Ihme tapahtui, löysin 5-kymppisenä naisen Tinderistä

Oli ensimmäinen "poikamieskesä" 30-vuoteen ja odotukset korkealla. Tinderin ihmemaailmasta löytyi toinen toistaan upeampia profiileja ja olo oli kuin lapsella karkkikaupassa. No pelkkää silmänlumettahan se suurimmaksi osaksi oli ja tuntui, etteihän sieltä löydy yhtään sellaista naista, jolle minä kelpaisin, tai joka kelpaisi minulle.

Ensimmäiset treffit tuntuivat taivaallisilta. Nainen oli minua nuorempi ja muutenkin ihan 5/5 ulkoisesti. Juttu luisti hyvin ekoilla treffeillä ja tuntui, ettei kumpikaan olisi halunnut lähteä kotiinsa. Trefffien jälkeen viestiteltiin ahkerasti ja sovittiin useampi tapaaminenkin, jotka nanen kuitenkin aina jollain verukkeella perui. Lisäksi hänellä oli kaikenlaista kesälomaohjelmaa ja -matkaa, joka vei välillä esim 10 päivää kalenterista. Odottelin kuitenkin kärsivällisesti, koska luulin että homma meidän välillämme toimii. Kuukauden päästä sitten tuli vaan yhtäkkiä ilmoitus, ettei toimi oikealta ja siihen se tarina sitten päättyi, ennen kuin ehti alkaakaan.

Tinderistäkin loppui veto ja tuli aika palata lomilta töihin. Muutamat treffit käytiin välissä, mutta oli aika laimeaa. Sitten tuli uusi match ja viestiä, että Hei, voitaisko nähdä. Tavattiin kerran, alettiin viestittely, tavattiin toisen kerran, sitten kolmannen, neljännen, viidennen,... Nainen kietoi minut nopeasti täysin pauloihinsa, vaikka oli itse varovaisempaa ja hitaammin lämpenevää sorttia. Pikku hiljaa alkoi kuitenkin viestittelyn intensiteetti kasvaa ja varsinkin viestien sävy muuttua "vaaleanpunaisemmaksi".

Nyt on kuukausi "seurustelua" takana ja minä olen ihan lovena. Fiilis on ihan samanlainen kuin parikymppisnä ensimmäisessä kunnon suhteessa. Minä sain elämäniloni takaisin ja tuntuu todella hyvältä. Kuin puolet ikävuosista olisi nostettu pois harteiltani. Suhde on toki vielä hyvin nuori, mutta olen enemmän kuin toiveikas. Kyllä tästä vielä hyvä tulee...

Aurinkoista syksyä kaikille!

M51pks