onko AMK:in käynyt korkeasti koulutettu?jos ei, niin mikä hän sitten on?

Jotkut ammattikorkeakoulututetut haluaisivat huonon itsetuntonsa kourissa olla korkeastikoulutettuja. Miksi ? Hehän eivät ole päässeet/halunneet yliopistoon/korkeakouluun. Kenellä huono itsetunto, ja ketkä haluavat pönkittää ketä? Minä arvostan ammattikorkeakoulua, mutta en ymmärrä koko väittelyä asiasta.



t:se 7-parka

koulutusuudistus on kesken, on vaikea vielä oikeasti tietää, mihin se kokonaisuudessaan johtaa. Nyt koulutusuudistus on toteutettu keskiasteella ja tulevaisuudessa odotetaan korkeakoulu-uudistusta. Miten eri tutkinnot rinnastuvat ja eivät rinnastu toisiinsa on vielä epäselvää.



Selvitysten mukaan AMK toi parhaiten todellista uudistusta tekniikanalan koulutuksessa kun taas huonoiten se istui sosiaalialan kenttään, missä AMK lähinnä korvasi opistoasteen. Kaupallinen ala osasi hyödyntää uutta koulutusta keskimäärin hyvin.



Näin. Että on vaikea niputtaa koko AMK koulutusta yhdeksi, kun insinöörit ja sairaanhoitajat ovat aika eri asioita ja diakonit ja tradenomit poikkeavat myös toisistaan melkoisesti, niin ikää sairaanhoitajilla ja lääkäreillä on ainakin vielä toistaiseksi melkoisesti eroa, kuin myös diakoneilla ja papeilla tai tradenomeilla ja ekonomeilla.



Mutta ei se mitään, sitten on meitä, meitä hulluja, joilla on jokaisen asteen tutkinto; kouluasteen, opistoasteen, ammattikorkean ja yliopiston loppututkinto. Laskekaapas huviksenne paljonko maksaa yhteiskunnalle...



Vaan, itse löydän jokaisesta käymästäni koulutuksesta sekä paljon hyvää että paljon huonoa ja turhaa. Koen saaneeni upeita eväitä elämääni niin kotitalouskoulusta kuin yliopistostakin. Kiitos suomalaiselle koulutuspolitiikalle!

Alempi tutkinto

mutta on myös mahdollisuus saada sieltä ylempi korkeakoulututkinto.

Se on sitten yhteensä 300 opintopistettä, alempi + ylempi. Ylemmän suorittaakseen täytyy olla myös joitain vuosia työkokemusta.

t: tradenomi

Vierailija:

Alempi tutkinto

mutta on myös mahdollisuus saada sieltä ylempi korkeakoulututkinto.

kyse on ammattikorkeakoulututkinnoista, joista voi suorittaa alemman ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen johtaa käytännön ammattikoulutuksen saamiseen ja korkeakoulututkintoon. Ammattikorkeakouluopintojen laajuus on 210¿270 opintopistettä (vastaa noin 140¿180 opintoviikkoa) ja opiskeluaika yleensä 3,5¿5 vuotta. Jo korkeakoulututkinnon suorittaneilla on mahdollista pyrkiä suorittamaan ammattikorkeakouluun myös ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tietyin ehdoin.



Ammattikorkeakoulut ja tiedeyliopistot muodostavat Suomen koulutusjärjestelmässä niin sanotun duaalimallin, jossa kummallakin on oma roolinsa. Toisin sanoen ammattikorkeakouluilla on yliopistoja vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, mutta ei tieteellistä perus- ja jatkotutkimusta, eivätkä sen alemmat tutkinnot valmista akateemiseen jatkotutkintokelpoisuuteen tai muodolliseen virkakelpoisuuteen valtion virkoihin. Sen sijaan ammattikorkeakoulut pyrkivät aktiivisesti soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa ja tekemään niin sanottua soveltavaa tutkimusta tai tilaustutkimusta pääasiassa elinkeinoelämän ja yritysten suoriin tarpeisiin.

muissakin instansseissa voi korkeakouluttautua kuin yliopistossa.

vaikka 7-parka huonoa itsetuntoaan ylentääkseen yrittää muuta höpistä.



Yleensäkin koomista aina, kun joku yliopistossa opiskellut yrittää väittää tuota samaa, kuin 7, on niin läpinäkyvää; yrittää PÄTEÄ sillä yliopistotutkinnollaan, kun ei muutakaan pätemismahdollisuutta ole, ihan kuin se olisi ainoa OIKEA koulutus.

ammattiin valmistuessaan kandin paperit kädessä, kuten esim. farmaseuteilla, jotka saa kandin paperit ja samalla ammatin kolmen vuoden opintojen jälkeen.

vaativampia kuin opistotason aikoihin. Esim. ennen opistotason aikoihin sairaanhoitajaksi opiskelu vei 2.5-3 v. kun taas nykyisin opinnot kestävät vähintään 3.5 v.

Ovat nykyään liian fiinejä vaihtamaan kakka vaippaa vanhukselle, ovathan he KORKEASTI koulutettuja. Sama työ, titteli vaihtunut. Eräs opettaja sanoi taanoin että surullista koska alalle hakeutuu enemmän nyt niitä ketä ei hoitotyö kiinnosta vaan kirjat ja tutkimukset. Mietitään sitä kun ollaan itse vaipoissa.

Vierailija:

vaativampia kuin opistotason aikoihin. Esim. ennen opistotason aikoihin sairaanhoitajaksi opiskelu vei 2.5-3 v. kun taas nykyisin opinnot kestävät vähintään 3.5 v.

Näin kommentoi esim. sh-ystäväni, joka toimii osastonhoitajana ja kouluttaa näitä nykyisiä sh-amk-harjoittelijoita. Ja onhan mediassakin ollut, että esim. lääkelaskut eivät onnistu amk-sairaanhoitajilta.

Amk:n käynyt korkeasti koulutettu ja jos ei niin mikä?



Eli vastaus: Ei ole mielestäni korkeasti koulutettu vaan ihan NORMAALISTI koulutettu nykypäivänä.



Itse pidän korkeasti koulutettuina yliopistoista valmistuneita maistereita, diplomi-insinöörejä, tohtoreita jne. tittelin omaavia.



Yliopiston kandeja en vielä pidä mitenkään erityisen koulutettuina.

Vaikkakin toisaalta: ylempi AMK -tutkinnon suorittanut on opiskellut 5 vuotta, ja työkokemusta minimissään valmistuessaan 4,5 vuotta, koska 3 vuotta oltava, että pääsee suorittamaan ylempää tutkintoa ja opiskelu suoritetaan työn ohessa.

Vierailija:

Amk:n käynyt korkeasti koulutettu ja jos ei niin mikä?

Eli vastaus: Ei ole mielestäni korkeasti koulutettu vaan ihan NORMAALISTI koulutettu nykypäivänä.

Itse pidän korkeasti koulutettuina yliopistoista valmistuneita maistereita, diplomi-insinöörejä, tohtoreita jne. tittelin omaavia.

Yliopiston kandeja en vielä pidä mitenkään erityisen koulutettuina.

aloituksen perässä oli kysymysmerkki ja tulkitsen sen kyllä silloin niin, että keskustelupalstalla voi ihan oman mielipiteensä sanoa.

Rassukkana en ole itseäni pitänyt vaan eipä haittaa.



21, Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet on mielestäni samalla viivalla kuin maisterit (oho, taas oma mielipide ;)). Näitä ei vaan ole vielä kaiketi kovin paljoa valmistunut joten en noteeranut ko. koulutusta.



t.20

" Korkea-asteen koulutus



Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu kahdesta rinnakkaisesta sektorista: ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Yliopistoille on ominaista tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Ammattikorkeakoulut suuntautuvat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin. "



Samoilla OPH:n sivuilla on kaaviokin, josta näkyy, miten Suomen koulutusjärjestelmä rakentuu peruskoulutuksesta, toisen asteen

koulutuksesta ja korkea-asteen koulutuksesta.

oph . fi

Eli tämä on näin järjestetty ja päätetty, meidän mielipiteemme eivät sitä muuta. Opistotasoa ei tänä päivänä ole enää olemassakaan, se oli ennen viimeistä koulutusuudistusta.