Miten päätitte lapsenne nimen?

.

Pisteellä.

Luettiin nimiä kalenterista ja sitten mies sanoi, että tuo se on. Ja olin samaa mieltä.

Perinteinen suomalainen nimi, jota ei löydy jokatoiselta lapselta. Toiset nimet otettu mieheni ja minun suvussa pitkään kiertäneistä nimistä. 

Vierailija kirjoitti:

Pisteellä.

Erikoista. Lapsesi nimi on siis tyyliä "Pekka." eikä "Pekka" niin kuin normaalisti?

Ensimmäisen nimen reunaehtona oli sama alkukirjain kuin sukunimessä. Mietittiin kivoja nimiä etukäteen. Sitten kun vauva syntyi, niin valittiin hänelle sopiva nimi. Kyllähän vauvasta näkee, onko hän ennemmin Viljo vai Valtteri.

Toiseen nimeen halusimme kolme tavua ja että nimi kuulostaisi siltä, että se voisi olla japanilainen tai suomalainen. Tämä ihan vain siksi, kun tykkäämme Japanista. Yritimme keksiä tällaisia nimiä ja valitsimme sitten nimen, jonka mies oli keksinyt. Siinä on pohjana ihan suomalainen nimi ja sen perässä vielä yksi tavu. Olen tosi tyytyväinen tuohon nimeen, eikä sitä tietääkseni ole annettu vielä kenellekään muulle. 

Lapsen ensimmäinen nimi ei ole mikään outo tai erikoinen ja ehkä senkin vuoksi halusimme toiseksi nimeksi jotain sellaista, mitä muilla ei ole.

Nimi, joka on helppo lausua sekä suomalaisille että kanadalaisille (mieheni on kanadalainen). Nimi, joka kuulosti meistä vauvallemme sopivalta. 

Tutkimme almanakkaa, nimikirjoja, sukupuuta jne. Molemmat kertoivat toiveensa ja inhokkinsa. Sovussa löytyi sopiva nimi pojalle. Sitten poika syntyi, eikä näyttänyt yhtään nimeltään. Uusiksi meni. Lopulta päädyimme kahteen suomalaiseen suuhun sopivaan nimeen, jotka molemmat löytyvät jomman kumman sukupuusta useamman sukupolven takaa.

Minulla on sama etunimi kuin kätilöllä, joka auttoi minut maailmaan. Äitini päätti nimetä minut hänen mukaan. 

Selailin almanakkaa ja ehdotin kivoja nimiä miehelle. Päädyimme yhteen niistä ja toka ja kolmas nimi ovat suvuista vaikka mietin myös nimeä aarre toiseksi nimeksi.