Miksi teinit vinkuu päästä Heseen/Mäkkiin, mutta sitten eivät syö sitä ruokaa?
Siis mä olen ihmetellyt tätä ihan sukulaistyttöjen ja kummityttöjen kohdalla, sekä olen jopa nähnyt sukulaistyttöjen kavereidenkin toimivan samoin. Ikähaarukka heillä siinä n. 12-17v.
Täytyy päästä Heseen/Mäkkiin, halutaan Heseen, jee mennään Heseen pliis jooko.
Sit kun se ateria on edessä, hampurilaisesta haukataan 1 tai 2 pientä palaa. Ranskalaisia syödään ehkä 5kpl, loput roskiin. Tottakai majoneesia täytynyt ostaa extrana, sitä dipataan kaksi pientä kertaa ja loput roskiin.
Tähän yhteen puraisuun ja muutaman ranun syömiseen menee vähintään 30min. Sit sanovat että ei oo nälkä, ei jaksa enempää.
Ei tarvi pakkosyödä, mutta jos vingutaan että täytyy päästä Heseen, on se tyhmää jos 9€ ateriasta jää suurin osa syömättä.
Itse jos olisin lapsena vinkunut vanhemmilta hampurilaisateriaa ja jättänyt suurimman osan syömättä, niin eivät olisi enää ostaneet yhden ainuttakaan ateriaa koskaan.
Kommentit (109)
Pikkulasten kanssa kun menee Heseen niin ne vetää kyllä riemuiten aivan kaiken
Aargh, onneksi mulla ei ole teinitytärtä, vaan teinipoika, joka syö kuin hevonen. On aina syönyt hyvin, mutta nykyään 15-vuotiaana sen nälkä on pohjaton. Mieluummin maksan ruuasta, joka tulee syödyksi, vaikka joskus mietinkin, mihin mahaan se sitä vetää. On tietysti hoikka kun mikä.
Vierailija kirjoitti:
Pikkulasten kanssa kun menee Heseen niin ne vetää kyllä riemuiten aivan kaiken
Mitä nyt tiputtelevat rinnuksille ja lattialle puolet. Mutta joo, ymmärrän, kiitollisempaa porukkaa yleensä ovat kuin teinit. Poislukien nirsot pikkulapset, jotka ei syö käytännössä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku ihmeellinen juttu teineillä.
Ensin halutaan pikaruokaa ihan riemuissaan ja kun se hampurilainen on kädessä niin suupielet menee alaspäin, syödään ihan vastenmielisen oloisesti, hidasta, ahdistunutta, masentunutta touhua, ei vastaa kunnolla mihinkään mitä sille sanoo, just ja just menee puolet jostain pienestä juustohampurilaisesta väkisin nieleskellen, kunnes lopulta käärivät se jäljellä olevan puolikkaan siihen paperiin ja sanoo ettei jaksa enempää
Ja sama toistuu seuraavalla kerralla
Ei tulisi kyllä seuraavaa kertaa tämän äidin kanssa kuin ehkä kaksikymppisenä ja silloin hän voisi jo tarjota.
Sitten ei mennä mäkkiin jos ruokaa jätetään. Kotona tehdään hampparit ja otetaan mukaan tekemään. Yksinkertaista.
Seisovasta pöydästä otetaan sen verran että syö kaiken pois. Sitten santsataan taas sen verran että syödään kaikki.
Itse en tykkää käydä pikaruokapaikoissa, kun niissä on aina niin sontaista. Pöydät soosissa, tuoleilla ranuja ja lattioilla roskia ja tuosta pitäisi vielä maksaa. Yööööök!!
Miksi niissä ei siivota edes niitä pöytiä puhtaiksi? Kuvottavaa!!
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt ihan samaa, teini haluaa pikaruokaa ja sitten lähes kärsivin ilmein syö muutaman puraisun.
Itsellä kolme teniä ja jos noin kävisi, se olisi viimeinen kerta ko. ravintolassa. Toki nytkin katson sen perään PALJONKO sitä tuokaa tilataan. Eli otetaan ensin se mitä oikeasti kuvittelen heidän jaksavan. Tilataan sit lisää, jos nälkä jää.
Läskiys ei ole siistiä teinien keskuudessa, mutta porukalla Mäkissä käyminen jotenkin on. Ehkä siinä on vähän samaa kuin anorektikoilla: tykätään pupeltaa sen ruoan kanssa, ottaa siitä kuvia ja valmistaa sitä, mutta suuhun ei mene mitään.
Tai sitten teinit on nykyään vaan niin ylimielisiä että eivät tajua että tuo ruoka maksaa. Kaikki on heille ilmaista. Ei kai siinä sitten osaa kunnioittaa sitä ruokaakaan, saatika roskaruokaa. En minäkään innosta hinkunut kun mummolassa oli kalakeittoa, mutta söin kumminkin lautasen koska se oli myös osa kunnioitusta. Tai nimenomaan sitä. Joku Mäkki sitten oli jo niin luxusta, että lähes nuolin ne hampurilaispaperit.
Mun 10 vee tyttö on ihan päinvastainen. Syö kaikki viimeistä murua myöten ja söisi vielä minunkin ranskalaiset. Hoikka tyttö on, mut ruoka on aina maistunut hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Aargh, onneksi mulla ei ole teinitytärtä, vaan teinipoika, joka syö kuin hevonen. On aina syönyt hyvin, mutta nykyään 15-vuotiaana sen nälkä on pohjaton. Mieluummin maksan ruuasta, joka tulee syödyksi, vaikka joskus mietinkin, mihin mahaan se sitä vetää. On tietysti hoikka kun mikä.
Pojille tuntuu maistuvan hyvin, tytöt harrastaa tätä hitaasti syömistä ja puolikkaita hamppareita
Tää on selkeästi joku tyttöjen juttu
Halutaan sitä ruokaa maistella, mutta ei haluta vaikuttaa läskiltä. Siellähän voi olla vaikka jotain muita teinejä näkemässä ja kikattamassa, jos haukkaa liian ison palan hampurilaisesta.
Vierailija kirjoitti:
Halutaan sitä ruokaa maistella, mutta ei haluta vaikuttaa läskiltä. Siellähän voi olla vaikka jotain muita teinejä näkemässä ja kikattamassa, jos haukkaa liian ison palan hampurilaisesta.
Entä sama käytös kotona kun muut teinit ei näe?
No, eiköhän silloin yksi käynti riitä. Idiooteinhan tuossa on se aikuinen, joka vie heidät sinne uudestaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinit nyt on tuollaisia
TeiniTYTÖT. Ovat maailman tyhmimpiä ja kusipäisimpiä otuksia.
Olipa ikävästi sanottu. Itse en tunne yhtään tyhmää tai kusipäistä teinityttöä ja pyörin paljon lapsen harrastusporukassa. Kivoja fiksuja tyttönä ovat kaikki. Urheiluporukassa ei esiinny tuota närppimistä myöskään. Syövät hyvin ja monipuolisesti. Varmaan ei ole tullut edes mieleen, kun ovat viettäneet aikaa esim. leireillä. Siinä, kun on 2-4 treenit päivässä ja luennot päälle, niin ei paljoa jaksaisi, jos alkaisi pelleilemään ruoan kanssa.
LUENNOT PÄÄLLE? Jossain urheilu yli opistossa?? :o Ei kai semmoisten tekemiset enään omille vanhemmille kuulu???
Huoh. Aika pienestä noilla urheilijoilla on URHEILULEIREILLÄ myös 1-2 luentoa, jossa kerrotaan esim. levosta, ravinnosta, palautumisesta yms.
Vierailija kirjoitti:
Tää on joku ihmeellinen juttu teineillä.
Ensin halutaan pikaruokaa ihan riemuissaan ja kun se hampurilainen on kädessä niin suupielet menee alaspäin, syödään ihan vastenmielisen oloisesti, hidasta, ahdistunutta, masentunutta touhua, ei vastaa kunnolla mihinkään mitä sille sanoo, just ja just menee puolet jostain pienestä juustohampurilaisesta väkisin nieleskellen, kunnes lopulta käärivät se jäljellä olevan puolikkaan siihen paperiin ja sanoo ettei jaksa enempää
Ja sama toistuu seuraavalla kerralla
Tähän kuuluu myös se veltto ranneliike, eli oikein löysän oloisesti nyhrätään sen perunan kanssa. Hampurilaisesta otetaan gramman paloja ja nieleskellään niitä tuskaisesti. Kerran junassa tuli viereen tuollainen teini, joka söi sämpylää. Varmaan tunnin verran nuoli sitä leipäänsä eikä varmaan mitään mennyt alas.
Mun lapset ollu aina kovia syömään, mega-aterian lisäksi menee vielä nugetteja eli en tiedä mistä kysymys nirsoilla. Ja EI, lapseni ei ole lihavia vaan toinen on vähän alipainoinen ja toinen normaalipainoinen. Pitkiä ovat.
Up