Lapsesi on jatkossa valittava opiskeltava ala oikein jo ensimmäisellä kerralla. Toisen ammatin opiskelusta tulee mahdotonta suurelle osalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha. Jos tämä valinta ei toimi ei sitten auta kuin vedota krooniseen sairauteeni ja hakeutua eläkkeelle. Se kyllä tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin uusi koulutus.

Tämä tulee olemaan todennäköisesti monelle muullekin ratkaisu, jos ammatinvalinta menee niin pieleen, että ammatissa työskentely käy sietämättömäksi. On käsittämätöntä, kuinka voidaan kuvitella, että keskenkasvuinen, kokematon ihminen osaisi tehdä yhdellä kertaa varmasti oikean päätöksen niin ison asian suhteen kuin ammatinvalinta on.

Meidän tytär lähti lukemaan AMK-insinööriksi. Kuulosti kai hienolta ja muutenkin oli painetta aloittaa jotakin. Nopeasti selvisi, että valinta oli väärä ja hän lähti armeijaan jossa asiat alkoi kirkastumaan. Mutta kun ei ole enää ensikertalainen, niin ei oikein pääse enää mihinkään. Mättää nyt sitten makkarapaketteja Cittarissa. Samaan aikaan yliopistot ja AMK:t on täynnä maailman ääristä raahattuja muukalaisia, jotka vievät ensin veronmaksajien lasten opiskelupaikat ja sitten 70% vie oppinsa takaisin kotimaahansa. Ei mitään järkeä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiselta asteelta ei viedä nuorisokoulutusrahoja, sieltä viedään kaikenlaisten aikuiskoulutustutkintojen rahoitus. Palataan vanhaan malliin, jossa painopiste on ammatin opettelussa, ei lisäosaamisen hankkimisessa.

Mikä tuossa on niin vaikeaa ymmärtää?

Mitä tämä auttaa niitä, jotka valitse nuorena väärän ammatin? Sen takia sitä opiskellaan toinen amisutkinto, että ensimmäinen ei työllistä tarpeeksi. Jos 15-vuotiaana tuli valittua väärä ala, ei pidä olla niin, ettei voi suorittaa toista amistutkintoa.

Eihän se noin olekaan, koska edelleen voit opiskella uuden ammatin, mutta et voi enää tehdä sitä nykymallilla, jossa tulosi pysyvät ennallaan, vaikka opiskelet.  Hallituksen esitys tarkoittaa vain sitä, että erilliset vanhaa tutkintoa edellyttävät lisäkoulutukset poistuvat. Kuka tahansa saa edelleen hakea amikseen ja opiskella siellä.

Älä valehtele. 100 miljoonan euron leikkaus ammatilliseen koulutukseen tarkoittaa, että opiskelijoiksi ei enää oteta niitä, joilla on jo ammatillinen tutkinto. Ei sinne amikseen noin vaan mennä nytkään ja jatkossa sinne pääse ne, joilla ei vielä ole peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoa.

Kyllä on sellainen limbo nyt kehitetty, että olen oikeastaan aika huojentunut pian ammatinvalintaiässä olevien poikieni puolelta, että heillä on lukion jälkeen pakollinen varusmies- tai siviilipalvelus edessä. Se on varmaan kohta ainoa paikka, missä voi koettaa soveltuvuutta erikoisosaamista vaativalle alalle ja vähän ehkä verkostoituakin.

Tää on kyllä oikeasti huono juttu. Olen itse opiskellut ns. aikuisena uuden polun, samoin äitini. Kumpikin sai kammettua asemaansa huomattavasti ylöspäin sen kautta. Työn ohessa opiskeltiin, itse muutaman kuukauden (pari-kome) myös työttömyystuella työpaikan lopetettua toimintansa. Jos olisin jäänyt ekalle opiskelemalleni alalle, olisin mahdollisesti työtön. Ensimmäinen työala taas, joka oli eri kuin opiskelemani ala, aiheutti fyysisiä ongelmia, joten siinäkään en olisi kyennyt enää pitkään jatkamaan.

Kiva. Olen jo yli 30v ilman ammatillista perustutkintoa ja joutuisin sitten kouluun 16v teinien keskelle silmätikuksi. Voi olla vähän ulkopuolinen olo koulussa. Noloakin, koska sitten kaikki tietäisi, että minulla ei vielä ole mitään perustutkintoa.

Olen sairaanhoitaja. Iän mukana tuli sairaus, joka osin on työterveyshuollon mukaan itse aiheutettu ja huonosta ergonomiasta johtuva. Ennen, kun ei ollut kaikkia liinoja ja nostimia ja työpareja kaikkiin siirtoa vaativiin tehtäviin vuodeosastolla, niin työt tehtiin itseä säästämättä. Nykyisin hoitajat ilmeisesti eivät enää fyysisesti rasitu työssään ja työtä voi jatkaa vuosikymmeniä ilman olkapää, selkä tai polvivammoja. Se onkin hyvä. Etenkin, jos kokenut hoitaja ei voi enää kouluttautua opetus tai johtotehtäviin. Yksi kollega luki jopa sihteeriksi ja eteni kunnan hallintotehtäviin asti, kun fyysisesti ei enää pystynyt hoitoalan tehtäviin.

Mutta jos näitä fyysisiä vaivoja hoitajan työstä edelleen tulee eikä ne ole niinkään työn kuin oman epäergonomisen työskentelytavan aiheuttamia, niin mitä näille kuntonsa menettäneille hoitajille jatkossa tehdään? Hoitajia on paljon, kun tarvettakin on paljon vanhusten ison määrän vuoksi. Ihmiset ovat ylipainoisia, vaativat kääntelyä, siirtelyä jne. Eikö tässä ole kasvava riski?

Persut eivät arvosta kouluttautumista kun ovat itse niin tyhmiä.

Hyvä, että huomasi olevansa väärällä alalla nopeasti. Nuo ensikertalaisuuskiintiöt ovat toisaalta hyvä, mutta juuri tällaisia ongelmia se aiheuttaa jos valinta ei osu nappiin. Se voi 18-v nuorella mennä helposti pieleen, mutta eihän se saa olla tuomio kortistoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäs lisätutkintoja opiskelevat? Varsin tavanomaista ja luonnollista on ollut, että esimerkiksi merkonomin tutkinnon suorittanut lähtee jossain vaiheessa jonkun aikaa työelämässä oltuaan opiskelemaan tradenomin tutkintoa tai lähihoitaja sairaanhoitajan tutkintoa tai ammattikoulun sähköalan tutkinnon suorittanut lähtee opiskelemaam sähköinsinöörin tutkintoa jne. Ihmisethän etupäässä opiskelevat lisää parantaakseen mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Ymmärrän ettei kenellekään aleta kustantamaan tutkintoa tutkinnon perään, mutta jos opiskelulla on selkeä jatkumo aikaisempaan opiskeluun ainakin tällaista opiskelua pitää tukea kuten pitää tukea myös niiden ihmisten opiskelua, joiden on pakko hankkia uusi ammatti koska vanha ammatti ei enää työllistä. Toivoa sopii, että vaalien jälkeen uusi hallitus ensi töikseen kumoaa nykyisen hallituksen päätökset ainakin tämän asian osalta. 

Työn ohessa entistä vaativamman tutkinnon opiskeleminen on kyllä rankkaa. Nuorten täytyy varmaan sitten jatkossa yrittää opiskella se ensimmäinen tutkinto ilman tukia vaikka vanhempien pöydässä syöden ja vanhempien nurkissa asuen mikä sitten saattaa kaventaa opiskeluvaihtoehtoja koska kotipaikkakunnalla voi olla vähän valinnan vaihtoehtoja.

Vierailija kirjoitti:

Kiva. Olen jo yli 30v ilman ammatillista perustutkintoa ja joutuisin sitten kouluun 16v teinien keskelle silmätikuksi. Voi olla vähän ulkopuolinen olo koulussa. Noloakin, koska sitten kaikki tietäisi, että minulla ei vielä ole mitään perustutkintoa.

Nykyisin opiskelu tapahtuu paljolti työpaikoilla työssäoppimassa ja aina voi osan tai koko tutkinnon suorittaa oppisopimuksella, saa samalla palkkaakin, jos työnantaja on suostuvainen tähän ja pitää sinua hyvänä tyyppinä.. Jos olet hankkinut osaamista joltakin tai joiltakin aloilta, se voidaan lukea hyväksi tutkintoon.  Suorita ammattitutkinto, se on lyhyempi ja tarkoitettu aikuisille.

On kyllä Suomi mennyt viemäristä alas totaalisesti.  

Ei koske onneksi meitä jotka asumme ulkomailla. Lapset koulutettu ja opiskelleet ja oman urapolkunsa löytäneet. Minullakin molemmat hyvin sijoittuneet  työelämään ja edenneet varsinkin tytär joka on kunnianhimoisempi.

Taas pistin kädet kyynärpäitä myöten ristiin että  kolmekymment vuotta sitten lähdettiin.  Kyllä sitä taas itseään kiittää että rohkeus riitti vaikka ivaajat lällätti että vuoden päästä takaisin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä. Pitää harkita opiskelualaa eikä valita tyhmällä perusteella: kiinnostavuus, työllisyys, palkkaus, etenemismahdollisuudet. 

Vaan kun työmarkkinat muuttuvat. Alaikäinen ei ammattikouluun hakiessaan voi tietää, onko alalla töitä ikuisesti. En edes minä keski-ikäisenä voi samaa asiaa tietää omasta alastani.

Kannattaa opiskellaa alaa, jolla työllistyy hyvin tulevaisuudessa. Lääkäreillä on aina töitä, samoin juristeilla. Diplomi-insinöörit työllistyvät myös hyvin sekä kauppatieteilijät, kunhan on opiskellut järkevää pääainetta. Jo koulussa pitää valita aineita, jotka eivät sulje pois mitään. Pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia, niin ovet ovat auki joka suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä. Pitää harkita opiskelualaa eikä valita tyhmällä perusteella: kiinnostavuus, työllisyys, palkkaus, etenemismahdollisuudet. 

Vaan kun työmarkkinat muuttuvat. Alaikäinen ei ammattikouluun hakiessaan voi tietää, onko alalla töitä ikuisesti. En edes minä keski-ikäisenä voi samaa asiaa tietää omasta alastani.

Kannattaa opiskellaa alaa, jolla työllistyy hyvin tulevaisuudessa. Lääkäreillä on aina töitä, samoin juristeilla. Diplomi-insinöörit työllistyvät myös hyvin sekä kauppatieteilijät, kunhan on opiskellut järkevää pääainetta. Jo koulussa pitää valita aineita, jotka eivät sulje pois mitään. Pitkä matikka, fysiikka, kemia ja biologia, niin ovet ovat auki joka suuntaan.

Kuka sun auton korjaa, entä tekee remontit kotona? Itsekö hoidat tarvitsemasi sairaanhoidon ja fysioterapian? Kasvatatko itse kaiken ruuan? Entä tavaroiden kuljetus ja matkustaminen? Et käy lounasravintolassa? Siistitkö oman työpaikkasi vessoista lähtien? Tässä maassa on paljon kädentaitoja tarvittavaa näkymätöntä osaamista....

Vierailija kirjoitti:

Tämä ajaa monet loukkuun. Jos on päätynyt alalle jossa ei ole töitä, voi työllistyä uudelleen kouluttautumalla, mutta tulevaisuudessa se ei ole mahdollista. Tulevaisuudessa huono alavalinta nuorena tarkoittaa ikuisen työttömyyden tulevaisuutta. Omalla rahalla opiskelu ei yleensä ole vaihtoehto, ellei ole ensin tuloja tai säästöjä.

Eli työttömyys lisääntyy.

Tässä on ongelman ydin; me koulutamme ihmisiä aloille, joista tiedetään jo opiskelujen alussa, että on vaikea työllistyä.

Pitäisikö jotenkin yrittää jakaa opiskeluja kahteen eri kastiin; niihin, joihin tarvitaan työntekijöitä ja osaajia, ja joiden opinnot yhteiskunta kustantaa. Ja niihin, joita opiskellaan oman mielenkiinnon vuoksi, tai joiden työllistymisnäkymät ovat hämäriä. Näitä saisi jokainen opiskella omalla kustannuksellaan, jos kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ajaa monet loukkuun. Jos on päätynyt alalle jossa ei ole töitä, voi työllistyä uudelleen kouluttautumalla, mutta tulevaisuudessa se ei ole mahdollista. Tulevaisuudessa huono alavalinta nuorena tarkoittaa ikuisen työttömyyden tulevaisuutta. Omalla rahalla opiskelu ei yleensä ole vaihtoehto, ellei ole ensin tuloja tai säästöjä.

Eli työttömyys lisääntyy.

Tässä on ongelman ydin; me koulutamme ihmisiä aloille, joista tiedetään jo opiskelujen alussa, että on vaikea työllistyä.

Pitäisikö jotenkin yrittää jakaa opiskeluja kahteen eri kastiin; niihin, joihin tarvitaan työntekijöitä ja osaajia, ja joiden opinnot yhteiskunta kustantaa. Ja niihin, joita opiskellaan oman mielenkiinnon vuoksi, tai joiden työllistymisnäkymät ovat hämäriä. Näitä saisi jokainen opiskella omalla kustannuksellaan, jos kiinnostaa.

Tunnen melko paljon luovien alojen ihmisiä, esimerkiksi muusikoita ja kuvataiteilijoita. He ovat valinneet alansa tiedostaen, että edessä on yksityisyrittäjyys rankalla ja kilpaillulla alalla. Moni on jo opiskeluaikoinaan päättänyt ettei voi ottaa opintolainaa, koska ei tiedä, pystyykö maksamaan sen pois, toisin kuin varmemmille aloille palkansaajiksi valmistuvat.

Kuulostaako sinusta kovin reilulta, että noilta tulevaisuuden yrittäjiltä pitäisi vielä viedä opiskelumahdollisuuskin?

Ei nytkään enään voi opiskella. Ite valmistuin AMK mut töihä en saa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha. Jos tämä valinta ei toimi ei sitten auta kuin vedota krooniseen sairauteeni ja hakeutua eläkkeelle. Se kyllä tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi kuin uusi koulutus.

Tämä tulee olemaan todennäköisesti monelle muullekin ratkaisu, jos ammatinvalinta menee niin pieleen, että ammatissa työskentely käy sietämättömäksi. On käsittämätöntä, kuinka voidaan kuvitella, että keskenkasvuinen, kokematon ihminen osaisi tehdä yhdellä kertaa varmasti oikean päätöksen niin ison asian suhteen kuin ammatinvalinta on.

 

Ei edes ole kyse keskenkasvuisuudesta, vaan siitä, että maailma muuttuu, eikä kukaan - toistan: ei kukaan - voi tietää mikä ala on voimissaan 20 vuoden päästä valmistumisesta. 

Ja ei, kaikki eivät voi olla sote-alalla, jos halutaan, että Suomi pärjää yhtään millään tavalla. 

Persut ja kokoomuskaan ei  ymmärrä, että yhdellä perustutkinnolla voisi pärjätä työelämässä seuraavat 45-50 vuotta. Automatisaatio, robotiikka ja tekoäly muuttavat osaamistarpeita. Ilman ajantasaista osaamista on mahdoton pärjätä työelämässä.

Ammatteja kuolee ja uusia tulee tilalle. 

Osaaminen on ainoa asia, millä Suomi voi pärjätä globaalissa kilpailussa.

Pääministeri Sipilä leikkasi koulutuksesta  ja tutkimuksesta100 miljoonia euroja, ja ne jäljet näkyy nyt. Suomen vienti, erityisesti teknologiateollisuuden vienti ei vedä. Ei pärjätä enää osaamisella.

Tämä ei vähempää kiinnosta persuja ja kokoomusta.

Olisikohan hallituksen syytä myös kiinnitää huomiota koulutustarjontaan! Pitäisi kouluttaa ihmisiä vain kulloikin  tarvittava määrä ja ainoastaan sellaisiin tutkintoihin, joissa jokaisella itselleen tutkinnon asianmukaisesti ja hyväksytysti suorittaneella olisi  työllistymismahdollisuus. Tällä hetkellä meillä koulutetaan joillekin aloille ihan liikaa ihmisiä, jolloin kaikilla ei ole mitään mahdollisuutta työllistyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ajaa monet loukkuun. Jos on päätynyt alalle jossa ei ole töitä, voi työllistyä uudelleen kouluttautumalla, mutta tulevaisuudessa se ei ole mahdollista. Tulevaisuudessa huono alavalinta nuorena tarkoittaa ikuisen työttömyyden tulevaisuutta. Omalla rahalla opiskelu ei yleensä ole vaihtoehto, ellei ole ensin tuloja tai säästöjä.

Eli työttömyys lisääntyy.

Tässä on ongelman ydin; me koulutamme ihmisiä aloille, joista tiedetään jo opiskelujen alussa, että on vaikea työllistyä.

Pitäisikö jotenkin yrittää jakaa opiskeluja kahteen eri kastiin; niihin, joihin tarvitaan työntekijöitä ja osaajia, ja joiden opinnot yhteiskunta kustantaa. Ja niihin, joita opiskellaan oman mielenkiinnon vuoksi, tai joiden työllistymisnäkymät ovat hämäriä. Näitä saisi jokainen opiskella omalla kustannuksellaan, jos kiinnos

Miksi noita taiteilijoita täytyy kouluttaa veronmaksajien rahoilla? Eihän me kouluteta esimerkiksi jääkiekon maistereita?