja niiden osingot käyttööni.

Nyt olen vähän yli 30v, minulla on työpaikka ja yli 7500 e/kk bruttotulot. Aloitan tänään äitiyslomani, joka on p

Mitä merkitystä on sinun omilla teoillasi ollut kun vanhemmat on kaiken tarjonneet ilmaiseksi? Haukut muita ja et edes tajua kuinka itse olet saanut kaiken asuntoa myöten muilta. Sinä tässä pahimman laatuinen luuseri olet.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Jostain syystä tästä rahat on aina loppu -porukasta tulevat ne luuserit, ei niistä, joille opetetaan lapsesta asti, että luota toisiin ja ole luottamuksen arvoinen, silloin pärjäät. Palsta opettaa rahattoman myymään itseään, vanhempien taloudellista apua saavat eivät joudu moista tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Tärkein kotoani saamani perintö on huono itsetuntoni. Minua ei koskaan kannustettu tai kehuttu. Siksi opistkelin,  tein ekoissa duunipaikoissani töitä kuin hullu. Toivoin sen kompensoivan kiistämätöntä p*skuuttani. Koska kärsivällisyys on tärkeämpää kuin äly, menestyin kohtuullisesti. Lapselle valehteleminen ja jokaisen laskun maksaminen on karhunpalvelus. Minkään eteen ei tarvitse ponnistella, kaikki tulee ilman todellista vastuuta.

Karhunpalvelus on sekin ettei lapsen tarvitse mennä töihin vaan annetaan sitä aikaa "keskittyä" opintoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Jostain syystä tästä rahat on aina loppu -porukasta tulevat ne luuserit, ei niistä, joille opetetaan lapsesta asti, että luota toisiin ja ole luottamuksen arvoinen, silloin pärjäät. Palsta opettaa rahattoman myymään itseään, vanhempien taloudellista apua saavat eivät joudu moista tekemään.

Olen itse juuri valmistunut ja eniten työttömänä ovat ne joiden ei tarvinnut opintojen aikana tehdä työtä.

Sain itse 20 000 mk lähtiessäni opiskelemaan, jotka vanhempani olivat säästäneet minulle. Aion antaa samankaltaisen alkupotin omille lapsilleni, n. 7000€. Olin saanut omaa rahaa ja oppinut hilloamaan sitä jo pienenä, ei lähtenyt lapasesta vaan ostin ensimmäisen oman tietokoneeni, persialaismaton jonka päällä nyt 20+ v myöhemmin teen etätöitä, sekä muuta tarpeellista. Ei ollut kallis matto kun miettii käyttöikää. Sain joululahjaksi lisäksi jonkun satasen yleensä. 

Kävin myös töissä (pikaruokaravintola, vuokratyötarjoilija..) ekasta opiskeluvuodesta alkaen koko ajan, tili ei siis koskaan päässyt nollille, ennen kuin viimeisenä opiskeluvuotena, jolloin tein gradua enkä ollut töissä. Jouduin käyttämään kaikki mitä irtosi ja loppuajan asuin porukoilla n. 1,5 kk. Sitten pääsin oman alan töihin, juuri ennen valmistumista. Pikku kesäpätkiä omaa alaa oli jo aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksetaan auton kulut (opiskelee paikassa, jonne ei pääse julkisilla), kumpikin vanhempi annetaan rahaa tilille se 4 999 € / 3 v, tarvikkeita asumiseen on annettu, vaatteet, puhelimet ym. ostetaan, työllistetään nuorta meidän omassa yrityksessä, jotta palkkatulojakin on.

 

Oikea äidin ja isän lellikki. Miltäköhän aikuisesta ihmisestä tuntuu kun ei pärjää omillaan vaan vanhemmat elättävät ja töitäkin löytyy vain äidin ja isin yrityksestä. 

Vanhempani maksoivat aikoinaan kaikki kuluni, ostivat käyttööni asunnon ja maksoivat laskuni, mitä ei pidetä verotettavana lahjana vaan verovapaana elatuslahjana. Lisäksi sain osakkeita ja niiden osingot käyttööni.

Nyt olen vähän yli 30v, minulla on työpaikka ja yli 7500 e/kk bruttotulot. Aloitan tänään äitiyslomani, joka on p

Käytännössä olet siis elänyt muiden siivellä. Olet saanut kaiken tekemättä mitään kyseisten asioiden eteen itse.

Toivottavasti et hauku esimerkiksi toimeentulotukea saavia. Itse olet aivan vastaavanlaisessa tilanteessa ollut. Muilta saaduilla rahoilla olet elänyt kun et ole pärjännyt itse. Muut ovat elämisesi rahoittaneet että pikku prinsessa saa opiskelijanakin elää hyvätuloisen ihmisen elämää. 

Yksilön kannalta on aivan sama saako hän toimeentulotukea tai elättääkö vanhemmat, hän ei pärjää omilla rahoillaan ja joutuu siksi turvautumaan muiden rahoihin.

Minä en aikoinaan saanut kotoa mitään mukaan, eikä autettu rahallisesti. Sen sijaan jouduin maksamaan kotiin ruokarahaa kun tulin kotipaikkakunnalle kesätöihin. Koska 'pitää oppia ettei raha kasva puissa'. Vanhemmilla olisi kyllä ollut varaa auttaa, olivat vain pihejä ja periaatteellisia. Omien lasteni kohdalla toimin toisin.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin sääli miten nuorilta jää tämä mielikuvituksellisin vaihe elämästä kokematta. Siinä joutuu oikeasti käyttämään sitä omaa mielikuvitustaan miten pärjää, kun joku ei ole koko aikaa turvaamassa sitä selustaa. No, vähän joka sarallahan se pöytä katetaan valmiiksi ja koko lapsuus persustuu valheeseen ja se todellisuus onkin märkä turbaani vasten kasvoja ja kolmekymmpisenä voikin laittaa sen eläkehakemuksen menemään.

Siinäpä oli naiivia köyhyyden ja turvattomuuden glorifiointia. Kuules, ilman tukea ihminen elää jatkuvassa stressissä ja menettää paljon mahdollisuuksia. On pakko aina valita se turvallisin mahdollinen kurssilajitelma, ne tunnit jotka mahdollistavat iltatyöt, ja jätettävä pois kaikki opiskelijamenot kun ei ole aikaa eikä rahaa. Ei voi ottaa minkäänlaisia riskejä, ei voi tehdä ilmaista vapaaehtoistyötä kun pitää saada palkkaa vuokraan, ei voi lähteä verkostautumisreissuille. Ei voi pitää lomaa, ei voi lähteä vaihtoon, ei voi opiskella ylimääräisiä kursseja. Ne vähäiset vapaaillat ja juhlapyhät istuu yksin kotona kun ei ollut rahaa taaskaan junalippuun ja koska ei ole vapaa-aikaa, ei ole kavereita. 

Ei siinä ole mitään hohdokasta, se on helvetin stressaavaa ja yksinäistä ja muista eristävää, ja se jatkuu loppuelämän ajan kun ei voi koskaan liittyä mukaan esim keskusteluihin "opiskelijaelämästä" tai "nuoruuden reissuista" tai mitä lie, kun ei halua myöskään vetää itseensä sääliä kertomalla totuuden. Ironista kyllä, se myös rajoittaa lopulta työllistymistä tosi paljon kun alla on ns pytkitutkinto ja kaikki verkostot puuttuu. Joten suoraan sanottuna haista sinä pitkä pee, et tiedä yhtään mistä puhut.

T. Se täysin oman onnensa varaan nuorena jätetty joka kommentoi aiemmin. 

Vanhemmat voi maksaa kaikki nuoren laskut. Kolmen vuoden välein voi antaa 4999€ verottomasti.