Rehellistä vastausta halutaan. Oletteko tyytyväisiä avioliittoonne/parisuhteeseenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioero on niin suuri toimenpide varsinkin jos on lapsia, että moni pysyy onnettomassa liitossa.

Tuo on kyllä ihan hirveä ajatuskin. Laimeassa liitossa pysymisen ymmärrän lasten vuoksi (vaikka en osaa sanoa kannatanko sitä), mutta ihan aidosti onnettomasta liitosta pitäisi kyllä lähteä, satakoot sitten vaikka niskaan tulta ja tulikiveä.

Minä olen sen verran romantikko, että nähdäkseni ainoa kunnollinen syy pysyä yhdessä toisen kanssa on molemminpuolinen rakkaus. Elämä on aika lyhyt keikka ja hirveä asia haaskattavaksi rakkaudettomassa liitossa.

Minusta tuo on naiivi ajattelutapa. Onneton voi olla niin monella tavalla, eikä ole mitään takeita siitä että eron jälkeen tulisi onnelliseksi. Voi myös olla onneton, vaikka olisi molemminpuolista rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihan ok kumppani, mutta seksi on huonoa. En ihan vielä ole eroamassa, kattelen vielä.

Miksi olet valinnut hänet? Ymmärräthän että jos eroatte se on sinusta johtuva asia, ei toisesta.

Hän on ihan ok, siksi lähdin suhteeseen. Seksin takia lähden pois, ja se johtuu kyllä hänestä, ei minusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuten ihan ok kumppani, mutta seksi on huonoa. En ihan vielä ole eroamassa, kattelen vielä.

Mulla sama. Sanoisin että muutoin tosi hyvä kumppani, mutta seksi tökkii. En ole eroamassa. Lapset ja kaikki. En ole sitä rikkomassa seksin takia.

Onkin hyvä ymmärtää että täydellisiä ihmisiä ei ole olemassakaan. Sääli kuitenkin, ettet saa hyvää seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioero on niin suuri toimenpide varsinkin jos on lapsia, että moni pysyy onnettomassa liitossa.

Tuo on kyllä ihan hirveä ajatuskin. Laimeassa liitossa pysymisen ymmärrän lasten vuoksi (vaikka en osaa sanoa kannatanko sitä), mutta ihan aidosti onnettomasta liitosta pitäisi kyllä lähteä, satakoot sitten vaikka niskaan tulta ja tulikiveä.

Minä olen sen verran romantikko, että nähdäkseni ainoa kunnollinen syy pysyä yhdessä toisen kanssa on molemminpuolinen rakkaus. Elämä on aika lyhyt keikka ja hirveä asia haaskattavaksi rakkaudettomassa liitossa.

Minusta tuo on naiivi ajattelutapa. Onneton voi olla niin monella tavalla, eikä ole mitään takeita siitä että eron jälkeen tulisi onnelliseksi. Voi myös olla onneton, vaikka olisi molemminpuolista rakkautta.

Hyviä huomioita, noin en ole osannut edes ajatella. Itsellä kävi tuuri tai olen hyvä ihmistuntija niin löytyi ihana uusi nainen / vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioero on niin suuri toimenpide varsinkin jos on lapsia, että moni pysyy onnettomassa liitossa.

Tuo on kyllä ihan hirveä ajatuskin. Laimeassa liitossa pysymisen ymmärrän lasten vuoksi (vaikka en osaa sanoa kannatanko sitä), mutta ihan aidosti onnettomasta liitosta pitäisi kyllä lähteä, satakoot sitten vaikka niskaan tulta ja tulikiveä.

Minä olen sen verran romantikko, että nähdäkseni ainoa kunnollinen syy pysyä yhdessä toisen kanssa on molemminpuolinen rakkaus. Elämä on aika lyhyt keikka ja hirveä asia haaskattavaksi rakkaudettomassa liitossa.

Minusta tuo on naiivi ajattelutapa. Onneton voi olla niin monella tavalla, eikä ole mitään takeita siitä että eron jälkeen tulisi onnelliseksi. Voi myös olla onneton, vaikka olisi molemminpuolista rakkautta.

En ymmärrä pointtiasi ollenkaan. Tietysti onnellisuus ja onnettomuus ovat aivan erillisiä asioita rakkaudesta ja nähdäkseni parisuhteelle ei pitäisi edes asettaa sellaista odotusta, että se tekisi ihmisen onnelliseksi.

Parisuhteelle sen sijaan voi asettaa sellaisen vaatimuksen, että sen pitää sisältää molemminpuolista rakkautta - ja ainakin minä asetankin.

Ehkä on olemassa tilanteita, joissa molemminpuolisesta rakkaudesta huolimatta kannattaa silti erota. Jos vaikka jommalla kummalla tai molemmilla on elämänhallinnan kanssa ylittämättömiä vaikeuksia ja yhteiselo meinaa viedä pariskunnan perikatoon.