Imetyspakko
Imetys on tietysti suositeltavaa, mutta kyse on äidin kehosta ja päätöksestä! Aivan kamalaa pakkomielteisyyttä ja äitien alentamista mitä artikkelissa kuvataan.
Minulla on onneksi erilainen kokemus. Tein jo raskausaikana päätöksen, etten imetä. Se kirjattiin ylös ja toistin vielä toiveen heti kun vauva oli ulkona, eikä sitä sitten kyseenalaistettu. Yksi hoitaja taisi synnärillä kysyä hyvin kohteliaasti että miksi en imetä, vastasin vain että siihen on monia syitä ja on erittäin harkittu päätös. Korviketta sai heti kun pyysi ja kaikki tuntuivat olevan aivan fiiliksissä miehestäni joka perhehuoneessa syötteli vauvaa :) hyvä LKS!
Edelleen, imetys on suositeltava ja tärkeä asia. Mutta äitejä ja erilaisia tilanteita ja päätöksiä pitäisi kunnioittaa.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei maitoa edes noussut riittävästi. Ekan lapsen kohdalla väkisin työnnettiin parin tunnin välein rinnalle imemään, että nousisi maitoa enemmän. Lopputulos oli, että rinnan päät oli rikki. Toinen ihan verillä. Ja lapsi huusi nälkää. Jännä, miten neuvolassakin syyllistetään korvikkeesta. "Miksi et imettämällä anna maitoa?". No hitto, kun sitä ei koskaan tullut riittävästi..
Ei tullut, kun et edes yrittänyt. Kuten sinulle on kerrottu. Luuletko, että onnistuneella maito vaan nousee itsestään eikä tunnu missään? Jos on äidiksi ryhtynyt niin kyllä pitää pystyä ajattelematta muuta kuin minä minä minä. Minun rinnanpäihin sattuu, iik, en voi jatkaa yhtään. Jännää on vain se, että miten kaltaisesi "äidit" edes lisääntyy. Luonnollisempaa olisi, että noin heikolla selviytymisvaistolla olevat kuolisl
Tämä yksi outo tyyppi selittää vain ihmisten omista elämistä, vaikka kyse on vauvojen elämistä, joista äidit on vastuussa.
Imetän kun on niin helppoa ja ihanaa.
Voihan joillakin olla syynä esimerkiksi lääkitys, ettei sitten imetä.
Vastuu itsestä ja vastuu lapsesta ovat eri asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vastuu itsestä ja vastuu lapsesta ovat eri asioita.
Uliuli Uli. 🤣
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, mitä tarkoittaa "yrittää"? Minusta jos yritetään niin kauan että paino laskee yli 10% tai äiti itkee joka kerta kun pitäisi imettää, on yritetty todellakin liikaa! Jos rinnat ovat ruvella, on yritetty liikaa. Jos äiti koettaa kuuluisaa rytmiä "imetys kahden tunnin välein + pumppaus + lisäruokinta", mielenterveys ei säily kauaa. Imetysaktiivien mielestähän mikään yrittäminen ei koskaan riitä.
Olen imettänyt ensimmäistä lasta puolitoista vuotta ja toista reilut kaksi vuotta. Jos saisin päättää uudestaan, en ehkä imettäisi ollenkaan, tai ainakin valehtelisin sairaalassa, etten aio imettää. Saisinpahan aloittaa rauhassa kotona, lapset eivät pääsisi laihtumaan ja muistaisin erityisesti esikoisen ensi kuukausista muutakin kuin paniikin ja vihan.
Kerrankin jutussa on kirjoitettu auki, että verensokerin lasku on vaarallista ja saattaa laskea kognitiivisia kykyjä pitkällä jänteellä. Minusta tuo kuulostaa hyvin h
Mulla on jokaisella lapsella laskenut paino sairaalassa yli 10%. Silti on maito 3.päivänä noussut ja olen sitä luovuttanutkin. Esikoinen sai sairaalassa luovutettua maitoa lisäksi. Lapsilta on myös verensokeria mitattu, se muutama pisara maitoa riittää nostamaan sokerit normaaliksi. Vastasyntyneen vatsalaukku on todella pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, mitä tarkoittaa "yrittää"? Minusta jos yritetään niin kauan että paino laskee yli 10% tai äiti itkee joka kerta kun pitäisi imettää, on yritetty todellakin liikaa! Jos rinnat ovat ruvella, on yritetty liikaa. Jos äiti koettaa kuuluisaa rytmiä "imetys kahden tunnin välein + pumppaus + lisäruokinta", mielenterveys ei säily kauaa. Imetysaktiivien mielestähän mikään yrittäminen ei koskaan riitä.
Olen imettänyt ensimmäistä lasta puolitoista vuotta ja toista reilut kaksi vuotta. Jos saisin päättää uudestaan, en ehkä imettäisi ollenkaan, tai ainakin valehtelisin sairaalassa, etten aio imettää. Saisinpahan aloittaa rauhassa kotona, lapset eivät pääsisi laihtumaan ja muistaisin erityisesti esikoisen ensi kuukausista muutakin kuin paniikin ja vihan.
Kerrankin jutussa on kirjoitettu auki, että verensokerin lasku on vaarallista ja saattaa laskea kognitiivisia kykyjä p
Tissiä pitää antaa vaikka olisi verillä, eikä sieltä tulisi viikkoihin mitään vaikka vauva olisi siinä kiinni jatkuvasti. Korvike on ehdottomasti kiellettyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, mitä tarkoittaa "yrittää"? Minusta jos yritetään niin kauan että paino laskee yli 10% tai äiti itkee joka kerta kun pitäisi imettää, on yritetty todellakin liikaa! Jos rinnat ovat ruvella, on yritetty liikaa. Jos äiti koettaa kuuluisaa rytmiä "imetys kahden tunnin välein + pumppaus + lisäruokinta", mielenterveys ei säily kauaa. Imetysaktiivien mielestähän mikään yrittäminen ei koskaan riitä.
Olen imettänyt ensimmäistä lasta puolitoista vuotta ja toista reilut kaksi vuotta. Jos saisin päättää uudestaan, en ehkä imettäisi ollenkaan, tai ainakin valehtelisin sairaalassa, etten aio imettää. Saisinpahan aloittaa rauhassa kotona, lapset eivät pääsisi laihtumaan ja muistaisin erityisesti esikoisen ensi kuukausista muutakin kuin paniikin ja vihan.
Kerrankin jutussa on kirjoitettu auki, että verensokerin lasku on v
Tissiä pitää antaa vaikka olisi verillä, eikä sieltä tulisi viikkoihin mitään vaikka vauva olisi siinä kiinni jatkuvasti. Korvike on ehdottomasti kiellettyä.
Tätä me turboimettäjät haluamme.
Ja kaiken tämän jälkeen Suomi kehuskelee itseään olevansa maailman paras maa naisille saada lapsia. Paskanmarjat! Sillä silmänräpäyksellä, kun nainen raskautuu, hänet typistetään yhteiskunnan silmissä kasvatusalustaksi, jolla ei ole mitään omaa harkintakykyä tai varteenotettavaa mielipidettä omasta kehostaan ja elämästään.
Ai tykkäät homejuustosta ja salmiakista? No nyt ei kuule saa syödä niitä, ettei masuasukki kärsi. Ei oo turvallista rajaa sellaiselle, hyvä äiti ei vaaranna lapsensa terveyttä.
Ai haluaisit sektion, koska et halua ottaa riskiä pidätyskyvyn menetyksestä? Höpöhöpö, tutkitusti sektiossa on kokonaisuutena isommat riskit. On ihan normaalia, että pissaa lirahtelee synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi on terve, eikö vain.
Ai haluaisit ruokkia pullolla, koska koet sen teidän perheellenne sopivammaksi vaihtoehdoksi. Ei kuule homma mene niin. Se on lapsen terveydelle ihan ylivertaista, että saa tissimaitoa. Mies ehtii ruokkia lasta myöhemminkin.
Ai haluaisit nukkua joskus kokonaisen yön. No ethän sinä voi, koska kun vauva itkee, sinun tulee vastata lapsen itkuun heti. Tosi ikävää, että lapsi ei rauhoitu isän tyynnyttelyyn vaan itkee äitinsä perään. Ehkä hän sitten kouluikäisenä hyväksyy isänkin lohdutukset.
Ai haluaisit lähteä takaisin yritykseesi töihin, kun vauva on 5 kk ja jättää isän hoitamaan lastaan. No ethän sinä voi kun sinunhan pitää olla täysimettämässä vauvaa kotosalla. Eikä tee pienokaiselle hyvää olla erossa pääasiallisesta vanhemmastaan. Lapsen etu ensin.
Ai haluaisit erota, jotta saat edes joka toisen viikonlopun omaa aikaa. No ethän sinä voi, kun ero on tutkitusti rankkaa lapselle. Miten sinä olet edes päätynyt tähän pisteeseen, ettet näe tilanteessa muuta ratkaisua kuin eron?
Vierailija kirjoitti:
Imetän kun on niin helppoa ja ihanaa.
Voihan joillakin olla syynä esimerkiksi lääkitys, ettei sitten imetä.
No se lääkitys onkin ihan hyvä syy. Mutta ihmetyttää nämä kenellä ei ole mitään järkevää syytä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Imetän kun on niin helppoa ja ihanaa.
Voihan joillakin olla syynä esimerkiksi lääkitys, ettei sitten imetä.
No se lääkitys onkin ihan hyvä syy. Mutta ihmetyttää nämä kenellä ei ole mitään järkevää syytä
Saat rauhassa ihmetellä maailman tappiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju on hyvä muistutus siitä, miksen ole koskaan käynyt missään vauvakerhoissa ja halunnut äitikavereita. Ei kiinnosta kilpailla muiden kanssa siitä kenen lapsi saa tissiä pisimpään, kenen lapsi syntyi lääkkeettömästi alateitse, kenen lapsi on kotihoidossa pisimpään, kenen lapsi ei käy koskaan isovanhemmilla yökylässä, kenen lapsi saa vain itsetehtyjä soseita, kenen lapsi ei mitään soseita syö vaan sormiruokailee, kenen lapsi ei ole telkkarin ruutua vilkaissutkaan, kenen lapsi käy potalla ensiksi, kenen lapsi puetaan vain vastuullisiin kotimaisiin merkkeihin. Ja lista on loputon. Näistä asioista äidit toistensa kanssa netissä riitelevät ja ovat varmaan livenä ihan samanlaisia. Omat harvat äitikaverit olisivat kavereita muutenkin, meillä nyt sattuu olemaan samanikäisiä lapsia. Ja osaamme kunnioittaa toisia ja toisten valintoja, vaikka emme kaikissa asioissa ole samalla tavalla toimineet.
" Minä yritin käydä äitikerhoissa, ja voin kertoa että siellä kyllä sai aika hyytävää kohtelua jos erehtyi kertomaan valinneensa lääkkeettömän synnytyksen tai vaikka vain imetti muiden pulloruokkiessa.
Sinänsä outo ajatus, että noita valintoja tehtäisiin toisten äitien tai kilpailemisen vuoksi. Vauvalleni minä nuo valinnat tein. "
Sitten et varmaan myös kuulu näihin, jotka arvostelevat täällä muiden päätöstä olla imettämättä. Nämä "En ymmärrä miksei joku anna lapselleen sitä ainoaa ja oikeaa. Kyllä on itsekäs äiti, olisi kannattanut jättää lapset tekemättä" kommentit eivät kyllä hyödytä kenenkään vauvaa mitenkään ja näyttävät juuri siltä, että kilpaillaan paras äiti -pystistä. On eri asia iloita omasta onnistumisesta, kuin arvostella muiden valintoja.
Harmi, että olet saanut ikävää kohtelua. Itse ajattelen, ettei toisen imettäminen ole pois minulta tai omalta lapseltani, joka sai maitonsa pullosta. Toivoisin, että äidit voisivat olla kannustavia toisilleen, vaikka joskus valitsisivat eri tavalla. Ei varmasti ole kahta äitiä, jotka joka asiassa tekevät samalla tavalla. Ikävä kyllä liian usein äitien kesken ei löydy kunnioitusta toista kohtaan, vaan syntyy turhaa vastakkainasettelua, toisten syyttelyä ja arvostelua. Ja juuri siksi niitä äitikavereita en halua.
Ilman muuta nykyään rikkaissa maissa imetetyt lapset ovat hiukan älykkäämpiä, mutta se johtunee kokonaan sosioekonomisista tekijöistä, jotka sanelevat äidin imetysinnon.
Yksittäisessä tapauksessa imetyspakkomielle voi kuitenkin johtaa katastrofiin. No, sanotaan vaikka niin, että neuvon tyttäriäni puhumaan lääkäreiden (ei doulien, joogaohjaajien tai hypnohörhöjen... tai edes hoitajien) kanssa. En luota pätkän vertaa näihin myyttisen äitiyden taiassa leijaileviin tyyppeihin, jotka lukevat vain imetysmyönteisyysjulkaisuja -jos niitäkään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää, mitä tarkoittaa "yrittää"? Minusta jos yritetään niin kauan että paino laskee yli 10% tai äiti itkee joka kerta kun pitäisi imettää, on yritetty todellakin liikaa! Jos rinnat ovat ruvella, on yritetty liikaa. Jos äiti koettaa kuuluisaa rytmiä "imetys kahden tunnin välein + pumppaus + lisäruokinta", mielenterveys ei säily kauaa. Imetysaktiivien mielestähän mikään yrittäminen ei koskaan riitä.
Olen imettänyt ensimmäistä lasta puolitoista vuotta ja toista reilut kaksi vuotta. Jos saisin päättää uudestaan, en ehkä imettäisi ollenkaan, tai ainakin valehtelisin sairaalassa, etten aio imettää. Saisinpahan aloittaa rauhassa kotona, lapset eivät pääsisi laihtumaan ja muistaisin erityisesti esikoisen ensi kuukausista muutakin kuin paniikin ja vihan.
Kerrankin jutussa on kirjoitettu auki, että verensokerin lasku on vaarallista ja saattaa laskea kognitiivisia kykyjä p
Miksi ihmeessä tyttäresi pitäisi puhua imetyksestä lääkäreiden kanssa? Ei lääkäreillä ole asiantuntemusta imetysasioissa eivätkä ne kuulu heidän työhönsä, he diagnosoivat ja hoitavat sairauksia.
En ole nähnyt mitään asiantuntemusta näiltä imetystuki-ihmisiltä tai kätilöiltäkään. Näin puhdasta ideologiaa, joka oli maustettu inhottavilla, sietämättömän lapsellisilla "termeillä": pesiminen, rintaraivarit, tiheä imu, hamppariote... Lääkärit sentään osaavat lukea artikkeleita ja tulkita tilastoja. Ja osaavat puhua aikuisten kieltä.
Selvisin näistä limaisista nänninpyörittäjistä HUOLIMATTA, koska halusin imettää. Se ei kuitenkaan välttämättä ollut vaivan arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken tämän jälkeen Suomi kehuskelee itseään olevansa maailman paras maa naisille saada lapsia. Paskanmarjat! Sillä silmänräpäyksellä, kun nainen raskautuu, hänet typistetään yhteiskunnan silmissä kasvatusalustaksi, jolla ei ole mitään omaa harkintakykyä tai varteenotettavaa mielipidettä omasta kehostaan ja elämästään.
Ai tykkäät homejuustosta ja salmiakista? No nyt ei kuule saa syödä niitä, ettei masuasukki kärsi. Ei oo turvallista rajaa sellaiselle, hyvä äiti ei vaaranna lapsensa terveyttä.
Ai haluaisit sektion, koska et halua ottaa riskiä pidätyskyvyn menetyksestä? Höpöhöpö, tutkitusti sektiossa on kokonaisuutena isommat riskit. On ihan normaalia, että pissaa lirahtelee synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi on terve, eikö vain.
Ai haluaisit ruokkia pullolla, koska koet sen teidän perheellenne sopivammaksi vaihtoehdoksi. Ei kuule homma mene niin. Se on lapsen terveydelle ihan ylivertai
Samaa mieltä muuten, mutta ei nyt ihan oikeasti ole iso homma olla syömättä tiettyjä ruokia muutamaa kuukautta. Eikä kukaan siihen edes pakota, ihan saa tehdä niin kuin itse haluaa. Lapselliselta kuulostaa aina tämä kielletyistä ruuista valittaminen.
Toiseksi, jos vauvalle ei kelpaa kuin äiti, niin silloin ei kelpaa. Valitukset tästä pitäisi osoittaa sille vauvalle, mutta taitaa olla hyödytöntä 😀. Se on rasittavaa, mutta oikeasti, lapsi on vauva vain sen yhden vuoden. Varmaan johtuu siitä, kun ihmisillä on vain 1 tai 2 lasta, että tätä vauva-aikaa korostetaan niin paljon. Kun on kokemusta useammasta lapsesta, tajuaa ehkä paremmin kuinka lyhyt aika se oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken tämän jälkeen Suomi kehuskelee itseään olevansa maailman paras maa naisille saada lapsia. Paskanmarjat! Sillä silmänräpäyksellä, kun nainen raskautuu, hänet typistetään yhteiskunnan silmissä kasvatusalustaksi, jolla ei ole mitään omaa harkintakykyä tai varteenotettavaa mielipidettä omasta kehostaan ja elämästään.
Ai tykkäät homejuustosta ja salmiakista? No nyt ei kuule saa syödä niitä, ettei masuasukki kärsi. Ei oo turvallista rajaa sellaiselle, hyvä äiti ei vaaranna lapsensa terveyttä.
Ai haluaisit sektion, koska et halua ottaa riskiä pidätyskyvyn menetyksestä? Höpöhöpö, tutkitusti sektiossa on kokonaisuutena isommat riskit. On ihan normaalia, että pissaa lirahtelee synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi on terve, eikö vain.
Ai haluaisit ruokkia pullolla, koska koet sen teidän perheellenne sopivammaksi vaihtoehdoksi. Ei kuule homm
Ymmärsit varmaan kuitenkin pointin siitä, kuinka holhoavaa ja alentavaa kohtelua aikuiset naiset alkavat saamaan osakseen siitä pisteestä alkaen, kun raskautuvat. Ei jossain Ranskassa tulisi kuuloonkaan alkaa valistamaan aikuisia ihmisiä homejuustotason riskeistä. Siellä äideillä on sen verran omanarvontuntoa, että mekkalahan siitä syntyisi. Suomessa suuri osa on vain kasvatettu niin kilteiksi tytöiksi, että ei kehdata sanoa poikittaista sanaa ja poiketa nuhteettoman äidin arkkityypistä. Mieluummin vaikka valehdellaan neuvolassa rintaruokinnasta kuin otetaan moitteet vastaan.
Ehkäpä pulloruokinnan myötä lapsikin hyväksyisi isän paremmin, koska isä olisi ihan yhtä lailla ruokkija ja sylittelijä kuin äitikin. Mutta mistäpä minä sen tietäisin, kun en ole kaikkitietävä kätilö/neuvolatäti/imetysohjaaja/doula.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei maitoa edes noussut riittävästi. Ekan lapsen kohdalla väkisin työnnettiin parin tunnin välein rinnalle imemään, että nousisi maitoa enemmän. Lopputulos oli, että rinnan päät oli rikki. Toinen ihan verillä. Ja lapsi huusi nälkää. Jännä, miten neuvolassakin syyllistetään korvikkeesta. "Miksi et imettämällä anna maitoa?". No hitto, kun sitä ei koskaan tullut riittävästi..
Sitten vaan laitetaan rinnat lypsykoneeseen neuvolan valvonnan alaisuudessa. Lisäksi voi antaa maidon tuotantoa edistäviä lääkkeitä. Ihme valittamista.
Monia syitä ja erittäin harkittu ei jumalauta mikä ä m m ä! Oletko kuppahepatiittinen vai ainoastaan v a j a k k i?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kaiken tämän jälkeen Suomi kehuskelee itseään olevansa maailman paras maa naisille saada lapsia. Paskanmarjat! Sillä silmänräpäyksellä, kun nainen raskautuu, hänet typistetään yhteiskunnan silmissä kasvatusalustaksi, jolla ei ole mitään omaa harkintakykyä tai varteenotettavaa mielipidettä omasta kehostaan ja elämästään.
Ai tykkäät homejuustosta ja salmiakista? No nyt ei kuule saa syödä niitä, ettei masuasukki kärsi. Ei oo turvallista rajaa sellaiselle, hyvä äiti ei vaaranna lapsensa terveyttä.
Ai haluaisit sektion, koska et halua ottaa riskiä pidätyskyvyn menetyksestä? Höpöhöpö, tutkitusti sektiossa on kokonaisuutena isommat riskit. On ihan normaalia, että pissaa lirahtelee synnytyksen jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsi on terve, eikö vain.
Ai haluaisit ruokkia pullolla, koska koet sen teidän pe
ranskassa äti ei alkaisikaan syyttää sairaalaa siitä, että hän itse söi homejuustoa ja lapsi on nyt kuollut. ranskassa todettaisiin, että noin nyt sitten kävi. Suomessa äiti syyttäisi kaikkia a nostaisi äläkän, että miksei kerrottu, miksei kysytty, miksei sitä ja tätä. Kun joku sitten sanoisi äidille, että vähän pitää itsekin ottaa vastuuta ja perehtyä niihin materiaaleihin, joita annetaan odottajille, niin se olisi sitten äitivihaa, kun olisi pitänyt kertoa ja sanoa ja tarkistaa ja varmistaa.
No mielestäni muutaman päivän kokeilut on sitä yrittämistä. Siinä vauva saa ne muutamat tärkeät ternimaito pisarat. Mutta jos edes sen vertaa ei voi yrittää. Siinä myös näkisi sen lähteekö maitoa tukemaan vai ei. Ei kenenkään kannata viikkokausia rinnat verillä väkisin yrittää jos ei mitään tule ulos.