Lue keskustelun säännöt.
Lapsi 6v yrittää provosoida minua kokoajan
15.09.2024 |
Esim. oltiin äsken uimahallissa niin tahallaan hinkkasi käsiä lattiaan ja kun kielsin niin ei lopettanut ja tunki sormet suuhun vaikka tietää että se on epähygieenistä. Ja sitten kun mentiin junalla kotiin niin tahallaan juoksi siinä asemalaiturin valkoisella alueella missä ei saa olla kun se on liian lähellä reunaa. Vaikka siitäkin ollaan puhuttu ehkä noin sata kertaa. Jos kiellän niin tyttö katsoo vaan eikä välitä.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Anna sen nuolla sitä lattiaa. Itsehän tekee itsestään tyhmän syömällä toisten jalkasilsoja.
Pystytkö tähän oikeasti? Minä en kyllä pystyisi, yök.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa viedä lastenpsykiatrille jotta saa kunnon diagnoosit ja lääkkeet ennenkuin alkaa oireet paheta. Pian tyttö on fyysisestikin jo mahdoton hallita ja silloin olet todella pulassa.
Kuule nippu diagnooseja ei auta mitään. Lasta tulee ymmärtää ja pitää osata kasvattaa sekä toimia oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosia lapset jossain vaiheessa ovat, testaavat ja provosoivat.
Raskasta on, mutta menee ohi.No miten siihen pitäisi reagoida?
Kurilla.
Vanhemman tehtävä on kasvattaa, ei olla paras kaveri.
Millä tavoin nuo kaksi asiaa sulkevat pois toisensa? Taitava vanhempi on lapselle se kaikkein läheisin ja luotettavin, mutta osaa samaan aikaan asettaa rajat. Taitamaton vanhempi turvautuu kurittamiseen, kun ei muuta osaa.
Lapsi haluaa syödä toisen jätskin.
Mitä tekee paras kaveri? -> Joo, syödään lisää!
Mitä tekee vanhempi? -> Ei, söit jo yhden.
Miten voi olla molempia samaan aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla huominhakua. Kokeile huomioida POSITIIVISESTI enemmän. Toki tuo myös kuuluu lapsuuteen.
Eikö ap jo sanonut huomioineensa POSITIIVISESTI?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosia lapset jossain vaiheessa ovat, testaavat ja provosoivat.
Raskasta on, mutta menee ohi.No miten siihen pitäisi reagoida?
Kurilla.
Vanhemman tehtävä on kasvattaa, ei olla paras kaveri.
Voi olla molempia eli rakastava ymmärtävä rento vanhempi. Lapselliseksi ei kannata ryhtyä olla sokea kaikelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosia lapset jossain vaiheessa ovat, testaavat ja provosoivat.
Raskasta on, mutta menee ohi.No miten siihen pitäisi reagoida?
Kurilla.
Vanhemman tehtävä on kasvattaa, ei olla paras kaveri.
Millä tavoin nuo kaksi asiaa sulkevat pois toisensa? Taitava vanhempi on lapselle se kaikkein läheisin ja luotettavin, mutta osaa samaan aikaan asettaa rajat. Taitamaton vanhempi turvautuu kurittamiseen, kun ei muuta osaa.
Kuria tarvitaan viimeistään siinä vaiheessa, jos sääntöjä ei uskota.
Ihan selvä perinteinen eskariuhma. Ratkeaa antamalla paljon positiivista huomiota ja sillä ettei provosoidu eikä ärsyynny kun lapsi yrittää provosoida ja ärsyttää. Tietenkin samalla rauhallisesti ja selkeästi asettaa rajat huonolle käytökselle eikä lipsu niistä rajoista. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosia lapset jossain vaiheessa ovat, testaavat ja provosoivat.
Raskasta on, mutta menee ohi.No miten siihen pitäisi reagoida?
Jos lapsi tekee sellaista joka on oikeasti vaarallista niin hakea pois. Toki tuon ikäiselle riittää jo että kääntyy toiseen suuntaan, siinä sitten temppuilee yksinään. Ymmärtää kyllä senkin kun sanoo että ens kerralla jää kotiin. Eli jos uimahallissa ei kuuntele, niin ei lähde seuraavalla kerralla mukaan. Yksinkertaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna nuolla vaikka koko allasosaston lattia puhtaaksi ja odottelet vain provosoitumatta rauhassa , ei lapsi tuota kauaa tee jos et tee siitä numeroa.
Ai niinkö teillä hoidetaan asiat? Vältellään ja ihmetellään kun ei osata eikä pystytä tekemään yhtään mitään? Salli mun jo nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan selvä perinteinen eskariuhma. Ratkeaa antamalla paljon positiivista huomiota ja sillä ettei provosoidu eikä ärsyynny kun lapsi yrittää provosoida ja ärsyttää. Tietenkin samalla rauhallisesti ja selkeästi asettaa rajat huonolle käytökselle eikä lipsu niistä rajoista. Tsemppiä!
Miten teet sen että et lipsu vaikka lapsi ei tottele?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan selvä perinteinen eskariuhma. Ratkeaa antamalla paljon positiivista huomiota ja sillä ettei provosoidu eikä ärsyynny kun lapsi yrittää provosoida ja ärsyttää. Tietenkin samalla rauhallisesti ja selkeästi asettaa rajat huonolle käytökselle eikä lipsu niistä rajoista. Tsemppiä!
Miten teet sen että et lipsu vaikka lapsi ei tottele?
Kerro joku konkreettinen esimerkkitilanne niin vastaan siihen miten toimisin.
Jokaisella lapsella on jonkin verran uhmakkuutta välillä vanhempiaan kohtaan. Ellei ole, lapsi on kasvatettu pelokkaaksi, mikä on huomattavasti suurempi ongelma kuin uhmakkuus.
"Esim. oltiin äsken uimahallissa niin tahallaan hinkkasi käsiä lattiaan ja kun kielsin niin ei lopettanut ja tunki sormet suuhun vaikka tietää että se on epähygieenistä. Ja sitten kun mentiin junalla kotiin niin tahallaan juoksi siinä asemalaiturin valkoisella alueella missä ei saa olla kun se on liian lähellä reunaa."
Ensimmäisenä tuosta tekstistäsi tulee mieleen, että oletko kertonut asiat lapsentasoisesti? Joskus kerron lapselleni asioita ja lapsi kuuntelee ja nyökyttelee. Kun kysyn perään, tietääkö hän mitä asiassa olennainen sana x tarkoittaa, hän pudistelee päätään. Asiat on avattava kunnolla. Kun nyt tuossa edellä kirjoitat 6-vuotiaan tietävän asian epähygieeniseksi, niin oletko ihan varma, että tämä ymmärtää mitä se käytännössä tarkoittaa? Ja miksi ei saa olla liian lähellä reunaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan selvä perinteinen eskariuhma. Ratkeaa antamalla paljon positiivista huomiota ja sillä ettei provosoidu eikä ärsyynny kun lapsi yrittää provosoida ja ärsyttää. Tietenkin samalla rauhallisesti ja selkeästi asettaa rajat huonolle käytökselle eikä lipsu niistä rajoista. Tsemppiä!
Miksi sitä postitiivista huomiota pitää antaa paljon? Miksei normaali määrä riitä? Miksi sitä lasta pitää paapoa?
Vierailija kirjoitti:
Sano sille 0/5 tai huuda täysillä PROVOOO
Menen hevelettiin jos et kerran kest aiheita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosia lapset jossain vaiheessa ovat, testaavat ja provosoivat.
Raskasta on, mutta menee ohi.No miten siihen pitäisi reagoida?
Kurilla.
Vanhemman tehtävä on kasvattaa, ei olla paras kaveri.
Voi olla molempia eli rakastava ymmärtävä rento vanhempi. Lapselliseksi ei kannata ryhtyä olla sokea kaikelle.
Katso jätskiesimerkki ylempää ja vastaa siihen.
Ei se kauaa jaksa nuolla kun et välitä.
Kysy että onko hyvää.
Jos lapsi ei tottele niin ei siihen mikään temppu auta, on vain selvittävä tilanteesta eteenpäin. Riippuu täysin tilanteesta ja siitä missä ollaan, liikenteessä on varmistettava esimerkiksi turvallisuus, on vain selvittävä sinne kotiin. Kotona taas on vain varmistettava että lapsi ei satuta itseään tai muita tai keksi mitään tyhmää. Valvoa kannattaa ja sitten hengitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan selvä perinteinen eskariuhma. Ratkeaa antamalla paljon positiivista huomiota ja sillä ettei provosoidu eikä ärsyynny kun lapsi yrittää provosoida ja ärsyttää. Tietenkin samalla rauhallisesti ja selkeästi asettaa rajat huonolle käytökselle eikä lipsu niistä rajoista. Tsemppiä!
Miten teet sen että et lipsu vaikka lapsi ei tottele?
Kerro joku konkreettinen esimerkkitilanne niin vastaan siihen miten toimisin.
No jos vaikka puhuu rumia vanhemmille tai sisarukselle.
Millä tavoin nuo kaksi asiaa sulkevat pois toisensa? Taitava vanhempi on lapselle se kaikkein läheisin ja luotettavin, mutta osaa samaan aikaan asettaa rajat. Taitamaton vanhempi turvautuu kurittamiseen, kun ei muuta osaa.