Puoliso kokee että puutun liikaa hänen asioihin
Meillä on aviomieheni kanssa jatkuvasti riitoja samasta asiasta: puutun liikaa hänen asioihin.
Puututteko te puolisonne asioihin?
Käytännössä riitelemme aiheesta kaksi kertaa viikossa. Se on todella raskasta. Tilanteet lähtee siitä, että minä en vaan osaa olla puuttumatta hänen asioihin. En ole koskaan kokenut olevani mikään Ulla Taalasmaa, mutta olen kyllä ihminen joka aina jakelee toisille neuvoja. Koen että on todella vaikeaa olla puuttumatta.
Vaikea antaa esimerkkiä. Tilanteita on niin paljon. Mies sanoo, että hän haluaisi että hän päättää omasta elämästään ja minä päätän omasta elämästäni. Että hän ei tarvitse minun neuvoja , tai kysymyksiä. Jos hän sanoo että tekee asian X, hän tekee asian X. Riita tulee, kun minä alan kysellä , osittain se on kai keskustelutyylini kysellä asioita. Saatan kysellä ai teet X, miksi, oletko miettinyt että samalla voisit tehdä Y ja paljonko X maksaa jne.. ja sitten on riita. Vien kuulema ilon kaikesta hänen elämästä, kun latistan tunnelman ja innostuksen mitä hän kokee.
Tuntuu että en tunnista tätä asiaa itsessäni tarpeeksi ajoissa. Pitäisikö minun keskittyä enemmän omaan elämääni? Ja mitä sitten voi vastata , kun puoliso kertoo tekevänsä asian X minä sanon vaan kiva juttu, enkä tuo esille mitä mieltä olen asiasta ?
Ihan tosissani kysyn neuvoja. Tuntuu todella inhottavalta että mieheni näkee minut jonain innostuksen latistajana. En halua olla mikään latistaja.
Kommentit (365)
Kun 2 aikuista on yhdessä, niin molemmat päättää omista asioistaan. Eri asia on yhteiset projektit. En voisi edes kuvitella muuta.
Tämä kyllä riippuu paljon siitäkin, mitä ne "X":t ovat. Ilman konkreettisia esimerkkejä on vaikea sanoa, kuinka oikeutettua kritiikkisi on. On ihan eri asia jos puoliso sanoo "menen huomenna elokuviin" ja kommentoit siihen "miksi? etkö tiedä miten kallista elokuvissa käynti nykyään on?!" kuin jos puolisosi ilmoittaa perustavansa haisukellusfirman Kalajoelle lopetettuaan juuri strutsitilan ja sitä ennen sijoitettuaan 10 000 euroa "näin teet läpimurron Hollywoodissa" -kurssiin. Varsinkin jos teillä on yhteisiä raha-asioita.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile että vain suljet sanaisen arkkusi ja kun miehesi seuraavalla kerralla sanoo tekevänsä asian X, et sano yhtään mitään. Kokeile pari viikkoa ja katso huomaako mies eroa. Jos ei huomaa mitään eroa, niin voit palata entiseen.
Näin on tehtävä. Ap
Me ei miehen kanssa neuvota toisiamme ellei toinen kysy neuvoa. Välillä tekisi mieli neuvoa, mutta sellainen viisastelu on niin lapsellista. Miksipä ärsyttää rakasta ihmistä, joka on kuitenkin fiksumpi kuin minä monessa asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että minun täytyy vaan omaksua erilainen keskustelutyyli. Kun riidat vähenee, me molemmat olemme parisuhteessa onnellisia.
ja minun tosiaan pitää antaa mieheni tehdä kaikki älyttömämmätkin ideansa mitä hän haluaa ja purra vaan kieltä ja antaa olla.
ap
Millaisia ne miehen älyttömät ideat ovat? Kerro esimerkki. Kerro esimerkkejä myös niistä neuvoistasi ja kehotuksistasi. Saadaan perspektiiviä siitä, että kumpi kuulostaa olevan oikeammassa
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä ihmetyttää, mikä vika puolisosi päässä on, kun hän sietää sinua pidempään kuin minuutin?
Tämä on se minun pahin pelko.. ja hyvä kysymys . Pelkään että todellisuudessa olen oikeasti ikävä ihminen. Ja että mies ei ole onnellinen. Ap
Jos puoliso tekee asioita, joihin on mahdollisuus ja varaa eikä vahingoita tekemisillään kanssaihmisiä, pidä suusi kiinni ja anna tehdä. Oletko miettinyt samaa omalle kohdalle? Että joku tulisi koko ajan arvostelemaan valintojaan ja tekemisiäsi. Tulisi varmaan aika ahdistava olo ja tuntuisi, ettei toinen luota sinun kykyysi tehdä valintoja. Se syö ihmistä ja takuulla myös parisuhdetta. Vanha totuus on, että jokainen voi muuttaa vain itseään.
Vierailija kirjoitti:
Tämä kyllä riippuu paljon siitäkin, mitä ne "X":t ovat. Ilman konkreettisia esimerkkejä on vaikea sanoa, kuinka oikeutettua kritiikkisi on. On ihan eri asia jos puoliso sanoo "menen huomenna elokuviin" ja kommentoit siihen "miksi? etkö tiedä miten kallista elokuvissa käynti nykyään on?!" kuin jos puolisosi ilmoittaa perustavansa haisukellusfirman Kalajoelle lopetettuaan juuri strutsitilan ja sitä ennen sijoitettuaan 10 000 euroa "näin teet läpimurron Hollywoodissa" -kurssiin. Varsinkin jos teillä on yhteisiä raha-asioita.
Meillä on erilliset rahat. Ap
Vierailija kirjoitti:
No minä en ole tuollainen asioihin "puuttuja", mutta minusta kyllä näin sivusta vaikuttaisi siltä, että puolisollasi on huono itsetunto. Jos keskustelut oikeasti menevät noin kuin mitä kerrot - etkä ole esimerkiksi hyökkäävä - niin eihän siinä pitäisi olla mitään kummallista. Jos puolisosi ahdistuu jo siitäkin, että häneltä kysytään miksi hän haluaa tehdä X:n, tuntuu siltä, että hän ei luota omiin päätöksiinsä vaan kaipaa ainoastaan kehuja ja selkääntaputtelua.
Et varmaan itse joudu peristelemaan jokaista tekemistäsi? Mua ärsyttää suunnattomasti jos joudun perustelemaan jatkuvasti tekemiäni asioita. Mun mies kysyy usein "miks" kun jotakin sanon tekeväni/tehneeni. Vastaan usein vaan samalla tavalla töksäyttäen "siks". En mä jaksa antaa syväluotaavaa perustelua sille miksi haluan siivota keittiön kaapit/lähteä lenkille/tehdä kasvohoidon/vaihtaa petivaatteet... Jos sä jaksat kaiken perustella niin hienoa! Kaikki ei jaksa eikä liity itsetuntoon.
Ymmärrän niin ap:n miestä! Jos mun mies olisi vielä selän takana jakamassa neuvoja niin tulisin hulluksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en ole tuollainen asioihin "puuttuja", mutta minusta kyllä näin sivusta vaikuttaisi siltä, että puolisollasi on huono itsetunto. Jos keskustelut oikeasti menevät noin kuin mitä kerrot - etkä ole esimerkiksi hyökkäävä - niin eihän siinä pitäisi olla mitään kummallista. Jos puolisosi ahdistuu jo siitäkin, että häneltä kysytään miksi hän haluaa tehdä X:n, tuntuu siltä, että hän ei luota omiin päätöksiinsä vaan kaipaa ainoastaan kehuja ja selkääntaputtelua.
Et varmaan itse joudu peristelemaan jokaista tekemistäsi? Mua ärsyttää suunnattomasti jos joudun perustelemaan jatkuvasti tekemiäni asioita. Mun mies kysyy usein "miks" kun jotakin sanon tekeväni/tehneeni. Vastaan usein vaan samalla tavalla töksäyttäen "siks". En mä jaksa antaa syväluotaavaa perustelua sille miksi haluan siivota keittiön kaapit/lähteä lenkille/tehdä kasvohoidon/vaihtaa petivaatteet...
No tämä on aika turha keskustelu, kun me ei edes tiedetä, mitä ap:n kysely koskee. Onhan se älytöntä kysellä, miksi haluat vaihtaa petivaatteet tai lähteä lenkille. Ellei tietysti ne petivaatteet ole juuri eilen vaihdettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että minun täytyy vaan omaksua erilainen keskustelutyyli. Kun riidat vähenee, me molemmat olemme parisuhteessa onnellisia.
ja minun tosiaan pitää antaa mieheni tehdä kaikki älyttömämmätkin ideansa mitä hän haluaa ja purra vaan kieltä ja antaa olla.
ap
Millaisia ne miehen älyttömät ideat ovat? Kerro esimerkki. Kerro esimerkkejä myös niistä neuvoistasi ja kehotuksistasi. Saadaan perspektiiviä siitä, että kumpi kuulostaa olevan oikeammassa
Esim. Mies alkoi leipomaan leipää ja minä sanoin että laita sinne mantelijauhetta jotta se on terveellisempää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kyllä riippuu paljon siitäkin, mitä ne "X":t ovat. Ilman konkreettisia esimerkkejä on vaikea sanoa, kuinka oikeutettua kritiikkisi on. On ihan eri asia jos puoliso sanoo "menen huomenna elokuviin" ja kommentoit siihen "miksi? etkö tiedä miten kallista elokuvissa käynti nykyään on?!" kuin jos puolisosi ilmoittaa perustavansa haisukellusfirman Kalajoelle lopetettuaan juuri strutsitilan ja sitä ennen sijoitettuaan 10 000 euroa "näin teet läpimurron Hollywoodissa" -kurssiin. Varsinkin jos teillä on yhteisiä raha-asioita.
Meillä on erilliset rahat. Ap
Anna nyt edes jokin esimerkki sitten tällaisesta riidasta. Meidän on kertomasi tiedon perusteella mahdoton arvioida, oletko kontrollifriikki vai tekeekö puolisosi oikeasti ihan älyttömiä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Jos puoliso tekee asioita, joihin on mahdollisuus ja varaa eikä vahingoita tekemisillään kanssaihmisiä, pidä suusi kiinni ja anna tehdä. Oletko miettinyt samaa omalle kohdalle? Että joku tulisi koko ajan arvostelemaan valintojaan ja tekemisiäsi. Tulisi varmaan aika ahdistava olo ja tuntuisi, ettei toinen luota sinun kykyysi tehdä valintoja. Se syö ihmistä ja takuulla myös parisuhdetta. Vanha totuus on, että jokainen voi muuttaa vain itseään.
Nämä sanat on mieheni juuri sanonut. Melkein samalla tavalla, että tältä hänestä tuntuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä kyllä riippuu paljon siitäkin, mitä ne "X":t ovat. Ilman konkreettisia esimerkkejä on vaikea sanoa, kuinka oikeutettua kritiikkisi on. On ihan eri asia jos puoliso sanoo "menen huomenna elokuviin" ja kommentoit siihen "miksi? etkö tiedä miten kallista elokuvissa käynti nykyään on?!" kuin jos puolisosi ilmoittaa perustavansa haisukellusfirman Kalajoelle lopetettuaan juuri strutsitilan ja sitä ennen sijoitettuaan 10 000 euroa "näin teet läpimurron Hollywoodissa" -kurssiin. Varsinkin jos teillä on yhteisiä raha-asioita.
Meillä on erilliset rahat. Ap
Anna nyt edes jokin esimerkki sitten tällaisesta riidasta. Meidän on kertomasi tiedon perusteella mahdoton arvioida, oletko kontrollifriikki vai tekeekö puolisosi oikeasti ihan älyttömiä asioita.
Olen just tuollainen kyselijä josta joku kirjoitti. Ihan pieniä asioita niin kyselen miks jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen että minun täytyy vaan omaksua erilainen keskustelutyyli. Kun riidat vähenee, me molemmat olemme parisuhteessa onnellisia.
ja minun tosiaan pitää antaa mieheni tehdä kaikki älyttömämmätkin ideansa mitä hän haluaa ja purra vaan kieltä ja antaa olla.
ap
Millaisia ne miehen älyttömät ideat ovat? Kerro esimerkki. Kerro esimerkkejä myös niistä neuvoistasi ja kehotuksistasi. Saadaan perspektiiviä siitä, että kumpi kuulostaa olevan oikeammassa
Esim. Mies alkoi leipomaan leipää ja minä sanoin että laita sinne mantelijauhetta jotta se on terveellisempää. Ap
Okei, no... tämä nyt kuulostaa aika typerältä kummaltakin puolelta. On hölmöä työntää nokkansa toisen leipomisiin, mutta myös aika hölmöä pillastua siitä, jos joku ehdottaa pientä muutosta reseptiin. Pitäisi olla ihan helppo sanoa "en laita".
Ehkä teidän persoonat vaan eivät kohtaa.
Auttaisi jos ap kertoisi esimerkkejä. Täällä oli joskus joku, joka kertoi miehensä ryhtyvän hulluihin remontteihin ilman ammattitaitoa ja tuloksena oli aina vakavaakin tuhoa. Mies onnistui aina poraamaan sähköjohtoihin tms. Ihan normaaliarjessa avasi astiakaapin oven niin riuhtaisten, että ovi irtosi jne. Kyllä puolison pitää silloin puuttua asioihin.
Sitten toisaalta voi olla kyse jostain ihan tavallisista asioista, että mies sanoo tekevänsä lihakeittoa, mihin ap alkaa neuvoa sata asiaa ja latistaa koko miehen innon kokata.
Eli riippuu niistä asioista, mistä ap:n tapauksessa on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en ole tuollainen asioihin "puuttuja", mutta minusta kyllä näin sivusta vaikuttaisi siltä, että puolisollasi on huono itsetunto. Jos keskustelut oikeasti menevät noin kuin mitä kerrot - etkä ole esimerkiksi hyökkäävä - niin eihän siinä pitäisi olla mitään kummallista. Jos puolisosi ahdistuu jo siitäkin, että häneltä kysytään miksi hän haluaa tehdä X:n, tuntuu siltä, että hän ei luota omiin päätöksiinsä vaan kaipaa ainoastaan kehuja ja selkääntaputtelua.
Et varmaan itse joudu peristelemaan jokaista tekemistäsi? Mua ärsyttää suunnattomasti jos joudun perustelemaan jatkuvasti tekemiäni asioita. Mun mies kysyy usein "miks" kun jotakin sanon tekeväni/tehneeni. Vastaan usein vaan samalla tavalla töksäyttäen "siks". En mä jaksa antaa syväluotaavaa perustelua sille miksi haluan siivota keittiön kaapit/lähteä lenkille/tehdä kasvohoidon/vaihtaa petivaatteet...
Ei se perusteluksan ole välttämättä ongelma. Minä perustelen jokaisen tekemiseni itselleni joten voin ihan yhtä hyvin perustella sen miehellenikin, ja päinvastoin. Me tosiaan usein keskustelemme omien tekemistenmme perusteluista ja vaihtoehdoista. Mutta AP:n kirjoituksista paistaa läpi, että hän valmiiksi ajattelee miehen valintojen olevan älyttömiä, huonoja ja kalliita, ja että hän lähtökohtaisesti olettaa, että mies ei ole miettinyt tekemisiään.
On ihan eri asia kysyä, miten päädyit tähän ratkaisuun kuin että ootko ollenkaan miettinyt vaihtoehtoja tai kustannuksia tai seurauksia. Ensimmäinen kysymys olettaa, että toinen on punninnut asiaa ja kertoo fiksun logiikkansa minullekin. Jälkimmäinen taas lähtee siitä oletuksesta, että toinen ei ole tajunnut ajatella mitään ennen kuin minä viisaampana huomautan siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile että vain suljet sanaisen arkkusi ja kun miehesi seuraavalla kerralla sanoo tekevänsä asian X, et sano yhtään mitään. Kokeile pari viikkoa ja katso huomaako mies eroa. Jos ei huomaa mitään eroa, niin voit palata entiseen.
Miksi hemmetissä pitää palata entiseen jos mies ei sano mitään siitä että ap ei puutu enää asioihinsa? Mies ipmeisen tyytyväinen asiaan jos ei mitään sano eikä riitoja synny. Se on mun mielestä merkki että jatkaa vaan samalla tavalla eikä palaa siihen entiseen joka aiheutti riitoja. En mä jaksaisi alkaa kehua miestäni siitä ettei jatkuvasti puutu mun asioihin. Senhän pitäisi olla itsestään selvää.
Toki jos miehen kaikki jutut on joitakin aivan älyttömyyksiä niin tilanne ihan eri mutten usko että kyse on tästä koska ap ei osannut antaa mitään esimerkkiä. Ihan normielämään puuttuminen ei oo normaalia. Ei tartte perustella miksi ottaa särkylääkettä nimeltä X päänsärkyyn eikä Y:tä ja kuunnella sen jälkeen luentoa ja neuvoja kuinka se X tehoaa paremmin kuin Y.
On todella raskasta, jos ihminen jakelee neuvoja ja mielipiteitään jatkuvasti, kun niitä ei ole pyydetty.
Jos toinen kertoo innoissaan vaikka uudesta harrastuksesta niin eikö siihen voisi suhtautua asenteella "kuulostaapa kivalta ja mielenkiintoiselta, kerro lisää"! Miksi sinun pitäisi päästä neuvomaan häntä siinä miten asian toteuttaa? Eihän se edes ole mitään keskustelua, jos kumppani alkaa innoissaan kertoa jostain ideasta ja kuulija alkaakin heti neuvoa miten asia tulisi suorittaa ja pahimmillaan vielä lyttää idean. "Ei tuo ehkä ole järkevää". Jos tyylisi on holhoava ja lannistava niin en yhtään ihmettele miehesi reaktiota.
Lähinnä ihmetyttää, mikä vika puolisosi päässä on, kun hän sietää sinua pidempään kuin minuutin?