Lue keskustelun säännöt.
Missä vauvan isä tapaa lastaan?
13.09.2024 |
Avopuoliso jätti toisen naisen takia ollessani 18 viikolla raskaana. Ei ole ollut mukana tässä raskaudessa, kun asuu jo käytännössä toisen kanssa. Laskettu aika reilu 3kk:n päästä. Tarvitseeko minun päästää mies kotiini vauvaan tutustumaan sitten, kerta on kohdellut huonosti minua? Haluan tietenkin, että hänellä muodostuu hyvä isäsuhde lapseen. Tuntuu vaan pahalta päästää ihminen kotiini, ketä en enää tunne. Oltiin lähes 10 vuotta avoliitossa, enkä ole vieläkään saanut kunnollista vastausta miksi petti ja jätti raskausaikana. Lapsi oli suunniteltu, lähes vuosi yritettiin ennen plussaa. Hän on sanonut, että haluaa olla lapsen elämässä mukana.
Olo on tottakai katkera. Toivon, että tästä joskus pääsee yli. En kuitenkaan halua olla ovimattona, että tuommoisen tempun jälkeen voisi vaan muina miehinä tulla kotiini.
Onko teillä mitään hyviä ajatuksia tähän tilanteeseen?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin lapsen omiin nimiini. En antaisi isän tavata. Voit ap löytää vielä kunnollisen miehen joka adoptoi lapsen ja menee kanssasi naimisiin.
Kunnollinen mies ei edes koskisi naiseen, joka vienyt lapselta oikeuden isäänsä, koska nainen tekee varmasti saman asian uudelleen.
Isä on ihan itse vienyt itseltään oikeuden isyyteen. Kunnollinen mies ei petä raskaanaolevaa vaimoaan.
Sellaisia narsisteja taas palstalla että ei kateeksi käy teidän lapsia.
Ei sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa, ettei puolustele petturia, vaan sanoo niin kuin asia on.
Ei täällä petturia ole puolustettu, vaan lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Mitä hourailet? Hyvin suuri osa parisuhteista kestää siihen saakka, kunnes toinen kuolee. Ja se hyvä mitä on ollut, haihtuu tehokkasti, kun toinen pistää perheen paskaksi pettämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin lapsen omiin nimiini. En antaisi isän tavata. Voit ap löytää vielä kunnollisen miehen joka adoptoi lapsen ja menee kanssasi naimisiin.
Kunnollinen mies ei edes koskisi naiseen, joka vienyt lapselta oikeuden isäänsä, koska nainen tekee varmasti saman asian uudelleen.
Isä on ihan itse vienyt itseltään oikeuden isyyteen. Kunnollinen mies ei petä raskaanaolevaa vaimoaan.
Sellaisia narsisteja taas palstalla että ei kateeksi käy teidän lapsia.
Ei sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa, ettei puolustele petturia, vaan sanoo niin kuin asia on.
Ei täällä
Ei se ole lapsen puolustamista, että vaatii tätä tapaamaan isää, joka on hänet hylännyt jo ennen syntymää.
Lapselle on parempi elää ilman epäluotettava "isää", jota ei kiinnosta oma lapsi edes sen vertaa, että olisi pitänyt munansa kurissa lapsen syntymään saakka. Leikkiköön perhettä se hooransa kanssa. Lapsi ei kaipaa perheensä hylkääjää elämäänsä. Lapselle on tärkeintä olla LUOTETTAVIEN ihmisten parissa.
Koita päästä eroon katkeruudestasi. Ei ole tervettä. Ei parisuhteita tarvitse ottaa niin vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koita päästä eroon katkeruudestasi. Ei ole tervettä. Ei parisuhteita tarvitse ottaa niin vakavasti.
Pettäjämies siinä taas selittelemässä. Kaikkea ei tarvitse antaa anteeeksi. Normaaliälyinen ihminen ottaa parisuhteen edes sen verran vakavasti, ettei tahallaan satuta toista ja tuhoa luottamusta pettämällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Mitä hourailet? Hyvin suuri osa parisuhteista kestää siihen saakka, kunnes toinen kuolee. Ja se hyvä mitä on ollut, haihtuu tehokkasti, kun toinen pistää perheen paskaksi pettämällä.
Kyllä suhde päättyy kun toinen kuolee. Sen jälkeen jotkut kyllä vielä rupeaa uuteen suhteeseen. 40 prosenttia avioliitoista päättyy eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkapa kirjastossa, vanhempiesi kotona, jossain kahvilassa, neuvolassa. Minusta mies teki ratkaisunsa siinä mielessä että hän ei ainakaan voi paikkaa sanella. Eikä oikein aikaakaan. Olisinhan hän saanut vauvaa tavata kotonaan vaikka kuinka paljon, jos olisi omannut jonkinlaisen selkärangan.
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Juu, kymmenen vuoden jälkeen on tosi ymmärrettävää että kyllästyminen tulee juuri raskauden keskivälin tietämillä, muutama vko sen jälkeen kun abortin takaraja mennyt umpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Mitä hourailet? Hyvin suuri osa parisuhteista kestää siihen saakka, kunnes toinen kuolee. Ja se hyvä mitä on ollut, haihtuu tehokkasti, kun toinen pistää perheen paskaksi pettämällä.
Kyllä suhde päättyy kun toinen kuolee. Sen jälkeen jotkut kyllä vielä rupeaa uuteen suhteeseen. 40 prosenttia avioliitoista päättyy eroon.
No niinhän tuossa juuri sanottiin, että suhde kestää kuolemaan saakka. Avioliitoista eroon päättyy nykyisin jo yli 50%. Mutta ei se tarkoita, etteikö hyvin suuri osa parisuhteista kestäisi. Parisuhteita on muitakin kuin avioliitot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin lapsen omiin nimiini. En antaisi isän tavata. Voit ap löytää vielä kunnollisen miehen joka adoptoi lapsen ja menee kanssasi naimisiin.
Kunnollinen mies ei edes koskisi naiseen, joka vienyt lapselta oikeuden isäänsä, koska nainen tekee varmasti saman asian uudelleen.
Isä on ihan itse vienyt itseltään oikeuden isyyteen. Kunnollinen mies ei petä raskaanaolevaa vaimoaan.
Sellaisia narsisteja taas palstalla että ei kateeksi käy teidän lapsia.
Ei sillä ole mitään tekemistä narsismin kanssa, ettei puolustele petturia, vaan sanoo niin kuin a
samaa mieltä. En luottaisi tuollaiseen äijään niin paljon että näkisin oma-aloitteisesti mitään vaivaa. Jos ei raskausaikaa pysty olemaan uskollinen, miin tuskin voi luottaa läsnäoloon muutenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Juu, kymmenen vuoden jälkeen on tosi ymmärrettävää että kyllästyminen tulee juuri raskauden keskivälin tietämillä, muutama vko sen jälkeen kun abortin takaraja mennyt umpeen.
Joskus asiat vaan tapahtuu huonoon aikaan. Rehellisyys on minusta hyvä asia. Isä olisi voinut salata suhteen vaikka loputtomiin tai ainakin yrittää...
Jos mies ihan tosissaan olisi halunnut olla lapsensa elämässä, hän ei olisi hylännyt lastaan, vaan olisi jäänyt edes siihen asti, että lapsi on riittävän iso vaihtelemaan kotia. Ei ole edes lapsen etu, että hänet jätetään noin vastuuttoman ihmisen kanssa kahden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy muistaa, että isä elää siis aikamoisessa tilanteessa uuden naisen ja hänen 3 lapsensa kanssa. Tuohon ympäristöön en todellakaan lastani antaisi etenkään noin pienenä, kun ei kykene puhumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Juu, kymmenen vuoden jälkeen on tosi ymmärrettävää että kyllästyminen tulee juuri raskauden keskivälin tietämillä, muutama vko sen jälkeen kun abortin takaraja mennyt umpeen.
Joskus asiat vaan tapahtuu huonoon aikaan. Rehellisyys on minusta hyvä asia. Isä olisi voinut salata suhteen vaikka loputtomiin tai ainakin yrittää...
Munan meneminen toisen naisen sisään ei "vaan tapahdu". Se on aina tietoinen valinta, jonka voi jättää myös tekemättä. Rehellisyys on hyvin kaukana siinä kohtaa, kun on tietoisesti valittu pettäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Mitä hourailet? Hyvin suuri osa parisuhteista kestää siihen saakka, kunnes toinen kuolee. Ja se hyvä mitä on ollut, haihtuu tehokkasti, kun toinen pistää perheen paskaksi pettämällä.
Sulla ei taida edes mitään suhdetta olla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Mitä hourailet? Hyvin suuri osa parisuhteista kestää siihen saakka, kunnes toinen kuolee. Ja se hyvä mitä on ollut, haihtuu tehokkasti, kun toinen pistää perheen paskaksi pettämällä.
Sulla ei taida edes mitään suhdetta olla..
Luulitko, että tuo olisi kovakin loukkaus? :D
t. tuon kommentin kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Juu, kymmenen vuoden jälkeen on tosi ymmärrettävää että kyllästyminen tulee juuri raskauden keskivälin tietämillä, muutama vko sen jälkeen kun abortin takaraja mennyt umpeen.
Joskus asiat vaan tapahtuu huonoon aikaan. Rehellisyys on minusta hyvä asia. Isä olisi voinut salata suhteen vaikka loputtomiin tai ainakin yrittää...
Munan meneminen toisen naisen sisään ei "vaan tapahdu". Se on aina tietoinen valinta, jonka voi jättää myös tekemättä. Rehellisyys on hyvin kaukana siinä kohtaa, kun on tietoisesti valittu pettäminen.
Rakastuminen on sen verran vahva tunne että moni varmasti sen tunteen mukana elää, oli elämäntilanne muuten millainen tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.
Juu, kymmenen vuoden jälkeen on tosi ymmärrettävää että kyllästyminen tulee juuri raskauden keskivälin tietämillä, muutama vko sen jälkeen kun abortin takaraja mennyt umpeen.
Joskus asiat vaan tapahtuu huonoon aikaan. Rehellisyys on minusta hyvä asia. Isä olisi voinut salata suhteen vaikka loputtomiin tai ainakin yrittää...
Onko rehellistä aloittaa suhde kun avovaimo on raskaana? Mitä jos olisi vaikkapa lopettanut suhteen ja ehdottanut pariterapiaa? Ihan noin pienestä efortista en ole kyllä kenellekään valmis mitään pisteitä antamaan, rehellisyys on se perustaso josta lähdetään.
Jos 10v on avioliitossa on pakko olla paljon hyvää siinä ihmisessä jonka kanssa arjen on jakanut, todella pitkä aika ja mikään suhde ei kestä ikuisesti.