Nykyvanhemmat seonneet kun ajattelevat heti että lapsessa jotain pielessä jos ei kehity tai käyttäydy jonkun kuvitteellisen kaavan mukaan

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

Tää ei kyl pidä paikkaansa. Ellei sitten ihan todellisia vakavia haasteita ole lapsella. Yleensä ne on ne vanhemmat jotka aivan hyteerisiä jos lapsi ei puhu pitkiä lauseita 2v tai on ihan tavallinen vilkas taapero.

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

Eihän ne vanhemmat niitä vikoja etsi vaan just neuvolassa ja päiväkodissa ja koulussa heti huolestutaan lapsen (heidän mielestään poikkeavasta) käytöksestä ja etsimällä etsitään joku diagnoosi lapselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

Tää ei kyl pidä paikkaansa. Ellei sitten ihan todellisia vakavia haasteita ole lapsella. Yleensä ne on ne vanhemmat jotka aivan hyteerisiä jos lapsi ei puhu pitkiä lauseita 2v tai on ihan tavallinen vilkas taapero.

Voi kyseessä olla myös lapsi joka esimerkiksi karkaa päiväunihuoneesta eivätkä varhaiskasvattajat ehdi kahvitauolle, kun joutuvat vahtimaan tätä yksittäistä lasta leikkitiloissa. Silloin tilanteeseen tietysti pyritään puuttumaan ja järjestämään lapselle diagnoosi, jotta lapsi saisi tarvitsemansa erityisen tuen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

 

 

Eihän ne vanhemmat niitä vikoja etsi vaan just neuvolassa ja päiväkodissa ja koulussa heti huolestutaan lapsen (heidän mielestään poikkeavasta) käytöksestä ja etsimällä etsitään joku diagnoosi lapselle.

Mulla täysin päinvastainen kokemus. Mistään ei saa apua tai diagnoosia jos jotenkin pärjäilee vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Tietysti voi ladella lapselle sääntöjä, mutta jos lapsi ei halua totella niin vanhempi on voimaton.

Kielenkäyttö on muuttunut. Enää ei esimerkiksi puhuta vilkkaista lapsista vaan puhutaan adhd-lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodeissa varhaiskasvatustädit etsivät etsimällä vikoja lapsista. Täytyyhän heillä olla jotain tekemistä.

Tää ei kyl pidä paikkaansa. Ellei sitten ihan todellisia vakavia haasteita ole lapsella. Yleensä ne on ne vanhemmat jotka aivan hyteerisiä jos lapsi ei puhu pitkiä lauseita 2v tai on ihan tavallinen vilkas taapero.

Voi kyseessä olla myös lapsi joka esimerkiksi karkaa päiväunihuoneesta eivätkä varhaiskasvattajat ehdi kahvitauolle, kun joutuvat vahtimaan tätä yksittäistä lasta leikkitiloissa. Silloin tilanteeseen tietysti pyritään puuttumaan ja järjestämään lapselle diagnoosi, jotta lapsi saisi tarvitsemansa erityisen tuen.

Rajattomuus ongelma suurimmassa osassa perheistä joka vaikuttaa ihan kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Tietysti voi ladella lapselle sääntöjä, mutta jos lapsi ei halua totella niin vanhempi on voimaton.

Sitten vaan toistetaan samoja sääntöjä kunnes tottelee. Yleensä ei edes mene kauaa. Nykyvanhempi vaan vähän väliä luistaa, kun ei esim jaksa kuunnella lapsen huutoa, on epäjohdonmukainen, mutta kun ei se halua ja kyse jostain 2-vuotiaasta Jännä nähdä mitä

sitten teini-ikäisenä.

Yksi tuttu sanoi lapsestaan että kun se ei halua lähteä. Vänkäsivät sitten kaksi tuntia sitä lähtöä.

Hitto, kolmevuotias!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Tietysti voi ladella lapselle sääntöjä, mutta jos lapsi ei halua totella niin vanhempi on voimaton.

Minkäikäisestä lapsesta kysymys? Jos vanhempi voimaton jonkun pienen lapsen kanssa, niin kyllä ollaan jo todellla vakavissa ongelmissa, eikä syy ole lapsessa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu sanoi lapsestaan että kun se ei halua lähteä. Vänkäsivät sitten kaksi tuntia sitä lähtöä.

Hitto, kolmevuotias!

Näitä näkee nykyään jatkuvasti. Itse olen nähnyt kun vängättiin 2-vuotiaan kanssa turvavyöstä aina vaan! Ja siis vanhempi vaan pahentaa kaikkea kyselemällä jatkuvasti ihan pieneltä lapselta miten hän haluaa tehtävän asiat. Sellaisia ihan turhia juttuja, joita ei tarvisi kysellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Tietysti voi ladella lapselle sääntöjä, mutta jos lapsi ei halua totella niin vanhempi on voimaton.

Sitten vaan toistetaan samoja sääntöjä kunnes tottelee. Yleensä ei edes mene kauaa. Nykyvanhempi vaan vähän väliä luistaa, kun ei esim jaksa kuunnella lapsen huutoa, on epäjohdonmukainen, mutta kun ei se halua ja kyse jostain 2-vuotiaasta Jännä nähdä mitä

sitten teini-ikäisenä.

Loputon jankkaaminen samasta asiasta ei kylläkään paranna vanhemman auktoriteettia vaan enemmänkin romuttaa sen. Lapsi oppii jankkauksesta vaan sen, että vanhempi ei mahda hänelle mitään eikä vanhemman puheita tarvitse ottaa vakavasti.

Haluaksa, tuuksä, otaksä, meeksä -vanhemmuus. 2000-luvun vitsaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lasta voi nykyään pakottaakaan, kun kurinpidosta tulee lasu. Eli jos lapsi ei käyttäydy kunnolla, niin ainoa keino on pyrkiä saamaan lapselle diagnoosi ja toivoa, että apu tulisi sitä kautta.

Höpöhöpö. Se että lapselle asettaa selkeät rajat on vanhemman velvollisuus. Käytännössä sama asia kuin kuri.

Tietysti voi ladella lapselle sääntöjä, mutta jos lapsi ei halua totella niin vanhempi on voimaton.

Sitten vaan toistetaan samoja sääntöjä kunnes tottelee. Yleensä ei edes mene kauaa. Nykyvanhempi vaan vähän väliä luistaa, kun ei esim jaksa kuunnella lapsen huutoa, on epäjohdonmukainen, mutta kun ei se halua ja kyse jostain 2-vuotiaasta Jännä nähdä mitä

 

Joo ei tietenkään pelkkä sanominen auta mitään, jos ei sitten vahdita että totteleeko lapsi. Ja siis tämä on sellainen asia joka pitää aloittaa jo aivan pienestä 1-vuotiaasta, muuten kohta ollaan jo pulassa.

2-vuotiaan voi vaan kaapata syliin että nyt mennään, mutta nykyvanhempi ei ymmärrä tätä?

Vierailija kirjoitti:

2-vuotiaan voi vaan kaapata syliin että nyt mennään, mutta nykyvanhempi ei ymmärrä tätä?

Kun eivät halua käyttää valtaa. Kun on kivempi olla kiva kaveri.

Kyllä se on enemmänkin neuvola ja varhaiskasvatus. Meille tarjottiin toimintaterapiaa kun 4-vuotias piirsi molemmilla käsillä ja söikin lusikka milloin missäkin kädessä. Olin kiitos ei, olen itsekin molempikätinen. Ja nuin vaan sujuvasti toimii nyt koululainen molempia käsiä kätevästi käyttäen yhtä vahvasti.