Maaseudulla asuminen?!

Vierailija kirjoitti:

No mutta kun kukaan eläkeläinen ei voi luvata itselleen että säilyy perusterveenä parikymmentä vuotta. Minä sairastuin syöpään heti kun jäin eläkkeelle, enkä voi muuta kuiin onnitella itseäni että asun Helsingissä lähellä Syöpäklinikkaa. En tarvitse edes autoa päästäkseni sinne.

Aika kevyet syöpähoidot jos pystyt itse kävelemään paikalle. Julkisiahan ei silloin voi käyttää korkean infektioriskin takia. Johan pelkästään sairaalan alueella on hirvittävän pitkät kävelymatkat ja siihen päälle vielä kävelymatka kotoa ja kotiin...

Isäni ajoi omalla autolla aluksi ja sitten kun hoidot vei huonoon kuntoon niin taksilla pääsi oven eteen ja loppuaikoina taksimies työnsi pyörätuolilla perille saakka kun matkaa syöpäosastolle oli sairaalan sisällä varmaan vielä puoli kilometriä. Isä parani ja eli vielä kymmenen vuotta ennenkuin kuoli muusta syystä. 

Olen eläkeläinen, asun maalla, kauppaan ja ns. kylille on 20 km. Tekemistä on yli oman tarpeen: maanantaina kauppaan ja samalla käyn kirppiksellä (laadukas, tänne tullaan pitkin eteläistä Suomea tekemään löytöjä), kirjastossa ja tarvittaessa postissa, aikaa saa kulumaan 4-5 tuntia jos haluaa. Tiistaina kudontapiiri klo 13-16, siellä näkee kaltaisiaan vanhuksia. Keskiviikkona koulumummona, koulu on kunnan keskustassa eli siellä 20 km päässä. Torstaina on marttojen lukupiiri-sukkaneulomo, siellä menee ilta. Perjantaisin käyn jumpassa ja uimassa varhain aamulla. Ihmisiä tapaan viikossa semmoiset satakunta.

Tähän päälle pihan- ja puutarhanhoito, lukeminen, marjastus, metsänhoito jne., niin aika ei tule todellakaan pitkäksi!

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

 

Jos haluaa elää julkisen liikenteen varassa, niin asuinpaikkaa valitessa pitää tietenkin ottaa huomioon mikä matka on pysäkille.

Ei se ole naapureiden vika, että olet valinnut sinulle sopimattoman asuinpaikan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

 

Jos haluaa elää julkisen liikenteen varassa, niin asuinpaikkaa valitessa pitää tietenkin ottaa huomioon mikä matka on pysäkille.

Ei se ole naapureiden vika, että olet valinnut sinulle sopimattoman asuinpaikan.

Minähän muutin pois. 

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

Potkukelkka ja nastakengät on hyvä yhdistelmä jäisellä tiellä, pääsee aika sutjakkaasti paikasta toiseen.

Meillä on niin päin että hiekkatietä hoidetaan hyvin ja se on aina heti aamusta aurattu. Maantietä taas ei ole ikinä aurattu vaan sitä varten pitää olla nelivetomaasturi että pärjää sohjossa ja paksussa lumessa. 

Bussi, mikä se on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ellet kaupungissa asunut teattereissa ja kauppakeskuksissa normaalin asunnon sijaan, mitä sellaista siellä oli mitä ei millään muotoa pysty tässä nykyisessä asuinpaikassasi tekemään?

Uimahalli, talviuintipaikat, valaistut lenkki-ja hiihtoladut, luistinradat ja sitten ne teatterit ja taidemuseot. Ylipäänsä oli katuvalot ja ulos pystyi menemään pimeälläkin.

Mutta eihän kaupungissa ole pimeää, joten siellä ei pysty menemään pimeällä ulos.

En toki ole eläkkeellä mutta asuin maaseudulla koko korona-ajan ja itse kävin hiihtämässä, tein lumityöt, lämmitin saunan usein, laitoin takkaan tulen iltaisin ja luin kirjoja sekä katselin tvtä. Leivoin usein ihan leivät ja pullat. Viihdyin ihan tälleen nuorempana miehenäkin, mutta se oli itselle vain väliaikainen ratkaisu. 

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

 

Mitä ihmettä kuvittelit maalla asumisen olevan? Tietenkään palvelut, esimerkiksi tienhoito, ei ole samaa luokkaa kuin kaupungissa. Mikä muu yllätti? Lähikaupan vieressä ei ollutkaan Kiasmaa?

Ihan kaikella rakkaudella: jos maalla asumisesta ei ole mitään realistista kuvaa, älkää tuliko tänne. Asun itse 8 000 asukkaan maantieteellisesti isossa mutta väljästi asutussa kunnassa, ja kyllä ex-kaupunkilaiset (yleensä lapsiperheet) tunnistaa vaikka paikallisesta puskaradioryhmästä helposti. Ensin muutetaan halpaan omakotitaloon kauas kaikesta, ja sitten itketään kun lapsi odottaa koulutaksia pimeän tien varressa, kun ei ole katuvaloja. Maalla pärjää, kun asenne on, että teen itse sen mitä itselleni tarvitsen. Jos ei kykene tekemään itse, ei ehkä kannata muuttaa 20 km päähän lähimmästä kaupasta. En sano tätä ilkeyttäni, tämä on realismia. Maaseudulla eläminen sopii reippaille, jopa viaksi saakka itsenäisille tyypeille, joilla fyysinen puoli on vielä kunnossa. Muille suosittelen maaseutukokemukseen esim. rauhallista isompaa taajama-aluetta.

Ps. Oman kokemukseni mukaan yksityistietä saattavat maalla olla jopa paremmin hoidettuja kuin yleiset talviaikaan. Naapurin maajussi auraa lumet aikaisin aamulla, jotta vaimo pääsee näppärästi töihin. Julkiset tiet taas ovat yhteiskunnan näkökulmasta prioriteetiltaan ö-luokassa, kun eihän täällä kukaan liiku. Näin siis oman kokemukseni mukaan, kun asun paikassa, jossa on kumpiakin tielaatuja.

Asun mieheni kanssa maaseudulla joen rannassa, kirkonkylään matkaa 4 km. Ei missään korvessa, muutama talo näköetäisyydellä. Ei ole ongelmaa ollut koskaan, pois emme täältä halua. Talvi ei hirvitä, lämmityspuuta metsässä riittää eikä pimeyskään haittaa, kun piha on valaistu.

Kevät ja kesä mennyt fiilistellessä, saunaa lämmitellessä, kalastelussa ja marjastaessa. Nyt alkaa hirvittää syksy ja talvi. Mitä minä teen täällä syksyn ja talven?

Talvisin meth ei kalastella.

Mitä jos tekisit samaa kuin kesälläkin paitsi että marjastamisen sijaan keräät syksyllä sieniä, varsinkin sellaisia suippolakkisia joita nauttiessa talvi menee niin ettet huomaakaan.

En nyt muutenkaan tajua miten elämänpiirisi rajoittuu kotipihan ja kylän S-marketin välille. Jossain lähellä on varmasti isompikin kaupunki.

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

Kiitos tästä! Olen pitkään punninnut vaihtoehtoja maalla asumisen ja kaupungissa puiston reunalla asumisen välissä. Paljon iloa olisi maalla asumisessa, mutta tuo voi olla todellisuutta monessa paikassa, varsinkin muualta muuttaneelle. Kaupungissa puiston reunalla asuminen alkaa kuulostaa fiksummalta monin tavoin. Ehkä kesämökki voisi sitten tyydyttää korvessa oleskelun tarpeen, sieltä pääsisi talveksi pois.

Vierailija kirjoitti:

Kevät ja kesä mennyt fiilistellessä, saunaa lämmitellessä, kalastelussa ja marjastaessa. Nyt alkaa hirvittää syksy ja talvi. Mitä minä teen täällä syksyn ja talven?

Talvisin meth ei kalastella.

Mitä jos tekisit samaa kuin kesälläkin paitsi että marjastamisen sijaan keräät syksyllä sieniä, varsinkin sellaisia suippolakkisia joita nauttiessa talvi menee niin ettet huomaakaan.

En nyt muutenkaan tajua miten elämänpiirisi rajoittuu kotipihan ja kylän S-marketin välille. Jossain lähellä on varmasti isompikin kaupunki.

Talavella käyään pilikillä, ei sillon jouva sieniä syömhän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ellet kaupungissa asunut teattereissa ja kauppakeskuksissa normaalin asunnon sijaan, mitä sellaista siellä oli mitä ei millään muotoa pysty tässä nykyisessä asuinpaikassasi tekemään?

Uimahalli, talviuintipaikat, valaistut lenkki-ja hiihtoladut, luistinradat ja sitten ne teatterit ja taidemuseot. Ylipäänsä oli katuvalot ja ulos pystyi menemään pimeälläkin.

Kävin juuri tänä aamuna tähtien valossa lenkillä melkein-maaseudulla hiekkatiellä. Aivan täysin pilkkopimeää on todella harvoin, ja silmä tottuu hämärään, jopa melkein pimeään aika äkkiä. Häiritseviä ovat ne valot, jotka tulevat taloista, joiden pihamaata valaistaan kirkkaasti yötä päivää. Silloin hetkeksi sokaistuu, ja kun on taas pimeää, hyvin näkee.

 

Kyllä minä tiedän, minulla on torppa maalla. Mutta pimeys kaventaa todella paljon ulkoaktiviteetteja, et voi väittää muuta.

Vierailija kirjoitti:

Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. 

Laskeuduitko helikopterilla mökin pihalle ostoa tehdessä kun sinut "yllätti" se että kauppa on 20km päässä ja bussipysäkille 4km?

Jopa cityviherpiiperön isopyörä heittää pahasti jos se kuvittelee muuttavansa Kallion yksiöstään ihmisasuntoon mutta leikkii edelleen olevansa niin ekologinen ettei voi mitenkään liittyä 2,5 miljoonan autonomistajan joukkoon maassa jossa on 2,5 miljoonaa ruokakuntaa.

Sekin tuli varmaan täytenä "yllätyksenä" ettei oven edestä mennytkään raitiovaunua Kiasmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varo vaan ap kun sulle tulee stalkkeri. Niitä poikamiehiä maalla piisaa jotka on stalkkereita. Eikä niitä haittaa lihavuus tai vanhuus.

Kamalaa! Olen haaveillut maallemuutosta eläkepäivillä, yksinolosta, rauhasta, yksinkertaisesta elämästä. Ajatus stalkkerista on käväissyt minunkin mielessäni, ovatko todellisuutta? Haluaisin käydä pikku mökistäni ulkona, kävellä, juosta ja pyöräillä lähimetsissä, hiekkateillä ja metsäteillä, ja kulkisin siinä ympäristössä niin usein, että minut varmasti joku lähialueen asukki noteeraisi. Onko vaaraa, että joku noteeraisi niin vakavasti, että ryhtyisi stalkkeriksi? Hyi olkoon!

Älkäähän pelotelko.

 

Mulla on ehtinyt olemaan jo kaksi stalkkeria maaseudulla. Hankin isohkon koiran turvaksi

Mitä nämä stalkkerit teki siis käytännössä? Mitä vaikkapa sinulle tarkoittaa, että asut maaseudulla?

Monelle maaseutu tarkoittaa eri asioita. Itse sanon asuvani maaseudulla, sillä koko pitäjässä asuu 100 ihmistä ja lähikaupat on 20km päässä, lähimmät naapurin 1km. Ei yksikään stalkkaa, en edes minä :D mutta olen huomannut, että yhdelle tämä on jo korpea, toiselle tuo kirkonkylän keskusta on jo täysin maaseutua ja v. Varmasti siellä muutaman tuhannen asukkaan kirkonkylässä pahimmassa tapauksessa stalkkeri löytyykin. Mutta stalkkauskin tuntuu olevan hyvin tulkinnan varainen mitä se kellekin tarkoittaa.

No mulle se tarkoitti sitä, että asun alle sadan asukkaan kylässä, naapureihin ei ole näköyhteyttä, lähin keskusta kauppoineen liki 40 km päässä.

Stalkkerit pyörivät pihassa, seurasivat autolla, kävivät ikkunan takana tuijottamassa, varastelivat pyykkiä narulta, kokeilivat ovia jne.

Vierailija kirjoitti:

Hyvin mulla menee aika maalla nyt eläkkeelläkin. Talvella käyn pilkillä ja hiihtelen metsäsuksilla pitkin metsiä. Hoitelen niitä muutamaa eläintä mitä minulla on, eli pikku kanalaani ja possuani, josta saan sitten kinkun jouluksi ja muuta lihaa pitkäksi aikaa. Torstaisin käyn kylällä tekemässä ostokset ja samalla reissulla käyn bingossa nuorisoseurantalolla.

Eikö inhota syödä eläintä jota on hoitanut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta kun kukaan eläkeläinen ei voi luvata itselleen että säilyy perusterveenä parikymmentä vuotta. Minä sairastuin syöpään heti kun jäin eläkkeelle, enkä voi muuta kuiin onnitella itseäni että asun Helsingissä lähellä Syöpäklinikkaa. En tarvitse edes autoa päästäkseni sinne.

Aika kevyet syöpähoidot jos pystyt itse kävelemään paikalle. Julkisiahan ei silloin voi käyttää korkean infektioriskin takia. Johan pelkästään sairaalan alueella on hirvittävän pitkät kävelymatkat ja siihen päälle vielä kävelymatka kotoa ja kotiin...

Isäni ajoi omalla autolla aluksi ja sitten kun hoidot vei huonoon kuntoon niin taksilla pääsi oven eteen ja loppuaikoina taksimies työnsi pyörätuolilla perille saakka kun matkaa syöpäosastolle oli sairaalan sisällä varmaan vielä puoli kilometriä. Isä parani ja eli vielä kymmenen vuotta ennenkuin kuoli muusta syystä.&nbsp

Sinä et tiedä minun syöpähoidoistani mitään. Silti puollat eläkeläisten valintaa asua maalla, kaukana kaikista sairauspalveluista.

Maaseutuakin on monenlaista. Ei meistä kaikki asu sähköttömässä torpassa karhumetsässä. :D

Mutta toimeliaisuutta böndellä kyllä tarvitaan jonkin verran enemmän kuin kaupunkiluukussa, ainakin siis jos omistaa ok-talon ja pihan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mut yllätti stalkkerin ja muiden häiriötekijöiden myötä, maaseudulla asumisessa se, että esim tienhoitoasiat oli ihan rempallaan. Kauppaan oli 20km yhteen suuntaan. Lähin bussipysäkki oli yli 4km päässä ja tuo yli 4km oli keväisin niin jäässä, että monta viikkoa oli kotona motissa. Kukaan muu tieosakas ei halunnut maksaa ,että olisi hiekotettu ja itselle se tuli liian kalliiksi. Kilometrin päässä asuva maajussi kulki traktorillaan, niin eihän se häntä haitannut. Hirveän tylyjä kaikki ja naapuriapua sai todella kalliilla taksilla, jos sai joskus.

Kiitos tästä! Olen pitkään punninnut vaihtoehtoja maalla asumisen ja kaupungissa puiston reunalla asumisen välissä. Paljon iloa olisi maalla asumisessa, mutta tuo voi olla todellisuutta monessa paikassa, varsinkin muualta muuttaneelle. Kaupungissa puiston reunalla asuminen alkaa kuulostaa fiksummalta monin tavoin. Ehkä kesämökki vo

Niin, tai sitten hankkii keliin sopivat liikennevälineet. Mua ainakin risoisi, mikäli mun potkukelkkabaanaa haluaisi joku hiekottaa ja mun pitäisi vielä itse osallistua sen maksamiseen. Aina voi ostaa ne liukuesteet/nastakengät ja potkukelkan. Tuskin kukaan yrittää autollakaan kesärenkaita käyttää ja vaatii hiekotusta joka paikkaan.

Yksin maalla asuminen on raakaa puuhaa, sanoin vain. Syksyllä korjataan satoa, marjoa, sieniä ja vihanneksia ja omenoita. Talvella yleensä tehdään metsätöitä ja kootaan seuraavan vuoden polttopuut. Torpan lämmittäminen lumityöt ja kaikenlainen jäätymisen estäminen vievät myös aikaa.