Ravintolat katoavat Suomesta, konkurssit niittävät ravintoloita ennätysvauhdilla. Kuuluuko ravintolasyöminen suomalaiseen kulttuuriin? 🍽🍴
Ainakaan minulla ei Suomessa asuessani todellakaan ole varaa syödä ravintoloissa niin kuin monissa muissa maissa asuessani. Ensinnäkin palkat täällä ovat monilla aloilla pienempiä, nettopalkat hurjasti pienempiä ja sitten vastaavasti ravitolasyöminen merkittävästi kalliimpaa.
Vaikka suomalaisravintolat pyytävät sikamaisia hintoja, palkkaavat ammatti- ja kielitaidottomia opiskelijoita yms. nollatuntisopimuksilla, käyttävät mahdollisimman halpoja raaka-aineita ja kiertävät veroja, ei ravintolatoiminta Suomessa ole kannattavaa. Tämä johtuu Suomen erittäin raskaasta verorakenteesta. Onhan se tietysti kallista käydä ravintolassa, kun jokaista annosta kohden pitää tarjota toinen annos verokarhulle. 🐻
Mutta kuuluuko ravintolakulttuuri edes Suomeen? Eihän täällä ole sellaista samanlaista illalliskulttuuria kuin monissa muissa maissa? Ainakaan minua Suomessa ei ravintoloiden kalliit hinnat ja surkea taso houkuttele yhtään ja siksi olen jättänyt ravintolakäynnit täällä asuessani lähes kokonaan (huokaus).
Suomessa ihmiset syövät paljon kotonaan ja epäterveellistä pikaruokahöttöä, kun muuhun ei ole varaa. Eihän täällä kohta enää ole kuin lähiöpitserioita ja Hesburgereita!
Mitä mieltä te olette, onko Suomeen edes turha yrittää mitään ravintolajuttuja?
Kommentit (599)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielelläni!
Juuri viikonloppuna ensin muutama suupala alkujuoman kanssa, 96 rapua alkuruokana, peuran sisäfilettä, punaviinikastiketta ja Hasselbackan punajuuria pääruokana ja mansikkapiiras limejäätelöllä jälkkärinä. Juomat tietty menuun sopivat.
Maailman parasta kotiruokaa! En edes uskalla laskea paljonko tuo 6 hengen illallinen olisi maksanut ravintolassa!? Tälläkertaa ystävien luona nautittuna.
Ihanan ysäriä, tai ehkä kasaria. 😂
En tiedä mikä oli tavoite, mutta vaikutat nyt äärimmäisen epävarmalta pyrkyriltä. Juuri saatu vähän rahaa ja pitää pysyä joukon perässä?
Normaalit aikuiset syö hyvää, oman makunsa mukaista ruokaa ja vaikka tiramisuakin voi ottaa jälkkäriksi, on se kuin epätrendikästä hyvänsä. Plus muut kuin junteimmat osaa kyllä arvostaa lähiraaka-aineita.
-eri
219: Saakohan Suomessa edes viedä lapsia klo 21 jälkeen ravintolaan, jossa myydään alkoholiakin?
Mä en ole varmaan 10 vuoteen käynyt ravintolassa syömässä. Olen joskus kyllä tilannut Woltilla kotiin ruokaa ravintoloista. Mulla ei ole rahasta kiinni, olen hyvien tienaava lapseton sinkku. Mutta mä en vaan viihdy yhtään ravintoloissa. En varsinkaan, koska mulla ei ole ketään, kenen kanssa niissä kävisin, joten yksin täytyisi käydä. Olen kokeillut sitä nuorempana, mutta koin sen ankeaksi, yksin pöydässä tarjoiljan/ruokalajien odottelun jne. En ole kai sitten vaan niin kulinaristi, koska mulle mikään makuelämys ei ole niin tärkeä, että tuhlaisin aikaani johonkin minkä koen tylsäksi ja joskus jopa vaivaannuttavaksi.
Mä asun Helsingissä, mutta eipä tuolla keskustassa muutenkaan tule juuri koskaan käytyä, taitaa tulla jo 10 vuotta täyteen kun olen käynyt. Ei ole vaan sinne mitään asiaa. Työni teen kotona, eikä se konttorikaan keskustan suunnalla olisi jos sinne haluaisin vaan Pitäjänmäellä. Enpä juuri muutenkaan välitä käydä kuin ulkoilemassa ja parissa lähikaupassa ja parissa marketissa, ei kiinnosta elokuvat, museot tms. Olen sellainen kotihiiri, ollut siitä asti kun opiskeluajan biletysikä meni ohi.
Vierailija kirjoitti:
219: Saakohan Suomessa edes viedä lapsia klo 21 jälkeen ravintolaan, jossa myydään alkoholiakin?
Toki saa, ei ole mitään lakia joka kieltäisi alaikäisten pääsyn anniskeluravintolaan mihinkään aikaan, vain heille alkoholin anniskelu on kiellettyä.
Mutta tuosta aiheesta tuli mieleen, että osin Suomessa on myös hyvin nihkeä kulttuuri lasten tuomista "parempiin" ravintoloihin kohtaan. Joskus on tullut käytyä ehkä klo 20 aikaan milloin meillä syödään muutenkin vasta päivällistä kotonakin, ja aika pahoja katseita on saatu, joskus joku rouva tuli jopa valistamaan ettei ole lapsen paikka ja aikuisilla on oikeus saada syödä rauhassa kalliisti maksettu ateria - vaikka lapsi ei mitenkään melunnut eikä häiritsevästi liikuskellut paikaltaan.
Vierailija kirjoitti:
kun peruspitsalätty maksaa täällä stadissa kakskymppiä niin veikkaan että aika monelle alkaa kelpaamaan se kaupan pakastealtaan roiskeläppä oikein hyvin
Foodoran flash tarjouksesta irtoaa jo perhelättykin 14e. Ilmainen kuljetus himaan.
Joutaa mennä, minä ainakaan en kaipaa yhtään ravintolaa.
Käyn ravintolassa lounaalla joka arkipäivä. Hinnat ovat suomessa täysin kohtuuttomat, lasi viiniä 10€.
Minulla ei ole varaa syödä fine dining - paikoissa. Eikä varsinkaan viedä sinne koko viisihenkistä perhettä.
Sitten taas nämä Amarillon tyylisten ja sen hintatason ravintoloiden ruoat on sellaisia, että osaan tehdä itse parempaa. En siis maksa pakastevihanneksista, yhdestä onnettomasta vuohenjuustopalasta ja kovaksi käppyräksi käräytetystä pekonista sitä, mitä niissä pyydetään. Teen itse.
Joskus käyn lounasbuffeessa syömässä sushia. Eihän ne parhaita ole, mutta itse en ole opetellut.
Koronan jälkeen ei olla käyty kuin ehkä kerran koko perhe syömässä. Se oli kaupungin ainoa italialainen. Ihan ok paikka.
Ei tämä tästä ainakaan paremmaksi ole muuttumassa, ei maailma eikä Suomen talous. Mieluummin makselen talolainaa pois ja yritän antaa lasten harrastaa. Kaikki mitä jää, menee säästöön. Sieltä otetaan ulkomaanmatkalle kerran vuodessa ja loput on yllättäviä ja vähemmän yllättäviä menoja varten.
Suomalaisiin palveluihin ei enää pysty satsaamaan. Perheen miespuoleisetkin käy irakilaistaustaisella parturilla, kun leikkaa 15€/kerta. Minä käyn kampaajalla kerran vuodessa.
Mulla ei ole varaa ja silloin kun vielä oli varaa, se oli usein pettymys. Laitan itse parempaa ruokaa paremmista aineksista. Sama juttu kuin suomalaisten kampaajien kanssa, maksat ison summan huonosta laadusta. Ei kiitos.
Olisihan se perin oivallista että pihviannoksessa pääosassa olisi se pihvi eikä kaksi ruohoa ristissä lautasen keskellä liha nokareen päällä.
En käy hienommissa pöytiintarjoilupaikoissa. Joissain olen saanut hyvääkin ruokaa, mutta en jaksa sitä ympäristöä. En kestä katsella niitä paskantärkeitä suomalaisia, jotka kuvittelevat viestivänsä itsestään jotain menestystä, kun ovat ihan ravintolaan tulleet. Rikasta näyttelevät istuvat kuin seiväs, sanonko missä ja pelkäävät, että tiputtavat ruokaa. Jotkut pelkää, että toiset ei tajua, että ovat hyvin sivistyneitä ja kultivoituneita ja osaavat tilailla hienoja viinejä ja puhua kielillä, huoh. Kukaan ei naura ääneen ja ole oma itsensä. Olen liian vanha kärsimään siitä. Jos jossain enää käyn, niin parissa lounasbufeessa, joissa on kohtuu hyvää ruokaa. Buffetissa on välittömämpi tunnelma ja saa valita, mitä lautaselleen ottaa.
Tämä on henk.koht. mielipide, mutta oikeasti luulen, että korona karkoitti asiakkaat. Ihmiset tottuivat syömään kotona ja huomasivat, että siinä säästää rahaa ja että ei se kylille raahautuminen aina niin mukavaa ole. Sen lisäksi se, että aika harvoin se ruoka siellä hienossakaan ravintolassa on mitään mainitsemisen arvoista.
Mä olen vähentänyt ravintoloissa syömistä ja siirtynyt enemmän Heselle ja Mäkkäriin.
Kesällä kyllä ihmettelin sitä, kun jatkuvasti keskustan ravintoloissa täynnä ihmisiä. Miten ihmisillä on varaa syödä ulkona ala carte illallisella?
Kotiruoka on rakkaudella tehty ja niistä aineksista mistä pidän, joten maistuu siksi aina paremmalle kuin ravintoloiden tarjottavat. Monessa ravintolassa on myös mökätaso niin suuri, että en viihdy niissä sen takia.
Pienellä treenillä pystyy tekemään parempaa ruokaa halvemmalla ja saa syödä mukavammassa ympäristössä, eikä tarvitse odotella tarjoilua.
En käy ravintoloissa kuin siinä tapauksessa, että muuta ei ole.
Suomessa ei käydä. Ulkomailla päivittäin.
Ravintolasyöminen ei ole koskaan ollut minun juttu. Muistaakseni 2 kertaa käynyt elämäni aikana.
M54
Vierailija kirjoitti:
kyllähän elämä olisi mukavampaa, jos voisi käydä ravintoloissa ja kahviloissa. Joskus baarissakin. Keskituloisena yksinasuvana tosin ravintolakäynteihin ei juurikaan ole varaa. En ole edes sieltä pienituloisimmasta päästä. Koen, että Suomessa keskituloisen elämä ei ole kovinkaan kummoista. Palvelut ovat liian kalliita.
Liian iso asuntolaina monella syynä, jos keskituloinen.
Söin ennen, nyt varaudun koviin aikoihin. En kuluta.
Tällaista se on kun pitää olla santander-vw ja liian kallis kämppä. Mä oon työtön ja käyn pihvillä 3-4/kk.
Kyllä pystyy, kun tekee kaikki esivalmistelut hyvin ja ajoittaa tekemisensä oikein. Hyvät haju- ja makuaistit ovat eduksi.