Kasvatetaanko poika- ja tyttölapset edelleen eri tavoin?
Oon esim. ollut huomaavinani, että hiekkalaatikolta lähtien tytöt opetetaan siivoamaan jälkensä, pojat useammin jättävät lelut hujan hajan ympäri lääniä.
Kommentit (275)
Kyllä varmasti, koska se on luonnostaan tulevaa.
Näin miehenä en tietenkään koskaan haluaisi saada muita kuin tyttäriä.
Vierailija kirjoitti:
"Jännä juttu et naisparit eroaa kuitenkin kaikkein useiten! Aatella, vaikka ei ole yhtään miestä siinä perseilemässä. Mistä lie mahtaa johtua..."
Ja tähän lähde oli?
https://lapsenmaailma.fi/artikkeli/miksi-naisparit-eroavat/
Tuossa on verrattu vain nais- ja miespareja, mutta voi hakea lisää tietoa tuon kautta esim noista kv-tutkimuksista.
Mutta enköhän löydä vielä sen tilaston, jossa oli heterot, homot ja lesbot. Homojen ja heteroparien eroavaisuus oli about samaa luokkaa. Saattoi olla miespareilla jopa alhaisempaa.Naispareilla joka tapauksessa oli selvä piikki.
Tosin tässä hankaloittaa se kun Suomessa samaa sukupuolta olevien parien avioituminen on niin uusi juttu ja toisaalta pareja selvästi vähäisemmän.
Meillä lähes samanikäiset tyttö ja poika. Samat säännöt niillä on. Pienenä oli kaikenlaisia leluja ja saivat leikkiä vapaasti mitä halusivat. Yhdessä leikkivät niin autoilla kuin nukeilla. Poika sai kokeilla kynsilakkaa siinä missä tyttökin. Päiväkotiin menivät kun poika oli 3v. Siellä sitten valitettavasti oppi muilta pojilta kuinka pojat ei leiki nukeilla ym typerää. Onneksi kotona kuitenkin uskalsi leikkiä edelleen mitä halusi.
Nyt on 11v ja ihan normaali poika, kiinnostunut lähinnä peleistä, mutta on myös herkkä ja empaattinen. Saa itkeä jos siltä tuntuu. Kotityöt on samat molemmille.
Vierailija kirjoitti:
Pikkupojillehan puettiin mekot aina 1900-luvun alkupuolelle asti ja se oli ihan normaalia. Mitä väliä Jumalalle muutenkaan olisi missä tekstiileissä kukaan esiintyy?
Meidän leikki-ikäinen poikamme oli koko viikonlopun isosiskonsa vanhoissa vaaleanpunaisissa ja hörhelöisissä vaatteissa. Hänestä ne olivat hienot ja mukavat päällä. Yleensä hän pitää eniten auto-, dinosaurus- ja avaruuskuoseista ja ronskimmista väreistä. Hyvä, että saa välillä pukeutua eri tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla 3 poikaa ja 1 tyttö. En mä oo kyllä ketään mielestäni kasvattanut mitenkään sukupuolen mukaan. Ehkä luonteen mukaan enemmän eli kaikilla ollut vähän erilaiset säännöt ja vaatimustasot. Tai ei nyt erilaiset säännöt mutta joidenkin kohdalla olen ollut tietyissä asioissa tiukempi. Osa on kypsynyt nopeampaa niin on saanut tiettyjä vapauksia aiemmin jne. Ei sukupuolen takia vaan kehitystason. En ole edes ajatellut että pojat ja tytöt kasvatetaan jotenkin eri tavalla. Olen antanut leikkiä niillä leluilla joilla haluaa leikkiä ja pukeutua miten haluaa.
Meilläkin säännöt tulevat sen mukaan, millainen kuri toimii parhaiten kyseiseen lapseen. Samoin lapsemme ovat keskenään sen verran eri-ikäisiä, ettei heille voi samaan aikaan antaa samoja vaatimuksia. Yksi ei vielä ylety viemään roskia ulos, mutta imurointi kiinnostaa. Toinen taas on jo monta vuotta vienyt roskat, jos äiti on niin käskenyt, mutta imuroimaan häntä ei enää saa millään uhkavaatimuksella.
Vierailija kirjoitti:
Minun on oikeasti tosi vaikea nähdä että naiset järjestelmällisesti kasvattaisivat poikansa lellien niin että mistään ei tarvitse ottaa vastuuta ja ketään ei tarvitse huomioida. Naiset kuitenkin pääasiassa lapset kasvattaa ja kouluttaa tässäkin maassa. Sitten ne samat naiset valittaa kuinka pojat kasvatetaan niin huonosti, ihan oikeasti hei?
Poika katsoo isästään mallia
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on vain yksi poika, nyt nuori aikuinen, vaikea siksi vertailla. Olin yksinhuoltaja käytännössä koko ajan.
On kyllä myönnettävä, että kotitöitä en ole häneltä juurikaan vaatinut. Jos olisin saanut tytön, niin kuvittelen että vaikka keittiössä hääriminen olisi tullut helposti yhteiseksi äiti-tytär-jutuksi, myös jälkien siivoamisen vaatiminen.
Moni asia olisi yhdistänyt tyttäreen eri tavalla (en tarkoita että meillä pojan kanssa ei olisi yhteistä säveltä, ollaan aina oltu samanhenkisiä ja ollut paljon samoja kiinnostuksen kohteita). Mutta voisin kuvitella että yhteinen naiseus tytön kanssa väistämättä heijastuisi myös kasvatukseen hienovaraisilla tavoilla, ilman että asiaa edes kovin osaisi tiedostaa. Esim. toisten ajatteleminen ja auttaminen olisi ollut enemmän esillä keskusteluissa.
En usko, että tytön kanssa olisi noin erilaista kuin pojan. Kyse on enemmän luonteista kuin sukupuolesta. Minäkin kuvittelin kaikenlaista, ennen kuin sain lapsia. Nyt olen huomannut, että lapsen persoonallisuus vaikuttaa kaikkein eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä todella toivon, että meno olisi parantunut 80- 90-luvusta, ja pojatkin opetetaan ajattelemaan muutakin kuin itseään ja ottamaan vastuuta tekemisistään ja ympäristöstään. Myös kotityöt olisi syytä oppia.
Pliis, jos jotkut tässä maassa joutuvat vastuuta kantamaan, niin kyllä se on nimenomaan miehet.
Alapeukuttajilta perusteluja. Miten tämän maa pysyisi pystyssä ilman miehiä? Kuka ylläpitää infran, jätehuollon, vesihuollon. rakentamisen ym. elämän perusedellytykset, joita pidätte nykyään itsestäänselvyytenä.
Kaikissa mainitsemissasi aloissa on järkyttävästi korjausvelkaa. Hienosti ylläpidetty ja kannettu vastuu.
Tyttöjä ja poikia ei välttämättä tarvitse "kasvattamalla kasvattaa" erilaiseksi, vaan lapsi ottaa mallin vanhemman puhetyylistä, olemuksesta, äänenpainoista ja mielipiteistä. Vaikka poikalasta yritettäisiin väkisin kasvattaa tasa-arvoiseksi feministiksi, niin hänestä ei silti tule välttämättä sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun on oikeasti tosi vaikea nähdä että naiset järjestelmällisesti kasvattaisivat poikansa lellien niin että mistään ei tarvitse ottaa vastuuta ja ketään ei tarvitse huomioida. Naiset kuitenkin pääasiassa lapset kasvattaa ja kouluttaa tässäkin maassa. Sitten ne samat naiset valittaa kuinka pojat kasvatetaan niin huonosti, ihan oikeasti hei?
Poika katsoo isästään mallia
Ja äidistään.
Kerro oma kokemuksesi. Miten on kasvatettu, vai onko kasvatettu ollenkaan? Voit ihan kertoa tyttönä tai poikana. Tai pässinä, jos se tuntuu omimmalta.
Eiköhän se kasvatus mene niin, että kuulostellaan lapsen tarpeita ja kiinnostuksia ja mennään sen mukaan? Sen olen huomannut, että eivät pojat nykyisin paljoa sotaleikkejä leiki. Autot kyllä tuntuvat kiinnostavan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan kuinka vanhoillisia/juntteja vanhemmat ovat.
Se ei ole junttiutta. Poikien ei kuulu leikkiä tyttöjen leikkejä ja päinvastoin. Ei ole ihme, että nykyajan penskat ovat niin häiriintyneitä, kun tollot vanhemmat niitä "kasvattavat".
Jos menet lasten ehdoilla, niin todenäköisesti kasvatat poikia ja tyttöjä eri tavoin. Pojat ja tytöt vaativat erilaisia otteita. Vaikka säännöt olisivat samat.
Ei ole tyttöä, annoin pojalle nuken n 2 v niin heitti lattialle. Ei meillä ollut kyllä leikki aseitakaan. Väri ei ollut pinkki, beessi, sininen, valkoinen, vihreä, keltainen
Vierailija kirjoitti:
Ois kiva kuulla ajatuksia muiden pikkulasten vanhemmilta. Mitä ootte havainnoineet tähän liittyen esim. pihoilla ja leikkipuistoissa? Entä jos teillä on sekä poika- että tyttölapsi(a), saatteko itseänne koskaan kiinni siitä, että vaatimukset ovat erilaiset esim. kotitöiden suhteen? Itse tunnen muutaman perheen, jossa tytöiltä odotetaan paljon enemmän kotitöihin osallistumista, kun taas pojat saavat harrastaa enemmän.
No itse ainakin kiinnitän oikein huomiota siihen, etten kasvattaisi tyttöämme mitenkään stereotyyppisen tyttömäiseen tapaan. En esim. ohjaa häntä erikseen tyttömäisten leikkien pariin, vaan olen hankkinut hänelle leluiksi sekä autoja että nukkeja ja pehmoleluja. En myöskään hyysää tai toppuuttele häntä touhuissaan turhaan. On kyllä vasta 2-vuotias, joten tulevaisuudessa näitä kasvatus- ja käytöstapajuttuja pitää miettiä tarkemmin. Tällä hetkellä yritän opettaa häntä keräämään lelunsa ja siivoamaan muutkin sotkunsa, mutta niin tekisin kyllä pojankin kanssa.
Olin itse lapsi ysärillä ja muistan, kuinka minua hyysättiin enemmän kuin veljeäni. Mieleen on myös jäänyt, kuinka tietyt leikit ja asiat (kuten äänekkyys ja sotkuisuus) kiellettiin minulta sukupuolen vuoksi. En halua tyttöni kokevan samanlaista rajoittamista.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oo huomannu ikinä että tyttöjä ja poikia kasvatetaan eritavalla vaan ihan mun lapsuudessa myös ysärillä lapset sai kasvaa vapaasti. Mutta miksi silti tytöt ja pojat valitsee erilaiset leikit ja lelut??? Pitääkö tytöille pakottaa auto ja sotaleikkejä? Pitääkö pojille pakottaa nukkeleikkejä ja mekkoleikkejä???
Ihan on yleistä edelleen pakottaa tytöille niitä nukke- ja mekkoleikkejä ja pojille auto- ja sotaleikkejä. Monet toki hakeutuu ihan luontevasti noitten pariin, mutta ei kaikki. Voi kun saisikin vaan olla lapsi, ilman pakotusta. Oma kokemus on myös, että ysärillä ainakin alkupuolella oli rennompaa ja sukupuolesta alettiin tehdä numeroa vasta siinä ysärin lopulla/nollarilla.
Minä olen kahden lapsen yh ollut siitä asti kun nuorempi oli 4. Mitään isän mallia eivät saaneet koska isä häipyi eikä sen koommin näkynyt. "Isukki"ehdokkaita en koskaan huolinut joten kolmestaan elettiin ja hienoja nuoria aikuisia kasvatin.
Tai en kasvattanut, annoin kasvaa. Kumpikin sai vapaasti olla oma itsensä, mitään en tuputtanut enkä syöttänyt. Itse pyrin antamaan normaalin tunne-elämän ja itsetunnoltaan terveen ihmisen mallin, en sitä mitä pojan tai tytön "pitää" olla.
Poika joka on vanhempi on aina ollut herkkä ja tunteellinen ja sellainen sai olla. Tyttö taas villimpi ja rokeampi.
Molempia olen rakastanut maasta taivaaseen ja takaisin ja rakastan edelleen. he ovat tärkeimmät ihmiset elämässäni. Kumpikin on saanut toteuttaa itseän juuri sellaisena kuin ovat, turvallisten rajojen sisällä. Ei ole tarvinnut pelätä tulla kotiin oli mikä oli, eikä mitään suurempaa ongelmaa ole ollut.
Pojalla on avovaimo ja oma poika. On kunnan töissä liikenneturvallisuuden puolella ja hänellä ja avovaimolla on myös pieni ifirma jota pyörittvät siinä sivussa. Vaimo on kuntosaliohjaaja.
Tytär on ollut aina kunnianhimoinen ja kova halu päästä eteenpin. Siispä hän on opiskellut ja pyrkii tälläkin hetkellä eteenpäin. Meni kesällä naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa.
itse en usko siiihen että lasta muokataan ja muovataan millään lailla. Mielestäni oma persoonallisuus on sallittava, tuki ja turva sitten aikuisen taholta. Meillä sitä ovat saaneet, sekä varauksetonta hyväksyntää ja rakkautta. Sitä he583 nyt itsekin osaavat antaa, ja siitä olen todella onnellinen. Sitä ei koskaan maailmassa ole liikaa.
Tervepäisen aikuisen malli, sitä tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos menet lasten ehdoilla, niin todenäköisesti kasvatat poikia ja tyttöjä eri tavoin. Pojat ja tytöt vaativat erilaisia otteita. Vaikka säännöt olisivat samat.
Jos mennään lasten ehdoilla, niin sukupuolen ei tule olla mikään merkityksellinen seikka, vaan lapsi kokonaisuudessaan. Hänen persoonansa.
Sitä en kiistä, etteikö tyttöjen ja poikien välillä ole eroja yleisellä tasolla. Mutta perheessä se, millaisia lapset ovat, on tärkeämpää. En katso siinä sukupuolta, vaan miten reagoivat, kuinka vastaanottavaisia ja yhteistyökykyisiä ovat, millainen empatiakyky.. kyky ja tapa ratkaista konflikteja tai käsitellä tunteita jne jne jne...
Ei todellakaan ole sukupuolesta kiinni
Mulla 3 poikaa ja 1 tyttö. En mä oo kyllä ketään mielestäni kasvattanut mitenkään sukupuolen mukaan. Ehkä luonteen mukaan enemmän eli kaikilla ollut vähän erilaiset säännöt ja vaatimustasot. Tai ei nyt erilaiset säännöt mutta joidenkin kohdalla olen ollut tietyissä asioissa tiukempi. Osa on kypsynyt nopeampaa niin on saanut tiettyjä vapauksia aiemmin jne. Ei sukupuolen takia vaan kehitystason. En ole edes ajatellut että pojat ja tytöt kasvatetaan jotenkin eri tavalla. Olen antanut leikkiä niillä leluilla joilla haluaa leikkiä ja pukeutua miten haluaa.