Maaseudulla asuminen?!

"

Kannattaa esim. googlata paikkakuntaa ja esim. kansalaisopiston kurssitarjontaa. Siitä saa vähän osviittaa, onko paikkakunnalla mitään tarjontaa. Muutenkin internetistä saa hankittua tietoa. Visit ja paikkaunta, niin tulee sieltäkin tietoa. Ei nykypäivänä tarvitse mihinkään sokkona muuttaa.

Jos on tosissaan muuttamassa ja ei ole ihan tiukan talouden budjetti, niin ainahan voi myös ennen lopullista muuttoa asua hetken aikaa vuokralla tai muuten tutustua paikkakuntaan tarkemmin. Toki edellyttäen, että paikkakunnalta saa jotain vuokralle, mutta nykyään aika hyvin saa ainakin lyhyeksi ajaksi jotain mökkiä ym. voihan sitä ottaa useamman lyhyen pätkän ja tarkkailla, mikä on meininki.

Netistä löytyy jopa karttoja (google maps) joista pystyy katsomaan reittejä ja etäisyyksiä eri kohteisiin.

Itselleni olen havainnut toimivaksi tämän asumismuodon, missä asun pienen kunnan keskustan lähettyvillä, mutta en kuitenkaan taajamassa. Joku haluaa asua siinä keskustassa ja toinen vähintään kilometrien päässä lähimmästä naapurista, kukin tyylillään."

Ihanko itse keksit, että netti on olemassa? Edelleen odotan, että palstalaiset kertovat missä nämä vireät kerhot ja yhdistystoiminta on. Se nyt on kuitenkin vähän eri kuin kansalaisopiston kurssitarjonta. Visit paikka kunta taas kertoo missä se vanha mylly ja yksi näköalapaikka on. Ihan jees informaatiota, jos olet ajamassa ohi ja kaipaat vinkkejä, mutta ei kai kukaan maaseutumuseon perusteella paikkakunnalle muuta?

Asu talvet kaupungissa ja kesät maalla. Minäkin kokeilin asua maalla ympärivuotisesti ja yksi syksy ja talvi riitti. Talvi ei oikeastaan ollut edes pahin vaan se nopeasti pimenevä ankea syksy. 

"En ikimaailmassa keräisi marjoja ja sieniä mistään kaupungin virkistysmetsistä. Autojen saasteet, koiran paskat ja ihmisen jätökset pilaavat kaiken."

Logiikalla, että maasedulla kaikki on lähellä, niin myös kaupungissa on marjat  sienet lähellä. jos hienohelmalle ei kaupunkimetsät kelpaa, niin se ajele se 20 km, niin olet jo aika korvessa useimmissa kaupungeissa, jos et nyt ihan Helsingin keskustassa lähde. 

Tuosta netistä tieojen etsimiseen.. Visit Syrjäkylä ei ole oike paikks vasn Syrjäkylän Kyläyhdistys.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Tuosta netistä tieojen etsimiseen.. Visit Syrjäkylä ei ole oike paikks vasn Syrjäkylän Kyläyhdistys.

-ohis

Eikä netistä saa tietoa siitä, miten vireää Syrjäkylän kyläyhdistyksen toiminta oikeasti on. 

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Vierailija kirjoitti:

Voi että, kun näissä maalle muuttaneiden tarinoissa olisi paikkakunta näkyvillä. Tietäisi missä on otettu muuttajat ilolla vastaan, missä ei. Vaikka toki itsestäkin se riippuu.

Olen myös miettinyt eläkeläisenä maalle muuttamista, muttei ole juuria missään. 

Lähtökohtaisesti pienet maaseutupaikkakunnat ja kylät ovat hyvin epäystävällisiä paikkoja. Ei siellä olla ottamassa muualta muuttavia avosylin vastaan pullapitko kainalossa. Paluuta sellaisten tiiviiden maalaiskyläyhteisöjen aikaan ei ole. Silloin suhteet ja kanssakäyminen oli muodostunut vuosikymmenten aikana monessa sukupolvessa. Jos haluaa muuttaa maalle ilman paikallisia siteitä, kannattaa varautua lähtökohtaisesti selviämään ihan omillaan.

Käyn osa-aikatyössä  mutta en läheskään joka päivä ja muuten olen aikalailla kotona. Ruokakaupassa toki käyn ja uokoilen joskus. Kotona sitten saunon, katselen elokuvia,pelaan videopelejä ym.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muutit maalle?

 Itse muutin koska kyllästyin elämään kaupungissa ja se oli mun elämäni paras päätös. Ei enään koskaan takaisin kaupunkiin. Olen paljon onnellisempi maalla :)

Vierailija kirjoitti:

Asu talvet kaupungissa ja kesät maalla. Minäkin kokeilin asua maalla ympärivuotisesti ja yksi syksy ja talvi riitti. Talvi ei oikeastaan ollut edes pahin vaan se nopeasti pimenevä ankea syksy. 

 Mun mielestä  pimeä syksy  ja talvi ovat vuoden parasta aikaa mutta täysin makuasioitahan nämäkin  ovat.

Astut ovesta ulos -> olet luonnossa

Ikkunasta näkyvä maisemataulu vaihtuu

Voit seurata maaseudun elämää katsomalla, onko ohi ajavan traktorin perässä aura, äes, kylvökone, niittosilppuri, niittokone, haravakone, niittosilppuri, puimakone, peräkärry täynnä pahnapaaleja...

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Vähän veikkaan, että noiden hanakoimpien kieltäjien vintillä asuu tällainen peräkammarinpoika.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Noh, ei se nyt niin yleistä ole silti vaikka yrität niin väittää.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihanalle tuo eläkepäiviksi maalle muutto kesäpuuhineen! Syksyllä ja talvella varmaan itse sienstäisin ja marjastaisin niin pitkään kuin mahdollista. Talvella lumitöitä ja sisällä puuhaa, esim pientä remppaa, käsitöitä, lukemista, tv sarjoja. Kutsu vieraita kylään? Ja tosiaan jos tulee yksinäistä niin olisiko lemmikistä seuraa? 

Syksyllä on metsät täynnä hirvikärpäsiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa ihanalle tuo eläkepäiviksi maalle muutto kesäpuuhineen! Syksyllä ja talvella varmaan itse sienstäisin ja marjastaisin niin pitkään kuin mahdollista. Talvella lumitöitä ja sisällä puuhaa, esim pientä remppaa, käsitöitä, lukemista, tv sarjoja. Kutsu vieraita kylään? Ja tosiaan jos tulee yksinäistä niin olisiko lemmikistä seuraa? 

 

Syksyllä on metsät täynnä hirvikärpäsiä. 

Ja kesällä hyttysiä ja paarmoja. Entä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Tämä. Ei ole mitenkään tavatonta että sinne pihaan tullaan pyörimään ihan silkasta uteliaisuudesta etenkin jos on joku kyläläisille "ulkopuolinen" ja tuntematon uusi asukas.

Näihin voi liittyä jotain ikivanhoja kaunoja jostain maa/tontti/talo-kaupoista joihin ei uusi asukas edes liity mitenkään mutta sitä pitää vaan pitää vähän silmällä ja kyttäillä tekemisiä. Näitäkin on jotka haluavat ihan vaan savustaa uuden tulijan pois "mailtaan". 

Joku yksi ihminen taitaa kirjoitella näitä stalkkeriviestejä täällä. Ei se nyt ole mikään yleinen ongelma maalla. Mulla oli pelottava stalkkeri Helsingissä, joku ulkomaalainen mies, täällä "korvessa" ei ketään. Kun en pidä stalkkereina lähiseudun miehiä, jotka tykkää joskus tulla metsätöiden tai peltotöiden tms. kesken juttelemaan ja kahville. Tarjoan kahvit ja jutellaan. Itse asiassa nautin tällaisessa spontaanista sosiaalisuudesta, vaikka ymmärränkin että osalla se liittyy siihen että olen nainen ja heillä olisi ehkä haaveita suhteesta kanssani.

Itse olen asunut yksin 8 vuotta maalla. Syrjäisen tien päässä, suon laidalla. Lähin naapuri, tietä kylille päin 700 metriä on sika- ja peltotila. Sen tien varrella on siellä täällä maatiloja, mutta mä tosiaan asun ihan tien päässä itsekseni. Muutin tänne 32-vuotiaana, kun varmistui että saan tehdä työtä etänä, nyt ikää 40. Minä olen kyllä viihtynyt ihan valtavan hyvin. Minusta päinvastoin tuntui, että kerrostalossa ei ollut mitään tekemistä, koska ei ollut sellaista tarpeellista puuhasteltavaa. Täällä aina on jotain, puutarhanhoitoa, lumenluontia, polttopuiden tekemistä, pieniä remppoja, ulkosaunan lämmittämistä ja saunomista, paljuilua (myös talvella, palju on sähköllä lämpiävä ja terassilla suojassa). Etätyöläisenä voin talvellakin ulkoilla lounastauolla, valoisan aikaan, eli ei haittaa ettei ole katuvaloja. Kylille on matkaa 12 km, kerran viikossa siellä tulee käytyä. Tampere on lähin isompi kaupunki, sinne on 67 km, ja käyn ehkä kerran kuussa. 

Mutta onhan tämä toki tällaista introvertin erakon elämää, eikä varmasti kaikille sopisi. Mutta minulle täydellistä. En mä kaipaa ihmisten seuraa, ja tekemiseksikin käy nuo arjen pienet puuhat, lukeminen, suoratoistot, tietokonepelit, käsityöt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Noh, ei se nyt niin yleistä ole silti vaikka yrität niin väittää.

Koko ikäni olen asunut maaseudulla, ja ensimmäisen kerran törmään näihin stalkkerijuttuihin palstalla. Nyt sinkkuna asustelen metsän reunalla omakotitalossa ja ihan rauhassa olen saanut olla. Ei nainen niin harvinainen näky ole maaseudullakaan,  että sitä monikaan lähtisi pimeässä kyttäämään. Peräkammarin poikia ei edes enää ole. Nykyään sukupolvenvaihdokset tehdään aika varhain, eli monella on jo talon isännyys ja vanha pari asustelee isolla kirkolla.

Vierailija kirjoitti:

Joku yksi ihminen taitaa kirjoitella näitä stalkkeriviestejä täällä. Ei se nyt ole mikään yleinen ongelma maalla. Mulla oli pelottava stalkkeri Helsingissä, joku ulkomaalainen mies, täällä "korvessa" ei ketään. Kun en pidä stalkkereina lähiseudun miehiä, jotka tykkää joskus tulla metsätöiden tai peltotöiden tms. kesken juttelemaan ja kahville. Tarjoan kahvit ja jutellaan. Itse asiassa nautin tällaisessa spontaanista sosiaalisuudesta, vaikka ymmärränkin että osalla se liittyy siihen että olen nainen ja heillä olisi ehkä haaveita suhteesta kanssani.

Itse olen asunut yksin 8 vuotta maalla. Syrjäisen tien päässä, suon laidalla. Lähin naapuri, tietä kylille päin 700 metriä on sika- ja peltotila. Sen tien varrella on siellä täällä maatiloja, mutta mä tosiaan asun ihan tien päässä itsekseni. Muutin tänne 32-vuotiaana, kun varmistui että saan tehdä työtä etänä, nyt ikää 40. Minä olen kyllä viihtynyt ihan valtavan hyvin. Minus

Tässä on tyylipuhdasta maaseutumentaliteettia.

Joku/jotku esittävät ongelman, se kielletään täysin ja yleensä myös annetaan ymmärtää, että kyseessä on yhden ihmisen päänsisällä oleva ongelma. Sen jälkeen aloitetaan osoittelemaan kaupungin, pääsääntöisesti Helsingin suuntaan ja lisätään jenkaa ottamalla mukaan myös ulkomaalaiset. Ja sen jälkeen pitkä vuodatus siitä kuinka auvoisaa juuri maaseudulla on.

Itse olen asunut maaseudulla koko ikäni ja tiedän varsin hyvin millaisia ongelmia täällä on, vaikka ne kuinka hampaat irvessä yritettäisiinkin kieltää. Tiedän myös, että nuo stalkkailevat peräkammarinpojat ovat aivan totta. Itsekin olen niistä osani jo esiteini-iässä saanut. Ja ongelma tietenkin lakaistaan maton alle toteamalla "se on nyt vaan sellainen, ei siitä kannata välittää". Ihan niin kuin se pelon veisi jotenkin pois.

Mutta pitäkää toki kiinni ideaalistanne, kyllähän ongelma poistuu omalta kohdalta jos pitää silmät tarpeeksi tiukasti kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä osalla porukalla on vaikeuksia hyväksyä mitään nurjapuolta liittyen maaseutuun. Tuo stalkkeriongellma on ihan oikea ja monet ovat saaneet maistiaisensa siitä. Omat stalkkeritkaan eivät liittyneet mitenkään tuohon pohjanmaan tapaukseen. Maaseudulla on noita peräkammarinpoikia, jotka menevät sekaisin siitä, että lähitienoolle muuttaa yksin elävä nainen.

Typerää yrittää uskotella, että se maaseutu olisi joku shangri la. Sielläkin on ihan omat ongelmansa siinä missä kaupungeissakin.

Noh, ei se nyt niin yleistä ole silti vaikka yrität niin väittää.

Koko ikäni olen asunut maaseudulla, ja ensimmäisen kerran törmään näihin stalkkerijuttuihin palstalla. Nyt sinkkuna asustelen metsän reunalla omakotitalossa ja ihan rauhassa olen saanut olla. Ei nainen niin harvinai

"Peräkammarin poikia ei edes enää ole. Nykyään sukupolvenvaihdokset tehdään aika varhain, eli monella on jo talon isännyys ja vanha pari asustelee isolla kirkolla."

Luulis ikänsä maaseudulla asunut tietävän, että siellä on muutakin väkeä kuin tilalliset. Ja todellakin niitä peräkammarinpoikia.