Miten yh äiti elätti lapsensa 70-80 luvulla?

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 60-70-luvulla oli häpeällistä synnyttää au-lapsia. Mieluummin mentiin pakkonaimisiin kuin jäätiin lapsen kanssa kahden. Kuka tahansa muukin mies kelpasi, kunhan vaan naimisiin pääsi. Isoäidillä hoidatettiin lapsi, jotta itse pääsi töihin. Jos lapsia oli useampia, huolehtivat toinen toisistaan. Avainkaulalapsia oli paljon. Ilmapiiri muuttui 80-luvulle tultaessa. 

70-luvulla oli päiväkoteja ja monissa isoissa yrityksissä oli omat päiväkodit työntekijöiden lapsille. Jos perhe halusi isoäidin hoitajaksi niin se oli heidän ratkaisunsa. Oma lapseni oli päiväkodissa, joka silloin oli nimeltään lastentarha. Avainkaulalapsia taisi olla 60-luvulla.T

Jos nyt muistaisit, että 70-luvulla harva pääsi päiväkotiin. Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Suurin osa lapsista ei päässyt kunnalliseen päivähoitoon ja perheet turvautui yksityisiin hoitajiin tai isovanhempiin. Hoitopaikka oli iso stressin aihe.

No, äiti saattoi ryhtyä perhepäivähoitajaksi jos ei ollut ollut työpaikkaa, kun jäi yh:ksi. 

Halpoja ruokia, esim. makaronivelliä. 

Tiukoilla ovat kyllä olleet. 

Lapsilisä on ollut jo vuodesta 1948. Sitäkin ennen oli lapsiavustusta. 

Äitini sisko elätti 2 kakaraa käymällä 3:ssa eri työssä kun siittäjä  vältteli omien lastensa elatusta.

Vierailija kirjoitti:

"Tyttö näki sillalta kuinka mustaa

vesi oli alhaalla jossakin

Äiti kysyi "Miksi tuo runoja rustaa?

Lapsi on kai päästänsä sekaisin"

Tyttö itki hetken ja katsoi taakseen

Villinä soi huokaus kaupungin

Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen?

Vesi oli mustaa kuin aikakin

Ja vesi oli mustaa

Äiti kulki mustissaan

Ja pappikin sai kahvia juodakseen

Ja isä oli kännissä, kuinkas muutenkaan?

Joku kantoi kukkia eteiseen

Toiset lähtee kuuhun ja toiset Ruotsiin

Toisilla vaan pienempi palkka on

Isä lähti viis vuotta sitten Ruotsiin

Äiti oli silloin jo onneton

Minä panin ikkunaan pahvisuojan

että edes jossakin lämmin ois

Radiossa laulettiin "Kiitos Luojan!"

Sunnuntaina äitikin nukkui pois

Ja isä meni Ruotsiin

Äiti lensi taivaaseen

Ja pappi sai taas kahvia juodakseen

Ja veli oli kännissä

Äiti kusi kännissä eteiseen..

Minä Panin lattiaan pahvisuojan, että edes kuivat sukat ois... 

Koira puri pappia pohkeeseen🎶 🎶

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävi ainakin mun tietämäni Yh:t. Elintaso oli matalampi kuin nykyään ja oli totuttu, että jokainen elää niin kuin on varaa. Ei huudettu joka mutkassa yhteiskuntaa apuun.

Opettajaäitini luokalla oli pikku oppilas, joka oli silmin nähden aliravittu. Lapsen äiti oli yh ja myös hän oli riutuneen näköinen.  Ei ollut kyse mistään päihdeongelmasta vaan äärimmäisestä köyhyydestä. Tunsin tämän oppilaan ja hänen sisaruksensa, mutta he muuttivat muualle ja mekin muutimme. Olisi mukava tietää miten heidän elämänsä  on mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne kävi töissä.

Juuri noin. Työnteolla ja lapsilisillä.

Aivan. Siis täsmälleen samoin kuin nykyään. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsilisää on maksettu vuodesta 1948. SKDL:n aloite! Kiitos, kommarit!

 

Ironista kyllä, tuosta on tullut hyväosaisten tulonsiirto. Toimeentulotuestahan lapsilisät vähennetään.

Hähh miten punikki pitää olla että tämmöisiä päästää suustaan? Lapsilisiä saavat kaikki lapset köyhät ja rikkaat yhtälailla. Joku köyhä saa vielä lisäksi toimeentulotukea, sitä rahaa ei ahkera työtätekevä saa.

Vierailija kirjoitti:

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 60-70-luvulla oli häpeällistä synnyttää au-lapsia. Mieluummin mentiin pakkonaimisiin kuin jäätiin lapsen kanssa kahden. Kuka tahansa muukin mies kelpasi, kunhan vaan naimisiin pääsi. Isoäidillä hoidatettiin lapsi, jotta itse pääsi töihin. Jos lapsia oli useampia, huolehtivat toinen toisistaan. Avainkaulalapsia oli paljon. Ilmapiiri muuttui 80-luvulle tultaessa. 

70-luvulla oli päiväkoteja ja monissa isoissa yrityksissä oli omat päiväkodit työntekijöiden lapsille. Jos perhe halusi isoäidin hoitajaksi niin se oli heidän ratkaisunsa. Oma lapseni oli päiväkodissa, joka silloin oli nimeltään lastentarha. Avainkaulalapsia taisi olla 60-luvulla.T

Jos nyt muistaisit, että 70-luvulla harva pääsi päiväkotiin. Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Suurin osa lapsista ei päässyt kunnalliseen päi

Mutta yksinhuoltajuus oli kyllä peruste saada se päiväkotipaikka jo silloin. Varsinkin jos ei ollut sitä mummoa lähiseudulla hoitamassa (se oli kaupungistumisen aikaa, nuoret muutti kaupunkiin ja suku jäi sinne maalle).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävi ainakin mun tietämäni Yh:t. Elintaso oli matalampi kuin nykyään ja oli totuttu, että jokainen elää niin kuin on varaa. Ei huudettu joka mutkassa yhteiskuntaa apuun.

 

Opettajaäitini luokalla oli pikku oppilas, joka oli silmin nähden aliravittu. Lapsen äiti oli yh ja myös hän oli riutuneen näköinen.  Ei ollut kyse mistään päihdeongelmasta vaan äärimmäisestä köyhyydestä. Tunsin tämän oppilaan ja hänen sisaruksensa, mutta he muuttivat muualle ja mekin muutimme. Olisi mukava tietää miten heidän elämänsä  on mennyt.

Ihan varmasti oli kyse jostain ongelmasta. Sosiaalihuolto oli keksitty eikä kenenkään lapsen tarvinnut nähdä nälkää, ellei vanhempien elämänhallinnassa ollut vakavia ongelmia. 

Ikävää, jos kukaan ei älynnyt tehdä ilmoitusta viranomaisille lapsen hädästä.

Kyllä jo 70-luvulla oli ihan tavallista että äiditkin kävi töissä. 

Työnteolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävi ainakin mun tietämäni Yh:t. Elintaso oli matalampi kuin nykyään ja oli totuttu, että jokainen elää niin kuin on varaa. Ei huudettu joka mutkassa yhteiskuntaa apuun.

 

Opettajaäitini luokalla oli pikku oppilas, joka oli silmin nähden aliravittu. Lapsen äiti oli yh ja myös hän oli riutuneen näköinen.  Ei ollut kyse mistään päihdeongelmasta vaan äärimmäisestä köyhyydestä. Tunsin tämän oppilaan ja hänen sisaruksensa, mutta he muuttivat muualle ja mekin muutimme. Olisi mukava tietää miten heidän elämänsä  on mennyt.

Siis täh? Mikä teitä vaivasi kun ette soittaneet sosiaaliviranomaisille? Ei todellakaan ollut normaalia eikö selitettävissä köyhyydellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei silloin ollut yh-äitejä.

Häpeäisit.

  Joo, ei silloin olleet naiset heti selällään, jokaisen pantavina. Eikä lapsia paljonkaan yksinäisille tullut, vaikka ehkäisy melko puutteellista. Nyt on muoti toinen. 

Olet väärässä. 70-luvulla harrastettiin enemmän seksiä kuin nykyään. Myös abortteja tehtiin silloin enemmän kuin nykyään. Normaalilla naisella on seksuaalisia haluja, sekä silloin että nyt.

Meidän äiti kävi villatehtaalla töissä. Sai lapsilisät ja elarit. Me oltiin päiväkodissa..

Niukasti pärjättiin. Äiti kertoo, että toisinaan syötiin kaurapuuroa viikkoja putkeen, kun muuhun ei ollut rahaa. Tilipäivisin ostettiin 200g lauantaimakkaraa siivuina meille lapsille. Saatiin syödä kerralla. Äiti itselleen osti 100 gr aladobia.

Äiti oli tosi ylpeä ja itsepäinen. Hän ei suostunut sossuun menemään tai sukulaisilta pyytämään/ottamaan. Häntä oli lytätty tarpeeksi, tytötelty ja vähätelty, säälitty.. Hän näyttää kyllä mihin pystyy ihan itse.

Sillä seurauksena kasvatti kaksi nukkavierua muksua, jotka olivat kateellisia kaikille ja katkeria äidille.

Käymällä töissä. Ylemmän luokan ongelma tuo ei edes ollut koska heidän avioliitot olivat monesti sopimusasioita ja lehtolapset siirrettiin syrjään. Yh-äidit saivat myös jotain ylimääräisiä avustuksia ja lasten terveydenhuoltohan oli neuvolajärjestelmän vuoksi parasta maailmassa. Lisääntykää nyt hyvät ihmiset, ei tätä maata parempaa ole vielä keksitty lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vielä 60-70-luvulla oli häpeällistä synnyttää au-lapsia. Mieluummin mentiin pakkonaimisiin kuin jäätiin lapsen kanssa kahden. Kuka tahansa muukin mies kelpasi, kunhan vaan naimisiin pääsi. Isoäidillä hoidatettiin lapsi, jotta itse pääsi töihin. Jos lapsia oli useampia, huolehtivat toinen toisistaan. Avainkaulalapsia oli paljon. Ilmapiiri muuttui 80-luvulle tultaessa. 

70-luvulla oli päiväkoteja ja monissa isoissa yrityksissä oli omat päiväkodit työntekijöiden lapsille. Jos perhe halusi isoäidin hoitajaksi niin se oli heidän ratkaisunsa. Oma lapseni oli päiväkodissa, joka silloin oli nimeltään lastentarha. Avainkaulalapsia taisi olla 60-luvulla.T

Jos nyt muistaisit, että 70-luvulla harva pääsi päiväkotiin. Ei ollut subjektiivista päivähoito-oikeutta. Suurin osa lapsista ei päässyt kunnalliseen päi

Juu, ei päiväkoteja ollut joka paikassa, vaikka Suomi olikin asutumpi kuin nykyään. Oma kotirouvaäitini ryhtyi perhepäivähoitajaksi sisareni lapselle. Sivusilmällä hän suostui huolehtimaan myös saman talon konttoristipariskunnan lapsista, jotta nämä eivät karanneet kotoa sillä aikaa, kun vanhemmat olivat töissä puolen kilometrin päässä. Nimellisesti naapurin lapsia hoiti joku siskontyttö. Maaseudulla oli vielä tällaista yhteisöllisyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävi ainakin mun tietämäni Yh:t. Elintaso oli matalampi kuin nykyään ja oli totuttu, että jokainen elää niin kuin on varaa. Ei huudettu joka mutkassa yhteiskuntaa apuun.

 

Opettajaäitini luokalla oli pikku oppilas, joka oli silmin nähden aliravittu. Lapsen äiti oli yh ja myös hän oli riutuneen näköinen.  Ei ollut kyse mistään päihdeongelmasta vaan äärimmäisestä köyhyydestä. Tunsin tämän oppilaan ja hänen sisaruksensa, mutta he muuttivat muualle ja mekin muutimme. Olisi mukava tietää miten heidän elämänsä  on mennyt.

Siis täh? Mikä teitä vaivasi kun ette soittaneet sosiaaliviranomaisille? Ei todellakaan ollut normaalia eikö selitettävissä köyhyydellä.

 

Kynnys oli huomattavan korkea siihen aikaan ilmotella mitään. Varsinkin jos tunsi perhettä. Mieluummin autettiin itse kuin sotkettiin sossua asiaan. Sossun kynsiin joutuminen olisi ollut valtava häpeä.

Vierailija kirjoitti:

Vuoden 1977 lopulla lapsilisiä korotettiin siten, että ensimmäisestä lapsesta sai liki 900 mk, toisesta 1025 mk ja kolmannesta 1200 mk vuodessa. EI KUUKAUDESSA.

Ihan en nyt sitten tiedä miten edes voitte verrata nykyisiä lapsilisillä kotona lojuvia  yyhhoo ressukoita oikeisiin naisiin?  Nyky yyhhoo on kermaperse.

Sinä öyhötät pelkän öyhötyksen riemusta ilman mitään asiatietoa. Taidat ladella noita naisvihakommentteja joka ketjuun. Mene vaikka kaljabaariin kavereiden (jos on) kanssa ölisemään.

Vierailija kirjoitti:

Myymällä persettä. Niinhän naiset ovat aina tienanneet rahaa.

Vaikka sinun äitisi teki niin ja katkeroitumisesi vaikuttaa vieläkin noin rankasti, kannattaa hakea apua. Loppuelämä voi muuttua siedettävämmäksi. Onnea uuteen elämään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töissä kävi ainakin mun tietämäni Yh:t. Elintaso oli matalampi kuin nykyään ja oli totuttu, että jokainen elää niin kuin on varaa. Ei huudettu joka mutkassa yhteiskuntaa apuun.

 

Opettajaäitini luokalla oli pikku oppilas, joka oli silmin nähden aliravittu. Lapsen äiti oli yh ja myös hän oli riutuneen näköinen.  Ei ollut kyse mistään päihdeongelmasta vaan äärimmäisestä köyhyydestä. Tunsin tämän oppilaan ja hänen sisaruksensa, mutta he muuttivat muualle ja mekin muutimme. Olisi mukava tietää miten heidän elämänsä  on mennyt.

Siis täh? Mikä teitä vaivasi kun ette soittaneet sosiaaliviranomaisille? Ei todellakaan ollut normaalia eikö selitettävissä köyhyydellä.

 

Kynnys oli huom

Nyt on kyse aliravitsemuksesta. Millä tavalla naapurit auttoi lasta paremmin kuin sosiaalihuolto? Ruokki joka päivä lapsen? Miten hän silti oli silmin nähden aliravittu?