Lue keskustelun säännöt.
Imetyspakko
12.09.2024 |
Imetys on tietysti suositeltavaa, mutta kyse on äidin kehosta ja päätöksestä! Aivan kamalaa pakkomielteisyyttä ja äitien alentamista mitä artikkelissa kuvataan.
Minulla on onneksi erilainen kokemus. Tein jo raskausaikana päätöksen, etten imetä. Se kirjattiin ylös ja toistin vielä toiveen heti kun vauva oli ulkona, eikä sitä sitten kyseenalaistettu. Yksi hoitaja taisi synnärillä kysyä hyvin kohteliaasti että miksi en imetä, vastasin vain että siihen on monia syitä ja on erittäin harkittu päätös. Korviketta sai heti kun pyysi ja kaikki tuntuivat olevan aivan fiiliksissä miehestäni joka perhehuoneessa syötteli vauvaa :) hyvä LKS!
Edelleen, imetys on suositeltava ja tärkeä asia. Mutta äitejä ja erilaisia tilanteita ja päätöksiä pitäisi kunnioittaa.
Kommentit (340)
Vierailija kirjoitti:
Tämä suomalainen imetysmania on kyllä käsittämätöntä. Herkässä tilassa olevia äitejä muka hyvää hyvyyttään "tuetaan imetyksen onnistumisessa" vaikka oikeasti kyse on äidin painostuksesta, jotta kyseinen sairaala saa imetyssertifikaatin ja täyttää ylhäältä annetut THL:n kriteerit.
THL puolestaan kumartelee WHO:n suuntaan, koska kyllähän nyt Suomen pitää olla maailman kärkikastia ihan kaikessa - mukaan lukien imetyksessä.
No miksi WHO sitten on nostanut imetyksen jalustalle? Siksi, koska WHO on maailmanlaajuinen järjestö ja äidinmaidonkorvikkeen hyväksyminen tasavertaisena ruokintamuotona rintaruokinnalle ja korvikkeen mainonnan salliminen johtaisi siihen, että alikehittyneissä maissa vauvoja ruokittaisiin herkemmin korvikkeella, koska äitien pitää palata töihin. Näissä maissa puhdasta vettä ei ole saatavilla, joten on suuri riski, että vauva kuolee saastuneeseen veteen sekoitetun korvikkeen aiheuttamaan ripuliin tai muuhu
Olipas tuossa vuodatuksessa monta asiavirhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen imettänyt, kaikkia joilla onnistui. Mutta se olikin viime vuosituhannella jolloin ei oltu yhtä itsekkäitä, eikä mietitty että imetys on huonoksi omalle keholle vaan mietittiin että lapselle parasta
Minun mummollani ei onnistunut, eikä myöskään äidilläni, eikä kyllä minullakaan. Maidon eritys kun loppui seinään. Syytä ei olla koskaan tutkittu, mutta perinnöllinen veikkaisin.
Ei se lopu kuin seinään. Vauvalle tulee tiheän imun kausia, jolloin hän haluaa rintaa jatkuvasti.
Imeminen lisää maidontuotantoa, joten on tärkeää, että vauva saa rintaa niin usein kuin haluaa. Tämän jotkut tulkitsevat virheellisesti, ette
Kerrotko tarkemmin, missä vaiheessa se maito äkillisesti loppui?
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yleensäottaenkin terveydenhuolto on täysin autoratiivista ja määräävää, potilasta kyykytetään ja potilas on aina väärässä. Ehkä nyt terveydenhuollon ensimmäisissä kunnon YT:ssä päästään eroon pahimmista tapauksista. Ei kyse ole vain siitä että lasten äidit ovat vain imetyskoneita, vaan paljon laajempi ongelma terveydenhuollossa.
Tämä on koko kulttuurin läpileikkaava piirre. Lannistetaan, rangaistaan, syyllistetään. Siksi meiltä ei tule innovaatioita, ketään ei ikinä kannusteta mihinkään. Kepitys alkaa neuvolasta ja jatkuu läpi elämän tavalla tai toisella. Huom, vanhukset kuolevatkin väärin (hoivakodissa) erään nykypoliitikon mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa yleensäottaenkin terveydenhuolto on täysin autoratiivista ja määräävää, potilasta kyykytetään ja potilas on aina väärässä. Ehkä nyt terveydenhuollon ensimmäisissä kunnon YT:ssä päästään eroon pahimmista tapauksista. Ei kyse ole vain siitä että lasten äidit ovat vain imetyskoneita, vaan paljon laajempi ongelma terveydenhuollossa.
Tämä on koko kulttuurin läpileikkaava piirre. Lannistetaan, rangaistaan, syyllistetään. Siksi meiltä ei tule innovaatioita, ketään ei ikinä kannusteta mihinkään. Kepitys alkaa neuvolasta ja jatkuu läpi elämän tavalla tai toisella. Huom, vanhukset kuolevatkin väärin (hoivakodissa) erään nykypoliitikon mielestä.
Ehkä olen ihan lälläri, mutta itse olen kokenut äitiyden myötä saamani julkiset palvelut oikein hyviksi. Ilmainen äitiysneuvola oli jo positiivinen kokemus, ja synnytyksessä sain kaikki tarvitsemani palvelut sellaisella hinnalla, jolla en olisi edes yöpynyt missään kaupungin hotellissa. Jokunen kätilö oli vähän hapan, mutta pääosa aivan ihania.
Samoin päiväkodissa lapsiani on hoidettu hyvin ja koulussa on kehuttu ja kannustettu.
Vierailija kirjoitti:
Imetys vain sattuu olemaan vauvan luonnollisin ja paras ravinto.
Terveydelliset syyt imettämättä jättämiselle ymmärrän, mutta en itsekkäitä syitä viedä vauvalta se luonnollisin ravinto. Ja läheisyys, joka imettäessä on vauvalle ja äidille myös tärkeä yhteenkuuluvuuden lisääjä.
Lisäksi imettäessä ylimääräiset raskauskilot haihtuu nopeasti ja kohtu palautuu supistelun myötä.
Ihmettelen nykynaisten ajatusmaailmaa tämänkin vastauksen alapeukkumäärän osalta. Tämä on pelkkää hyvää faktaa ja ainoastaan lisäisin että äiti-laåpsi suhde syventyy parhaimmillaan, kun rintaruokinnassa saa vielä katsella äitiä.Ensimmäisten vuosien aikana äitisuhde on lapselle kaikkein tärkein sitten syntyy suhde muihin.
Ihan samaa mieltä, että ilman hyvää syytä kieltäytyä imetyksestä on itsekästä toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin ketju on hyvä muistutus siitä, miksen ole koskaan käynyt missään vauvakerhoissa ja halunnut äitikavereita. Ei kiinnosta kilpailla muiden kanssa siitä kenen lapsi saa tissiä pisimpään, kenen lapsi syntyi lääkkeettömästi alateitse, kenen lapsi on kotihoidossa pisimpään, kenen lapsi ei käy koskaan isovanhemmilla yökylässä, kenen lapsi saa vain itsetehtyjä soseita, kenen lapsi ei mitään soseita syö vaan sormiruokailee, kenen lapsi ei ole telkkarin ruutua vilkaissutkaan, kenen lapsi käy potalla ensiksi, kenen lapsi puetaan vain vastuullisiin kotimaisiin merkkeihin. Ja lista on loputon. Näistä asioista äidit toistensa kanssa netissä riitelevät ja ovat varmaan livenä ihan samanlaisia. Omat harvat äitikaverit olisivat kavereita muutenkin, meillä nyt sattuu olemaan samanikäisiä lapsia. Ja osaamme kunnioittaa toisia ja toisten valintoja, vaikka emme kaikissa asioissa ole samalla tavalla toimineet.
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju on hyvä muistutus siitä, miksen ole koskaan käynyt missään vauvakerhoissa ja halunnut äitikavereita. Ei kiinnosta kilpailla muiden kanssa siitä kenen lapsi saa tissiä pisimpään, kenen lapsi syntyi lääkkeettömästi alateitse, kenen lapsi on kotihoidossa pisimpään, kenen lapsi ei käy koskaan isovanhemmilla yökylässä, kenen lapsi saa vain itsetehtyjä soseita, kenen lapsi ei mitään soseita syö vaan sormiruokailee, kenen lapsi ei ole telkkarin ruutua vilkaissutkaan, kenen lapsi käy potalla ensiksi, kenen lapsi puetaan vain vastuullisiin kotimaisiin merkkeihin. Ja lista on loputon. Näistä asioista äidit toistensa kanssa netissä riitelevät ja ovat varmaan livenä ihan samanlaisia. Omat harvat äitikaverit olisivat kavereita muutenkin, meillä nyt sattuu olemaan samanikäisiä lapsia. Ja osaamme kunnioittaa toisia ja toisten valintoja, vaikka emme kaikissa asioissa ole samalla tavalla toimineet.
Minä yritin käydä äitikerhoissa, ja voin kertoa että siellä kyllä sai aika hyytävää kohtelua jos erehtyi kertomaan valinneensa lääkkeettömän synnytyksen tai vaikka vain imetti muiden pulloruokkiessa.
Sinänsä outo ajatus, että noita valintoja tehtäisiin toisten äitien tai kilpailemisen vuoksi. Vauvalleni minä nuo valinnat tein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenköhän näissä rintamaito vs. korvike -tutkimuksessa on otettu huomioon muut lapsen terveyteen vaikuttavat tekijät aiemmassa ja myöhemmässä elämässä?
Voisi kuvitella, että sellaiset äidit, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita ravitsemuksesta, yrittävät kaikkensa että rintaruokinta onnistuisi. Tällaiset äidit varmasti elävät muutenkin terveellisemmin myös raskauden aikana ja pyrkivät imetyksen jälkeenkin syöttämään lapselleen monipuolista, itse tehtyä ruokaa. Sellaiset äidit, joita ravitsemus tai terveelliset elämäntavat ei kiinnosta, saattavat olla taipuvaisempia myös muihin epäterveellisiksi pidettyihin valintoihin kuin korvikkeen syöttäminen. Johtuuko lisääntyneet allergiat vauvaiän korvikkeesta vai taaperoiän prosessoidusta ruuasta? Voiko jo raskausajan tupakoinnilla tai päihteillä olla yhteys allergioihin? Onko nämä tekijät eliminoitu rintamaito vs korvike -tutkimuksesta?
Myös muu ympäristö saattaa vaikuttaa. Maaseudulla lapsenkasvatuskulttuuri on konservatiivisempaa ja äidit viettävät enemmän aikaa kotona imettäen vauvaa. Myöhemmin nämä vauvat konttaavat omakotitalon takapihalla tai parhaimmillaan navetan lattialla nauttien samalla luonnollisista bakteerikylvyistä. Kaupunkilaisten uraäitien vauvat puolestaan ruokitaan useammin korvikkeella ja einesruualla. Elinpiirinä näillä lapsilla on koneellisesti ilmastoitu kerrostaloasunto, joka jynssätään desinfioivilla pesuaineilla puhtaaksi viikoittain. Myöhemmin kaupunkilaislapselle puhkeaa astma, mutta johtuuko se vauvaiän korvikkeesta vai elinpiiristä, joka ei ole tukenut immuunipuolustuksen kehittymistä?
Vierailija kirjoitti:
No, mielestäni äiti joka ei imetä "vain koska ei halua/jaksa/huvita" sitoutua siihen ö, on yksiselitteisesti huono äiti vauvallensa. Ja kyllä, pääasia on, että vauva saa ravintoa, mutta siitäpä ei olekaan nyt kysymys vaan sen äidin omasta navasta tilanteessa jossa sen äitiyden pitäisi asettaa vauva ja vauvan paras (eli äm) sen oman navan edelle.
Samaa mieltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ketju on hyvä muistutus siitä, miksen ole koskaan käynyt missään vauvakerhoissa ja halunnut äitikavereita. Ei kiinnosta kilpailla muiden kanssa siitä kenen lapsi saa tissiä pisimpään, kenen lapsi syntyi lääkkeettömästi alateitse, kenen lapsi on kotihoidossa pisimpään, kenen lapsi ei käy koskaan isovanhemmilla yökylässä, kenen lapsi saa vain itsetehtyjä soseita, kenen lapsi ei mitään soseita syö vaan sormiruokailee, kenen lapsi ei ole telkkarin ruutua vilkaissutkaan, kenen lapsi käy potalla ensiksi, kenen lapsi puetaan vain vastuullisiin kotimaisiin merkkeihin. Ja lista on loputon. Näistä asioista äidit toistensa kanssa netissä riitelevät ja ovat varmaan livenä ihan samanlaisia. Omat harvat äitikaverit olisivat kavereita muutenkin, meillä nyt sattuu olemaan samanikäisiä lapsia. Ja osaamme kunnioittaa toisia ja toisten valintoja, vaikka emme kaikissa asioissa ole samalla tavalla toimineet.
Mä olen ollut vauvapalstalla vuodesta -00 (jep, tiedän). Silloin täällä tapeltiin aiheesta imetys/pullo ja työäidit/kotiäidit. Jotkut asiat eivät muutu, vaikka joku vauva- ja pikkulapsiaika on ihan häviävän lyhyt osa ihmisen elämää, kaikilla on joku vankka mielipide tai useampi siitä. Teinien äidit eivät tappele, saati aikuisten äidit. Joku juttu siinä on, varmaan jälkimmäisiä realiteetit jo purreet.
"Kyllä tuo meidän kolmevuotias on ihan samalla tavalla 100 % vanhempiensa varassa syömistensä suhteen kuin mitä vastasyntynytkin. Vanhempi, tai vanhempien päätöksestä* joku toinen aikuinen päättää joka ainoan ruuan, jota lapsi syö. Itsenäisesti lapsi ei osaa valmistaa tai hankkia mitään muuta ruokaa kuin ehkä marjoja pensaasta, jos sattuu olemaan marjakausi."
ei ole 100% vanhempiensa varassa, jos käy vaikka päivähoidossa: silloin saa jo muualta ruokaa. Ja jos kotona vanhemmat on tyyliä vajaat, niin päivähoidossa korjautuu lapsen huono ravitsemustilanne hiukan ja huomataan se, joka johtaa lisäselvityksiin.
meidän kolmevuotias osaa kyllä itsenäisesti mennä jääkapillekin ja ottaa sieltä itse välipalaa: meillä on myös siellä aina hänen ulottuvillaan valmiita välipaloja. Ei sillä etteikö oltaisi läsnä, vaan siksi, kun lapsi on jo niin vahvasti "minäitte" ja saa tyydytystä siitä, että saa myös "minäitte" hankkia oman ruokansa. Menee paljon helpommin alas, kuin jos aikuinen vain antaisi, että syöpä siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisivat sitten opetella hoitamaan synnyttäneitä niin, että imetykselle olisi onnistumisen mahdollisuuksia.
Itselleni annettiin useamman kerran imettävälle sopimatonta lääkettä ja sitten ei saanut imettää. Sitten ihmeteltiin, kun imetys ei enää myöhemmin lähtenyt käyntiin.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän näissä rintamaito vs. korvike -tutkimuksessa on otettu huomioon muut lapsen terveyteen vaikuttavat tekijät aiemmassa ja myöhemmässä elämässä?
Voisi kuvitella, että sellaiset äidit, jotka ovat muutenkin kiinnostuneita ravitsemuksesta, yrittävät kaikkensa että rintaruokinta onnistuisi. Tällaiset äidit varmasti elävät muutenkin terveellisemmin myös raskauden aikana ja pyrkivät imetyksen jälkeenkin syöttämään lapselleen monipuolista, itse tehtyä ruokaa. Sellaiset äidit, joita ravitsemus tai terveelliset elämäntavat ei kiinnosta, saattavat olla taipuvaisempia myös muihin epäterveellisiksi pidettyihin valintoihin kuin korvikkeen syöttäminen. Johtuuko lisääntyneet allergiat vauvaiän korvikkeesta vai taaperoiän prosessoidusta ruuasta? Voiko jo raskausajan tupakoinnilla tai päihteillä olla yhteys allergioihin? Onko nämä tekijät eliminoitu rintamaito vs korvike -tutkimuksesta?
Myös muu ympäristö saattaa vaikuttaa. M
Kukaan ei pysty yksilötasolla sanomaan, mikä ulkoinen valinta vaikuttaa mihinkin asiaan lapsen elämässä, paitsi ellei kysymys ole karkeasta väärinkäytöksestä kuten raskaudenaikaisen alkoholin käytön aiheuttama kehitysvamma. Yleensä lapsen ja aikuisenkin elämän ja terveystilanteen kulku on yhdistelmä geenejä, ympäristötekijöitä ja puhdasta sattumaa.
Mutta jokainen pystyy antamaan omalle lapselleen parhaat mahdolliset lähtökohdat omien valintojensa ja mahdollisuuksiensa raameissa, vaikka sitten lisäämällä hitusen lapsen älykkyyttä lapsen geneettisen potentiaalin rajoissa imettämällä tai lukemalla tälle kirjoja. Täällä on monta kertaa kysytty, miksi joku ei haluaisi parasta lapselle, jos se on mahdollista. Vastausta ei kuulu, mutta sen sijaan pyritään kyseenalaistamaan tiedeyhteisön hyväksymää tietoa imetyksen eduista. Motiivit tähän ihmetyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä tuo meidän kolmevuotias on ihan samalla tavalla 100 % vanhempiensa varassa syömistensä suhteen kuin mitä vastasyntynytkin. Vanhempi, tai vanhempien päätöksestä* joku toinen aikuinen päättää joka ainoan ruuan, jota lapsi syö. Itsenäisesti lapsi ei osaa valmistaa tai hankkia mitään muuta ruokaa kuin ehkä marjoja pensaasta, jos sattuu olemaan marjakausi."
ei ole 100% vanhempiensa varassa, jos käy vaikka päivähoidossa: silloin saa jo muualta ruokaa. Ja jos kotona vanhemmat on tyyliä vajaat, niin päivähoidossa korjautuu lapsen huono ravitsemustilanne hiukan ja huomataan se, joka johtaa lisäselvityksiin.
meidän kolmevuotias osaa kyllä itsenäisesti mennä jääkapillekin ja ottaa sieltä itse välipalaa: meillä on myös siellä aina hänen ulottuvillaan valmiita välipaloja. Ei sillä etteikö oltaisi läsnä, vaan siksi, kun lapsi on jo niin vahvasti "minäitte" ja saa tyydytystä si
Jos kolmevuotias napostelee vapaasti jääkaapilla, on ylipainon riski teini-ikään mennessä melkoinen nyky-yhteiskunnan sapuskoilla. Ihan terveyden ja hampaiden vuoksi meillä katetaan pöytä viidesti päivässä nykyään, kun lapsentahtisen imetyksen vuodet ovat ohi.
Vielä tulee aika, kun korvikkeisiin tulee saatavuusongelmia ja niitä pitää alkaa säännöstellä. Silloin näkee miten korvikkeet varataan vain äideille, jotka kärsivät imetyskyvyttömyydestä (esimerkiksi maitoa ei vain tule), mikä on vain oikein. Ja sitten äidit, jotka kärsivät vain itsekkyydestä joutuvat kaivaamaan sen tissinsä esiin ja ruokkimaan lapsensa siitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole imetyspakkoa, hyvät ihmiset. Ihan vapaasti saat antaa lapsillesi sitä huonompaa sapuskaa. Mutta huonompi sapuska ei ole paremman veroista, vaikka kuinka polkisit jalkaa ja alapeukuttaisit.
Ennemmin minä annan vauvalle korviketta kuin jätän sen huutamaan nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kyllä tuo meidän kolmevuotias on ihan samalla tavalla 100 % vanhempiensa varassa syömistensä suhteen kuin mitä vastasyntynytkin. Vanhempi, tai vanhempien päätöksestä* joku toinen aikuinen päättää joka ainoan ruuan, jota lapsi syö. Itsenäisesti lapsi ei osaa valmistaa tai hankkia mitään muuta ruokaa kuin ehkä marjoja pensaasta, jos sattuu olemaan marjakausi."
ei ole 100% vanhempiensa varassa, jos käy vaikka päivähoidossa: silloin saa jo muualta ruokaa. Ja jos kotona vanhemmat on tyyliä vajaat, niin päivähoidossa korjautuu lapsen huono ravitsemustilanne hiukan ja huomataan se, joka johtaa lisäselvityksiin.
meidän kolmevuotias osaa kyllä itsenäisesti mennä jääkapillekin ja ottaa sieltä itse välipalaa: meillä on myös siellä aina hänen ulottuvillaan valmiita välipaloja. Ei sillä etteikö oltaisi läsnä, vaan siksi, kun lapsi o
meillä on ihan normaalit sapuskat käytössä. neuvolan mukaan sapuskamme ovat tosin keskimääräistä paremmin hoidettu. välipaloja myöten :)
Vierailija kirjoitti:
Vielä tulee aika, kun korvikkeisiin tulee saatavuusongelmia ja niitä pitää alkaa säännöstellä. Silloin näkee miten korvikkeet varataan vain äideille, jotka kärsivät imetyskyvyttömyydestä (esimerkiksi maitoa ei vain tule), mikä on vain oikein. Ja sitten äidit, jotka kärsivät vain itsekkyydestä joutuvat kaivaamaan sen tissinsä esiin ja ruokkimaan lapsensa siitä.
Mikä taho ja millä tavalla tulee varmistamaan, että imetyshaluttomuuden syy on se, että maitoa ei tule eikä se, että naista ei huvita imettää? Sanotaanko maidon vähyydestä kärsiville, että kyllä se siitä heruu, kun vaan imetät vaikka vuorokaudet ympäri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole imetyspakkoa, hyvät ihmiset. Ihan vapaasti saat antaa lapsillesi sitä huonompaa sapuskaa. Mutta huonompi sapuska ei ole paremman veroista, vaikka kuinka polkisit jalkaa ja alapeukuttaisit.
Ennemmin minä annan vauvalle korviketta kuin jätän sen huutamaan nälkää.
No hyvä että sentään.
Tieteellinen näyttö rintamaidon paremmuudesta on kiistaton verrattuna korvikkeisiin. Tämä pätee jokaisessa maassa. Ihmisen maito on ihmisen lapselle ylivertainen ravinto. Miksi pitää yrittää kiistää tosiasiat? Korvike ei milloinkaan ole ravintona äidinmaidon veroinen.