Erilainen vuorokausirytmi rasittaa parisuhdetta
Olen tapaillut jonkin aikaa miestä, jonka vuorokausirytmi on erilainen kuin omani.
Joka ilta hän menee nukkumaan ilta yhdeksän aikaan ja nukkuu aamulla viikonloppuisin yhdeksään. Arkisin tietysti on pakko herätä töihin aamulla. Hän pitää tosi tiukasti kiinni tästä nukkumisajastaan, ei halua siitä joustaa kuin erikoistilanteissa ja selvästikin tarvitsee tosi paljon unta.
En ole itsekään mikään yökukkuja, mutta kyllä minä viikonloppuisin voin hyvin valvoa 23 tai puoleen yöhön asti, jos on jotakin kivaa tekemistä. Oma luontainen nukkumismääräni on noin seitsemän tuntia yössä, sen nukuttuani herään automaattisesti eli jos viikonloppuna menen vaikka puoli 12 nukkumaan, niin herään aamulla puoli seitsemän - seitsemän aikaan ihan virkeänä.
Tämä on alkanut rasittaa parisuhdettamme. Mua ärsyttää perjantai-iltana yhdeksältä sänkyyn kömpivä mies, kun itse tykkäisin istua ja jutella terassilla pimeässä kesäillassa viinilasin kanssa. Ja toisaalta on taas vaikea tajua, että aikuinen ihminen nukkuu 12-13 tuntia yössä. Johan tässä seksielämäkin kärsii, kun mies nukkuu illalla mun tullessa sänkyyn ja mä taas aamulla olen ollut jo monta tuntia hereillä ja ehtinyt puuhailla vaikka mitä, kun hän vasta tokkurassa kömpii ylös.
Onko teillä kokemusta tällaisesta? Miten ratkaisitte asian?
Kommentit (82)
Minulla on kokemusta opiskeluaikana/opintojen loppuvaiheessa kun aloitimme työelämässä miehestä joka meni nukkumaan arkisin klo 22 ja se oli minulle ihan liian aikaisin. Hän teki ruokaa siten että se oli pöydässä kun tulin töistä klo 17:30. Joidenkin unelma, ehkä. Minulla oli kuitenkin fyysisesti aidoati ikävä olla, koska söin jatkuvasti minun keholle epäsuotuisaan aikaan jolloin ei ollut nälkä, ja jos jouduin elämään itselleni sopimattoman vuorokausirytmin mukaan. Aloin sitten valvomaan yksin iltaisin kun mies meni nukkumaan. Eihän se hyvää tee parisuhteelle että eletään omissa maailmoissa ja eri rytmissä. Joitain ei ehkä haittaa mutta tuo oli minulle yksi niistä asioista joiden kohdalla emme sopineet yhteen. Erosimme pääosin muista syistä mutta tottakai erilainen rytmi vaikutti kokonaisuuteen.
Nykyinen mieheni jonka kanssa menin myöhemmin naimisiin elää luonnostaan samankaltaisessa rytmissä kuin minä. Toki pieniä eroja on. Olemme molemmat iltavirkkuja ja menemme arkisin usein nukkumaan klo 24-01 välillä. Kyllä se helpottaa arkea huomattavasti.
Sanoisin että vuorokausirytmi on samalla tavalla tärkeä piirre joka määrittää arjen sujuvuutta kuin esimerkiksi kulutuskäyttäytyminen. Helpottaa todella paljon elämää kun molemmilla on samanlaiset arvostukset eri asioihin. Esim. kuinka paljon viitsii laittaa rahaa ulkona syömiseen, kuinka paljon erilaisiin investointeihin ym. Meillä kulutuskäyttäytyminen, vuorokausirytmi, ym. monet arkeen vaikuttavat ns. pienemmät asiat (esim. arvoihin ja elämän päämääriin verrattuna) kohtaavat ja kyllä se vaan on niin että parisuhteessa on silloin paremmat onnistumisen elementit ja vähemmän jatkuvaa kitkaa.
Minä saatan mennä yöunille klo 19. Tosin herään sitten 2-3 aikaan töihin. Vastaavasti seuraavalla viikolla pääsen nukkumaan tuolloin 2-3 aikaan.
Voit uskoa, että vapaalla tai viikonloppuna menen nukkumaan juuri silloin, kun nukuttaa ja nukun niin pitkään kuin unta riittää. Usein työpäivinä nukun huonosti ja olen aina väsynyt.
Lomalla käy usein niin, että herään aina aamulla klo 7, ihan koko kesäloman ja esim. Reissussa olisi kyllä raskasta odotella toisen heräämistä puolillepäivin.