Imetyspakko

Vierailija kirjoitti:

En ole nähnyt mitään asiantuntemusta näiltä imetystuki-ihmisiltä tai kätilöiltäkään. Näin puhdasta ideologiaa, joka oli maustettu inhottavilla, sietämättömän lapsellisilla "termeillä": pesiminen, rintaraivarit, tiheä imu, hamppariote... Lääkärit sentään osaavat lukea artikkeleita ja tulkita tilastoja. Ja osaavat puhua aikuisten kieltä.

Selvisin näistä limaisista nänninpyörittäjistä HUOLIMATTA, koska halusin imettää. Se ei kuitenkaan välttämättä ollut vaivan arvoista.

Miten se, että lääkäri lukee artikkelia tai tilastoa, auttaa ketään imettämään? 

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen äidin valinta. Kuitenkin on korvikkeita tarjota lapselle nykypäivänä. Ketään ei voi vasten tahtoa pakottaa. Ne imettää joilla maitoa tulee ja haluaa. Ne jotka eivät imetä, antavat korvikkeita. Yksinkertaista. 

Jokaisen valinta on myös olla hankkimatta lapsia jos kerta puuttuu edellytykset äitiyteen. Voi hankkia kissan tai jonkun harrastuksen, virkkuu tai leipominen. Ei tarvitse altistaa viatonta vastasyntynyttä omille oikuilleen kun ei vaan tee mieli ja on yhtä sun toista muka tarkkaan harkittua paskaselitystä.

Ranskassa myös syntyy maailman eniten FAS-lapsia. Siellä mietitään, miten saataisiin äidit ymmärtämään lastensa parasta, täällä taas ihaillaan ranskalaisäitejä.

Vierailija kirjoitti:

Voisivat sitten opetella hoitamaan synnyttäneitä niin, että imetykselle olisi onnistumisen mahdollisuuksia.

Itselleni annettiin useamman kerran imettävälle sopimatonta lääkettä ja sitten ei saanut imettää. Sitten ihmeteltiin, kun imetys ei enää myöhemmin lähtenyt käyntiin. 

Kaikki on muiden syytä. Olen heikkolahjainen lähiöakka ja päädyn yksinhuoltajaksi toimeentulotuelle, mutta mielipiteitä minulla kyllä riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kellekään ei kuulu muiden imetys/imettämättä jättäminen.  

Ihme kyttäys-yhteiskunta. Ei ihme, ettei vauvoja synny.

Tämä on siellä synnytyssairaaloissa yleistä ja 2-3h välein pitäisi ottaa tissille, myös yöllä. Tätä pitäisi jatkua vielä sairaala olin jälkeen. Olisi kiva kuulla niiltä jotka ovat imetysten pakon kannalla, miten maitoa saa enemmän herumaan jos yksinkertaisesti sitä maitoa ei vauvan tarpeisiin nähden tule? 

 

Sairaaksi on maailma mennyt tämän kontrolli myötä. 

Ihan törkeetä. Äidin pitää saada nukkua rauhassa tai istua ja somettaa sidukan ääressä. Miten ne voi tulla ja jotain vauvaa raahata siihen ilman kutsumatta?

Vierailija kirjoitti:

Moni on korvikkeella kasvanut. Tilastoissa voi olla eri lukemat, helposti tulee neuvolassa sanottua että joo joo imetän, niin ei tarvitse kuulla syyllistämistä. Oma lapseni on ruokittu pääasiassa korvikkeella, ei ollut oma valinta mutta hyvä lapsi tuli. Lapsella ei ollut yhtä ainutta korvatulehdusta ja flunssaakin lievänä 2-3 kertaa vuodessa, naapurin samanikäinen sai rintamaitoa yli vuoden ja oli jatkuvasti sairaana ja lääkärissä piti rampata kaikki lapsuusvuodet. 

Juuri siksi suomalaiset ovat vähän mitä ovat. Autisminkirjavia ja heikkolahjaisia, psykoosisairauksiin taipuvaisia ja leivästi tai keskivaikeasti kehitysvammaisia. Sellainen on vastikkeella kasvatettu Maailman Onnellisin Kansa.

Siis heti kun vauva oli ulkona ainoa asia mikä narsistinaiselle juolahti mieleen sanoa oli että EN IMETÄ! 

Vierailija kirjoitti:

Siis heti kun vauva oli ulkona ainoa asia mikä narsistinaiselle juolahti mieleen sanoa oli että EN IMETÄ! 

Juurikin näin. Tuskin edes henkeä vetäisi siinä välissä ennenkuin piti ilmoittaa tämä imetyskielto ettei vain kukaan ala hiippailemaan ja hamuamaan narsistin nännejä.

" Olisi kiva kuulla niiltä jotka ovat imetysten pakon kannalla, miten maitoa saa enemmän herumaan jos yksinkertaisesti sitä maitoa ei vauvan tarpeisiin nähden tule? "

Sillä lailla sitä maitoa saa herumaan, että lapsi nostetaan rinnalle imemään. Se imu ja lapsen tuoksu ja hormonit ja kaikki menee käsi kädessä ja saa aikaan äidin erittämään enemmän maitoa. Se toimii kaikilla, joilla on normaalisti toimivat tissit ja terve pää. Jos on toisin ja jotain vikaa, niin kokeilujen jälkeen siirrytään sitten korvikkeisiin. Se kokeilu on silti tärkeää, vaikka miten äiti olisi varma ettei onnistu. Moni on, mutta sitten ilahtuvat, kun alkaakin onnisuta.

Itsellä synnytys oli niin nopea ettei kroppa oikein ehtinyt mukaan, siis imetyksen osalta, ja kävi niin, että tissit vain turposivat,   turvotus ahtautti maitotiehyet, joten maito ei vaan päässyt liikkeelle. Kätilö sitten teki rintahieronnan ja opasti minua siinä (sattui ihan jäätävän paljon, mutta olin motivoitunut, koska halusin saada imetyksen alkuun). Kun turvots saatiin hieromalla pois, alkoi se jäätävän paha kipukin lähteä ja sitten alkoi maitoa tulvia. Olen iloinen, että jaksoin tsempata ja kokeilla kivusta huolimattta enkä vain luovuttanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole nähnyt mitään asiantuntemusta näiltä imetystuki-ihmisiltä tai kätilöiltäkään. Näin puhdasta ideologiaa, joka oli maustettu inhottavilla, sietämättömän lapsellisilla "termeillä": pesiminen, rintaraivarit, tiheä imu, hamppariote... Lääkärit sentään osaavat lukea artikkeleita ja tulkita tilastoja. Ja osaavat puhua aikuisten kieltä.

Selvisin näistä limaisista nänninpyörittäjistä HUOLIMATTA, koska halusin imettää. Se ei kuitenkaan välttämättä ollut vaivan arvoista.

Miten se, että lääkäri lukee artikkelia tai tilastoa, auttaa ketään imettämään? 

Esimerkiksi minuun tekevät vaikutuksen hyötyjen tai haittojen _mittakaava_ sekä tutkimustulosten luotettavuuteen vaikuttavat tekijät. Koska pääni on myös yhteydessä maitorauhasiini (tämä ajatus ei trendaa, tiedän), asiantuntijan puhe rauhoittaa ja luo edellytykset omille harkituille päätöksille. 

Haluan myös usein eri tilanteissa tietää, mikä on pahin skenaario.

Kuten ylen jutussakin sanottiin, erikoissairaanhoidon lääkärit ja sairaanhoitajat joutuvat ottamaan vastaan imetysgurujen toiminnan vakavimmat seuraukset. Silloin lääketieteellisestä osaamisesta on jälleen hyötyä. 

Korviketta syötin synnäriltä asti koska vauva ei imetysohjauksesta ja rintakumien hyödyntämisistä yms apukeinoista huolimatta yksinkertaisesti suostunut tai pystynyt syömään rinnasta, ei saanut otetta yms. Muutaman viikon sain lypsettyä pieniä määriä maitoa käsin mutta sitten maito ei enää lypsystä huolimatta tullut ulos. Rinnat olivat täynnä mutta maito ei tullut ulos lypsämällä eikä rintapumpulla. Imetysohjaajan mukaan ei ollenkaan harvinaista että maito ei tule ulos muuten kuin vauvan imemisellä. 

Minulta ei onneksi koskaan pihistelty lisämaitoa eikä minua syyllistetty imetyämättömyydestä. Tein parhaani ja se ei onnistunut, en turhaan syytä itseäni koska tiedän että yritin parhaani ja nyt 9 kk lapseni on hyvin kasvanut.

Suosittelen imettämään, koska tissit ovat tehty sitä varten. Olen kuullut, että jos ei imetä niin rauhaset voivat surkastua imettämättömyyden takia ja jos saat useampia lapsia niin rukkasista se ei enään onnistu. En ole tohtori, mutta näin minulle sanottiin. Minulla kyllä todettiin ns rakettitissi syndrooma ja se on aina kiusannut. Mieheni rakastaa rakettejani joten so what

Vierailija kirjoitti:

Imetyksestä kieltäytyminen alkaa olemaan kansanterveydellinen ongelma. Lehmän maito ei tietenkään ole tarkoitettu ihmisen lapselle. Lapsi saa niin älyttömästi hyötyä imetyksestä, joten on vähän itsekästä edes olla yrittämättä. 

Suomalaisthan imettävät nyt enemmän kuin aiempi sukupolvi. Mutta jos imettääminen on vaikeaa eikä siihen saa mitään tukea terveydenhuollosta, niin tottakai se loppuu. Keisarileikkausten yleistyminen on yksi syy imetysongelmiin. Jokohan olisi aika palauttaa synnytysvalmennukset,  kokoomus?

Vierailija kirjoitti:

On kyllä karu aloituksenkaltainen tilanne, jossa se päätös korvikeruokinnasta vaan tehdään. Joku vakava rintoihin liittyvä trauma saa minut ymmärtämään tuollaisen päätöksen valitsemista, mutta vaikea kuvitella muunlaisia vakavasti otettavia perusteita asialle. Saa kertoa jos joku keksii/tietää, koska ilmiön ymmärtäminen kiinnostaa.

Korvike on hyvä olla olemassa, kuten tässäkin ketjun alussa on monesti todettu ettei kaikilta vain tule sitä maitoa vaikka yritystä on ollut. Nämä on minusta täysin eri tilanteita, kuin se, että PÄÄTETÄÄN evätään vauvalta luonnollinen ravinto, siihen liittyvä ihokontakti ja tietynlaisen imumekanismin käyttö.

Ja en tiedä alottaisinko edes korvikkeiden ainesosista. Ne tuoteselosteet on sellaista luettavaa mitä itse en itselleni käyttäis. Ei sillä että kokeilisin käyttää korviketta, mutta ne ainesosat mitä siinä on löytyy muistakin kaupasta ostettavista valmisteista, joita en käytä ja ka

No esim jonkun lääkkeen käyttö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos rinnoista ei tule vauvalle tarpeeksi maitoa, vaikka imettää tiheästi, siihen voi olla useita syitä:

 

1. **Imetystekniikka**: Jos vauva ei saa hyvää imuotetta rinnasta, hän ei ehkä saa tehokkaasti maitoa. Tämä voi johtaa siihen, että rintoja ei stimuloida tarpeeksi tuottamaan lisää maitoa. Imuote kannattaa tarkistaa ja pyytää neuvolasta tai imetysohjaajalta apua tarvittaessa.

 

2. **Rintojen riittämätön stimulaatio**: Maidontuotanto perustuu kysyntään ja tarjontaan. Jos vauva ei tyhjennä rintoja kunnolla, maidon määrä voi vähentyä. Tämä voi tapahtua, jos imetyskerrat ovat liian lyhyitä tai jos vauva ei saa otettua tarpeeksi maitoa.

 

3. **Vauvan imemiskyky**: Joillakin vauvoilla, esimerkiksi keskosilla tai sairauksista kärsivillä, voi olla heikompi imemiskyky, mikä vaikeuttaa maidon saamista.

 

4

 

Mitä sinä tulet disinformaatiota tänne suoltamaan? 

"Kilpirauhasen vajaatoiminta

Hoitamattomana kilpirauhasen vajaatoiminta voi vaikeuttaa imetystä maitomäärän jäädessä liian vähäiseksi. Kun vanhemmalla on lääkitys kunnossa raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen, ongelmia harvoin esiintyy."

Voiskos köyhät tienata elantonsa imettäjinä jälleen?

Vierailija kirjoitti:

Itsellä on kolme lasta, enkä ole imettänyt heistä ketään. En tosin tehnyt siitä mitään numeroa ja neuvolan kysymyksiin vastasin jotain epämääräistä. Se vain tuntui niin epämiellyttävältä, etten voinut jatkaa. Hassua kun joillain imetys herättää hyvin voimakkaita tunteita, itsellä ei mitään.

Sullahan se herätti niin epämiellyttäviä tunteita ettet edes pystynyt jatkamaan imetystä. Muut imettävät ilman sellaisia tunteita jotka pakottavat lopettamaan lapsen ruokkimisen hänelle parhaalla tavalla.

Persut ajavat imetyspakkoa lainsäädäntöön.

Synnytin yöllä. Synnärillä vauva tuupattiin tietysti välittömästi rinnalle. Tuossa kohtaa olin vielä myönteinen ja motivoitunut imettämään, joskin pelkäsin sen epäonnistuvan rintojen kehityshäiriöni vuoksi. Ensimmäiset yöt sairaalassa valvottiin, en nukkunut silmäystäkään. Vauva piti olla jatkuvasti rinnalla ja koska huoneessani oli toinenkin äiti vauvoineen, en nukkunut neljään yöhön ollenkaan. Vauvat huusivat vuorotellen. Vauva oli itkuinen ja kellastui, saatiin valohoitoa. Neljännen yön jälkeen aloin saada unenpuutteen vuoksi rytmihäiriöitä, jolloin vaadin päästä pois sairaalasta. En saanut silmäystäkään nukuttua, kun jompi kumpi vauva huusi koko ajan.

Päästyämme kotiin imetys sujui ok ensimmäiset kaksi viikkoa, sen jälkeen alkoivat vaikeudet. Vauva alkoi kieltäytyä rinnasta, huusi selkä kaarella kun yritin imettää. Neuvolasta ja ystäviltä sain erilaisia neuvoja, miten imetystä pitää vaan jatkaa, lapsesta voi tulla sairas, allerginen... jos häntä ei ruoki rintamaidolla. Yritin imettää maaten, istuen, seisten, pomppien.. Mutta vauva vaan huusi ja maito lensi hänen kasvoilleen, kun hän vältteli syömistä. Jos hän söi, pian hän puklasi kaiken. Sain neuvon yrittää ensin pumpata hieman. Hain pumpun neuvolasta ja tein näin. Ei auttanut, maito loppui ilmeisesti sitten kesken, ainakaan vauva ei vieläkään alkanut syödä. Pari viikkoa käytiin tätä taistelua, kunnes vauvan huuto yötäpäivää kävi liiaksi naapurin hermoille ja hän alkoi hakata lattiaa (asui yläpuolella) jollain. 

Tässä kohtaa avasin ensinmäisen korvikepurkin, olin aivan loppu. Vauva saatiin hiljenemään ja pääsimme hetkeksi nukkumaan. Imetys väheni pikkuhiljaa ja pumppasin yhä enemmän, jotta en olisi huono äiti. Heräsin öisinkin parin tunnin välein pumppaamaan. Pumpulle ei oikein tahtonut herua, mutta vauva ei itse imenyt. Vauva oli todella itkuinen yöt ja päivät, ei nukuttu ensimmäiseen vuoteen yhtäkään kokonaista yötä. Imetykseen painostettiin ja siitä syyllistettiin. 

Kun vauva oli 4kk ikäinen, neuvolasta pyydettiin lainassa ollutta pumppua takaisin. Kävin samalla neuvolan lääkärillä, jolloin lääkäri totesi imetykseen, että "eiköhän jo riitä, vauva on saanut äidin maitoa ja kasvaa hyvin korvikkeellakin". Lääkäri antoi vihdoin luvan luovuttaa. Itku pääsi. Olin taistellut iseni aivan uuvuksiin. 

Kokemus oli niin raskas, että en aio tehdä enempää lapsia. Yksi syy on myös se, että minulle on tehty harvinaisen selväksi, miten tärkeää äidin maito lapselle ja lapsen kehitykselle on. Olisin erittäin itsekäs, jos vielä lisääntyisin, kun tiedän, että imetys ei todennäköisesti kuitenkaan onnistu. Miksi tehdä lapsi, jos ei kykene antamaan hänelle parasta mahdollista alkua? Näin minä olen kokemuksen jälkeen alkanut ajatella, minusta ei ole äidiksi, koska rintani ovat vaillinaisesti kehittyneet..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisivat sitten opetella hoitamaan synnyttäneitä niin, että imetykselle olisi onnistumisen mahdollisuuksia.

Itselleni annettiin useamman kerran imettävälle sopimatonta lääkettä ja sitten ei saanut imettää. Sitten ihmeteltiin, kun imetys ei enää myöhemmin lähtenyt käyntiin. 

Kaikki on muiden syytä. Olen heikkolahjainen lähiöakka ja päädyn yksinhuoltajaksi toimeentulotuelle, mutta mielipiteitä minulla kyllä riittää.

Kyllä terveydenhuollon ammattilaisiin pitäisi voida lähtökohtaisesti luottaa, eikä esim. Kieltäytyä lääkärin määräämästä lääkkeestä oman ideologian vuoksi...