Maaseudulla asuminen?!

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

 

Osta potkukelkka. Tämä ei ole kuittailua, vaan se on tuohon käyttöön ainoa oikea kulkupeli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. 

Laskeuduitko helikopterilla mökin pihalle ostoa tehdessä kun sinut "yllätti" se että kauppa on 20km päässä ja bussipysäkille 4km?

Jopa cityviherpiiperön isopyörä heittää pahasti jos se kuvittelee muuttavansa Kallion yksiöstään ihmisasuntoon mutta leikkii edelleen olevansa niin ekologinen ettei voi mitenkään liittyä 2,5 miljoonan autonomistajan joukkoon maassa jossa on 2,5 miljoonaa ruokakuntaa.

Sekin tuli varmaan täytenä "yllätyksenä" ettei oven edestä mennytkään raitiovaunua Kiasmaan.

Eiköhän Kallion yksiötkin ole ihmisasuntoja. Cityviherpiiperöksi turha nimitellä outoja ihmisiä. Autonomistajaksi ei ihan niin vaan ryhdytä, ja liukkaalla ajo vaatii harjoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta kun kukaan eläkeläinen ei voi luvata itselleen että säilyy perusterveenä parikymmentä vuotta. Minä sairastuin syöpään heti kun jäin eläkkeelle, enkä voi muuta kuiin onnitella itseäni että asun Helsingissä lähellä Syöpäklinikkaa. En tarvitse edes autoa päästäkseni sinne.

Ja sen takia kukaan ei saisi asua maalla?

Jokainen saa asua siellä missä haluaa ja mihin on varaa, mutta miksi ap sitten valittaa ettei maalla asuminen ehkä olekaan niin kivaa kuin hän kuvitteli? Ja miten ekologista on asua kaukana kaikista palveluista ja tarvitaan omaa, toimivaa autoa sekä ajokykyä? Ei se ainakaan halvaksi tule.

Yksinäisyydestä ja eristäytymisen pelostahan tässä aloituksessa oli kyse.

No. Jos on maalta kotoisin (minä), niin on ehkä helpompaa maalla asuminen. Olin kolmekymppinen, kun eka kerran muutin kerrostaloon, mikäs siinä, mukavaa ja helppoa. Työt piti kaupungissa. Kun mies jäi eläkkeelle aloitin Oven ja hommattiin asunto maalta. Teen mukavia osa-aikatöitä, retkeilen, kudon, luen, marjastan. On pihasauna, pikitie pihaan asti, 150km kaupunkin kodista. Olen täällä 95% ajasta, puoliso ehkä 70%, hällä verstas puugailuun. Ollaan kyläyhdistyksessä, lähikauppa&pub 3km. Kirkolle vajaa 20km, ystäviä kertynyt, viihdytään tosi hyvin.

Mutta: Asenne ratkaisee, joustavuus, ystävällisyys, avuliaisuus auttaa. Meidät otettiin loistavasti vastaan...

Syksy ja talvi rauhoitutaan, käydään pilkillä, jos keritään... kevät ja kesä on kiireisempää, tapahtumia piisaa

Kannattaa miettiä etukäteen, ei katua jälkikäteen :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varo vaan ap kun sulle tulee stalkkeri. Niitä poikamiehiä maalla piisaa jotka on stalkkereita. Eikä niitä haittaa lihavuus tai vanhuus.

Kamalaa! Olen haaveillut maallemuutosta eläkepäivillä, yksinolosta, rauhasta, yksinkertaisesta elämästä. Ajatus stalkkerista on käväissyt minunkin mielessäni, ovatko todellisuutta? Haluaisin käydä pikku mökistäni ulkona, kävellä, juosta ja pyöräillä lähimetsissä, hiekkateillä ja metsäteillä, ja kulkisin siinä ympäristössä niin usein, että minut varmasti joku lähialueen asukki noteeraisi. Onko vaaraa, että joku noteeraisi niin vakavasti, että ryhtyisi stalkkeriksi? Hyi olkoon!

Älkäähän pelotelko.

 

Mulla on ehtinyt olemaan jo kaksi stalkkeria maaseudulla. Hankin isohkon koiran turvaksi, mutta kyllä se silti ahdistaa kun ikkunasta näet

Ennen niin,nykyisin maailma on muuttunut rajusti,kaupungeissa se kyllä näkyy ja kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

No. Jos on maalta kotoisin (minä), niin on ehkä helpompaa maalla asuminen. Olin kolmekymppinen, kun eka kerran muutin kerrostaloon, mikäs siinä, mukavaa ja helppoa. Työt piti kaupungissa. Kun mies jäi eläkkeelle aloitin Oven ja hommattiin asunto maalta. Teen mukavia osa-aikatöitä, retkeilen, kudon, luen, marjastan. On pihasauna, pikitie pihaan asti, 150km kaupunkin kodista. Olen täällä 95% ajasta, puoliso ehkä 70%, hällä verstas puugailuun. Ollaan kyläyhdistyksessä, lähikauppa&pub 3km. Kirkolle vajaa 20km, ystäviä kertynyt, viihdytään tosi hyvin.

Mutta: Asenne ratkaisee, joustavuus, ystävällisyys, avuliaisuus auttaa. Meidät otettiin loistavasti vastaan...

Syksy ja talvi rauhoitutaan, käydään pilkillä, jos keritään... kevät ja kesä on kiireisempää, tapahtumia piisaa

Kannattaa miettiä etukäteen, ei katua jälkikäteen :)

* puuhailuun, korjaus ellei joku tiedä mitä puugailu on :):):)

Ja: potkukelkka oli eka hankinta maalle muuton jälkeen...

Mua ihmetyttää tyypit, jotka kuvittelee, että maalla voi asua ilman autoa. Julkista liikennettä ei nykyään käytännössä ole. Ja palvelut jossain vähintään 30 km päässä.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän Kallion yksiötkin ole ihmisasuntoja. 

Kahdessakin opiskeluaikana asuneena voin kertoa että eivät ole.

Ne ovat tilapäisiä säilytyslokeroita niille jotka eivät vielä tiedä mitä niistä tulee isona sekä niille joista ei koskaan tullut mitään.

Yksiöihin hillotut tapaukset ovat vain läpikulkumatkalla. Kuka aikuisten elämään, kuka hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laskeuduitko helikopterilla mökin pihalle ostoa tehdessä kun sinut "yllätti" se että kauppa on 20km päässä ja bussipysäkille 4km?

Jopa cityviherpiiperön isopyörä heittää pahasti jos se kuvittelee muuttavansa Kallion yksiöstään ihmisasuntoon mutta leikkii edelleen olevansa niin ekologinen ettei voi mitenkään liittyä 2,5 miljoonan autonomistajan joukkoon maassa jossa on 2,5 miljoonaa ruokakuntaa.

Sekin tuli varmaan täytenä "yllätyksenä" ettei oven edestä mennytkään raitiovaunua Kiasmaan.

Eiköhän Kallion yksiötkin ole ihmisasuntoja. Cityviherpiiperöksi turha nimitellä outoja ihmisiä. Autonomistajaksi ei ihan niin vaan

Autolla ajo ei ole kaikkia varten ja auton omistaminen on kallista. Mutta jälleen kerran: jos nämä ovat ongelmia, ole kiltti ja pysy palveluiden läheisyydessä. 20 km lähimmästä kaupasta sijaitseva talo ei ole autottoman ihmisen valinta.

Vierailija kirjoitti:

On suuri virhe muuttaa eläkeläisenä yksin maalle asumaan. Se ei ole viisasta vanhuutta.

Palvelujen saatavuus korostuu vanhalla ihmisellä entisestään. Onko terveyskeskus lähellä, onko päivystystä, onko apteekkia, onko sairaalaa? Julkista liikennettä? Millainen turvaverkko? Kehen ottaa yhteyttä jos jotain sattuu?

Maaseudulla asuminen ei ole sienimetsäidylliä. Se on raakaa todellisuutta.

Olen asunut maalla nyt 15 vuotta eläkeläisenä ja mitään "raakaa todellisuutta" ei ole tullut vastaan vielä. Kun muutin eläkeläisenä maaseudulle en ajatellut heti ruveta sairastelemaan vaan tekemään monenlaista, mihin kaupungissa ei ollut mitään mahdollisuutta. Minulla onnistui ja olen erittäin tyytyväinen olotilaani. Puuhaa riittää juuri sopivast kesät talvet. Puilla lämmitän, mutta ostan puut halkoina ja klapeina. Kasvimaa ja puutarha on erittäin mieluinen harrastus. Kaupassa ei huvita käydä, se on tervanjuontia, mutta pakko käydä n. 10 päivän välein sielläkin. Ostin tarpeeksi ison talon jossa on minulle verstas maalata tauluja ja tehdä pieniä puu- ym. töitä. Kävin huonekalurestaurointikurssinkin ja olen useita vanhoja huonekaluja restauroinut ja myynyt pois. Tänä vuonna kun täytin 74 v. otin itselleni siivojan kerran viikossa, kun talon on 150 neliöinen ja siivoamisen asemasta on parempaa tekemistä itsellä. Eipä tulisi mieleen asua sairaalan, tk tai apteekin vieressä. En pelkää elämää vaan elän sitä joka päivä täysillä. Mitään stalkkereita ei ole ilmaantunut, sensijaan mukavia naapureita sankka joukko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varo vaan ap kun sulle tulee stalkkeri. Niitä poikamiehiä maalla piisaa jotka on stalkkereita. Eikä niitä haittaa lihavuus tai vanhuus.

Kamalaa! Olen haaveillut maallemuutosta eläkepäivillä, yksinolosta, rauhasta, yksinkertaisesta elämästä. Ajatus stalkkerista on käväissyt minunkin mielessäni, ovatko todellisuutta? Haluaisin käydä pikku mökistäni ulkona, kävellä, juosta ja pyöräillä lähimetsissä, hiekkateillä ja metsäteillä, ja kulkisin siinä ympäristössä niin usein, että minut varmasti joku lähialueen asukki noteeraisi. Onko vaaraa, että joku noteeraisi niin vakavasti, että ryhtyisi stalkkeriksi? Hyi olkoon!

Älkäähän pelotelko.

 

Mulla on ehtinyt olemaan jo kaksi stalkkeria maaseudulla. Hankin isohkon koiran turvaksi

Ennen niin,nykyisin maailma on muuttunut rajusti,kaupungeissa se kyllä näkyy ja kuuluu.

Kylläpä se maailma muuttui sitten nopeasti, kun mun stalkkerit rauhoittuivat vajaa vuosi sitten kun hankin tuon koiran. 

"Sinä et tiedä minun syöpähoidoistani mitään. Silti puollat eläkeläisten valintaa asua maalla, kaukana kaikista sairauspalveluista."

Sinä et tiedä muiden terveydestä mitään ja silti mielestäsi kaikkien pitäisi asua kaupungissa siltä varalta että jos sattuukin sairastumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ellet kaupungissa asunut teattereissa ja kauppakeskuksissa normaalin asunnon sijaan, mitä sellaista siellä oli mitä ei millään muotoa pysty tässä nykyisessä asuinpaikassasi tekemään?

Mitä mä just luin? Siis kaupungeissa ei ole muuta kuin teattereita ja kauppakeskuksia? Ei museoita, ei taidegallerioita, ei kirjastoja, ei puistoja, ei työväenopistoja, ei kahviloita, ei kuntosaleja?

 

Kyllä näitä kaikkia on myös maalla.

Kaikkeahan on kaikkialla jos etäisyyksistä ei tarvitse välittää. ap sanoi jo, että ihan peruskauppaan on se 20 km., eli ei nuo muutakaan asiat taida ihan naapurissa olla. Samalla tavalla marjoja ja sieniä on myös kaupungissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varo vaan ap kun sulle tulee stalkkeri. Niitä poikamiehiä maalla piisaa jotka on stalkkereita. Eikä niitä haittaa lihavuus tai vanhuus.

Kamalaa! Olen haaveillut maallemuutosta eläkepäivillä, yksinolosta, rauhasta, yksinkertaisesta elämästä. Ajatus stalkkerista on käväissyt minunkin mielessäni, ovatko todellisuutta? Haluaisin käydä pikku mökistäni ulkona, kävellä, juosta ja pyöräillä lähimetsissä, hiekkateillä ja metsäteillä, ja kulkisin siinä ympäristössä niin usein, että minut varmasti joku lähialueen asukki noteeraisi. Onko vaaraa, että joku noteeraisi niin vakavasti, että ryhtyisi stalkkeriksi? Hyi olkoon!

Älkäähän pelotelko.

Laittaa aitaa sellasen 500 neliön verran talon ympärille ja hommaa pari vartiointiin kykenevää koiraa sinne. Voivat olla hyvällä säällä ympäri vuorokauden ulkona ja kylmällä niin päästää vapaaksi aitaukseen aina kun jossain risahtaa ja koirat havahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ellet kaupungissa asunut teattereissa ja kauppakeskuksissa normaalin asunnon sijaan, mitä sellaista siellä oli mitä ei millään muotoa pysty tässä nykyisessä asuinpaikassasi tekemään?

En ole ap. Olen kuitenkin asunut sekä kaupungissa ja maalla ja se ero on ihmiset. Kaupungissa on melontaseuran talkoita, helposti löytyy kaveri tennikseen jne.

Kun asuu niin syrjässä kuin ap, niin kaikki tekeminen vaatii säätämistä. Sopii joillekin, mutta ei kaikille. 

Olen myös asunut kaupungissa, nyt maalla. Oman kokemuksen perusteella väittäisin että täällä "korvessa" riittää jos mitä kerhoja, seuroja ja talkoita vaikka jokaiselle viikonpäivälle, sen kun vilkaisee kaupan ilmoitustaululta tai kylätoimikunnan sivustolta tai samaisen toimikunnan kuukausittain jakamasta lehdestä minnekä menisi. Kaupungissa

Hienoa, jos olet löytänyt tuon paikan maailta. Tämän palstan mukaan maalla on museoita, teattereita, kahviloita, vireää järjestötoimintaa jne. Tämä kannatta teidän toki muistaa aina kun tulee mieleen valittaa vaikka palvelujen katomaisesta maaseudulta - ei voi pitää paikkaansa. Kaikkea on - vaikka lähin kauppa on sen 20 km, niin kaikki muu löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää tyypit, jotka kuvittelee, että maalla voi asua ilman autoa. Julkista liikennettä ei nykyään käytännössä ole. Ja palvelut jossain vähintään 30 km päässä.

Riippuu taas siitä, mitä maalla asuminen tarkoittaa. Mä asun maalla, teen etätöitä ja kauppaan/postiin on alle 2km. Toki mulla on auto, mutta en mä sitä ihan oikeasti tarvisi, ihan vain puhtaasti omaa mukavuudenhalua ja aikatauluvapaata reissaamista varten. Lähimpään kaupunkiin kulkee bussi huonolla yhteydellä, mutta sekin on ihan riittävä kun en sitä tarvitse säännöllisesti työmatkoihin.

Nykyäänhän maalla asuminen on paljon helpompaa kuin vaikka 30 vuotta sitten. Esimerkiksi lähes kaikki tavarat saa hankittua netistä. Ennen piti lähteä kaupunkiin ostelemaan.

Toiset pärjää toiset ei. Toiset kutsuu pikkukunnan rivitalossa asumista maalla asumiseksi. Itse asun todella alkeellisesti, kantovesi, kuiva käymälä ja pienet tilat. Muuhun en vaihtaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ellet kaupungissa asunut teattereissa ja kauppakeskuksissa normaalin asunnon sijaan, mitä sellaista siellä oli mitä ei millään muotoa pysty tässä nykyisessä asuinpaikassasi tekemään?

Mitä mä just luin? Siis kaupungeissa ei ole muuta kuin teattereita ja kauppakeskuksia? Ei museoita, ei taidegallerioita, ei kirjastoja, ei puistoja, ei työväenopistoja, ei kahviloita, ei kuntosaleja?

 

Kyllä näitä kaikkia on myös maalla.

Eikä ole. Ap kirjoitti että lähimpään ruokakauppaankin on 20 km matka.

Niin, mutta museo, taidegalleria ja kirjasto on ihan siinä vieressä. Jos palstamaalaiset näin sanoo, niin asia on jämpti. Maaseutu ei autiodu kuin aluetietelijöiden julkaiuissa ja kaupunkilaisten mielikuvitutksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On suuri virhe muuttaa eläkeläisenä yksin maalle asumaan. Se ei ole viisasta vanhuutta.

Palvelujen saatavuus korostuu vanhalla ihmisellä entisestään. Onko terveyskeskus lähellä, onko päivystystä, onko apteekkia, onko sairaalaa? Julkista liikennettä? Millainen turvaverkko? Kehen ottaa yhteyttä jos jotain sattuu?

Maaseudulla asuminen ei ole sienimetsäidylliä. Se on raakaa todellisuutta.

Olen asunut maalla nyt 15 vuotta eläkeläisenä ja mitään "raakaa todellisuutta" ei ole tullut vastaan vielä. Kun muutin eläkeläisenä maaseudulle en ajatellut heti ruveta sairastelemaan vaan tekemään monenlaista, mihin kaupungissa ei ollut mitään mahdollisuutta. Minulla onnistui ja olen erittäin tyytyväinen olotilaani. Puuhaa riittää juuri sopivast kesät talvet. Puilla lämmitän, mutta ostan puut halkoina ja klapeina. Kasvimaa ja puutarha on erittäin mieluinen harrastus. Kaup

Tämä oli ihana kommentti. Mutta: kaikilla ei ole varaa tilata klapeja ja ostaa siivoojaa...

Sinulle sopiva ratkaisu kyllä. Onnea :)

Vierailija kirjoitti:

Ap lla taitaa olla nyt kiireitä kun ei pysty vastaamaan, vai onko stalkkeri oven takana.

Katsoin aamutv:t, join kahvin, kävin järvellä katsomassa verkot ja autolla 10 km päässä puolukkametsässä. Kello on kymmenen. Loppupäivä onkin joutenoloa. Lämmitän eilisen kalakeiton ja surffailen netissä.