Plussat ja miinukset, kissanpentu kotiin?
Mitkä on plussat ja miinukset, jos ostaa kissanpennun? Kauhea kissakuume, kiitos netin kissavideoiden. Nyt alkaa olla H-hetki, että en enää pysty vastustamaan kiusausta, vaan haluan kissan.
Kommentit (53)
Kannattaa muuten ottaa kaksi kissaa jos mahdollista. On kaveri aina seurana.
Kun pentu muuttaa uuteen paikkaa voi vatsa olla hetken aikaa sekaisin. Aika yleistä.
Vaatii erikoisjärjestelyjä uteliaisuuden takia. Tavaroita voi tippua ja pentu voi joutua jumiin jonnekin.
Yöllä on kova meno päällä.
Tavaroita tulee hajoamaan ja karvatonta vaatetta on turha toivoa.
Vahinkoja sattuu eli takapuolessa voi olla ulostetta jota sitten puhdistetaan vetämällä takapuolta parhaalla matolla. Samoin sille oksennetaan tai sitten sohvalle. Ei missään nimessä helposti siivottavaan kohtaan.
Hyviä puolia on suloinen karvapallo joka puskee ja kiehnää. On mukava seurata pennun puuhasteluja. Kissan silittäminen alentaa tutkitusti verenpainetta ja rauhoittaa. Kissa tykkää omistajastaan ja osoittaa sen. Lemmikki on hyvää seuraa. Kissa ei vaadi niin paljon työtä kuin koira.
Saattaa olla että kissa häiriköi yöaikaan. Eläinlääkärikulut onnsitten sellaiset että rahaa palaa kunnolla. Meillä 1700 vuodessa seniori kissanhoito. Kissoja on kolme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asut kerrostalossa niin älä ota kissaa rääkättäväksi.
Miten kerrostalossa asuminen on kissalle suurempaa rääkkäystä kuin rivi- tai omakotitalossa asuminen? Et kai vain tarkoita että kissan tarvitsee päästä omin päin ulos? Kissa ei kuulu vapaana Suomen luontoon, ja se on aina rokotettava ja leikattava. Sisäkissa on onnellisempi kuin turvattomana liikkuva ulkokissa joka voi jäädä auton alle.
Miksi sitten kissat yleensä haluavat ulos? Tietenkin luonto kutsuu. Kyllä se voi olla niin että 10- vuotias ikänsä ulkona metsästyksestä nauttinut auton alle jäänyt kissa on elänyt onnellisemman elämän kuin se 20- vuotta sisällä ollut. Hölmöä näitä arvottaa. Meillä kissat ovat töissä hiirikissoina ja erinomaista duunia tekevät, kesällä ulkona ja talvella pääasiassa sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karvaa joka paikassa. Ja pitää olla varahoiyopaikka, että pääsee itse johonkin. Töistä ensin. Kotiin kissan hoito ja sitten vasta työkavereiden kanssa jatkolle.
Kissan hoito? Meillä on kaksi maatiaista ja vaikka olen jatkuvasti kotona niin hoidoksi riittää aamuisin vesi- ja ruokakippojen täyttäminen ja kissanvessan siivoaminen.
Koira vaatii kotona käymisen, ei kissa jos on jättänyt vettä ja ruokaa tarjolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asut kerrostalossa niin älä ota kissaa rääkättäväksi.
Miten kerrostalossa asuminen on kissalle suurempaa rääkkäystä kuin rivi- tai omakotitalossa asuminen? Et kai vain tarkoita että kissan tarvitsee päästä omin päin ulos? Kissa ei kuulu vapaana Suomen luontoon, ja se on aina rokotettava ja leikattava. Sisäkissa on onnellisempi kuin turvattomana liikkuva ulkokissa joka voi jäädä auton alle.
Miksi sitten kissat yleensä haluavat ulos? Tietenkin luonto kutsuu. Kyllä se voi olla niin että 10- vuotias ikänsä ulkona metsästyksestä nauttinut auton alle jäänyt kissa on elänyt onnellisemman elämän kuin se 20- vuotta sisällä ollut. Hölmöä näitä arvottaa. Meillä kissat ovat töissä hiirikissoina ja erinomaista duunia tekevät, kesällä ulkona ja talvella pääasiassa sisällä.
Riippuu mihin kissa on tottunut. Toinen on tyytyväinen sisällä ja toinen haluaa ulos. Joku hienostunut rotukissa ei edes osaisi olla välttämättä ulkona ja maatilan kissa käy sisällä vain pyörähtämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asut kerrostalossa niin älä ota kissaa rääkättäväksi.
Miten kerrostalossa asuminen on kissalle suurempaa rääkkäystä kuin rivi- tai omakotitalossa asuminen? Et kai vain tarkoita että kissan tarvitsee päästä omin päin ulos? Kissa ei kuulu vapaana Suomen luontoon, ja se on aina rokotettava ja leikattava. Sisäkissa on onnellisempi kuin turvattomana liikkuva ulkokissa joka voi jäädä auton alle.
Miksi sitten kissat yleensä haluavat ulos? Tietenkin luonto kutsuu. Kyllä se voi olla niin että 10- vuotias ikänsä ulkona metsästyksestä nauttinut auton alle jäänyt kissa on elänyt onnellisemman elämän kuin se 20- vuotta sisällä ollut. Hölmöä näitä arvottaa. Meillä kissat ovat töissä hiirikissoina ja erinomaista duunia tekevät, kesällä ulkona ja t
Ihan väärä kuva sulla rotukissoista. Ulkoilla voi myös turvallisesti.
Iso miinus on kissankarvat vaatteissa ym.
Jatkossa joudut miettimään ja rajaamaan koko huushollisi sisustuksen kissaa ja sen karvoja ajatellen.
Eläinlääkärikäynnit on kalliita.
Jatkuva kissanruuan ja heikkojen raijaaminen. Jos tilaat kotiinkuljetuksella isomman erän, niin niiden säilyttäminen vaatii tilaa + ovat edelleenkin painavia liikutella.
Oikeasti toimivan hiekan/ kuivikkeen/ hiekkalaatikon löytäminen on oma (iso) projektinsa. Hiekkalaatikko/ laatikot vaatii omanlaisen tilansa/ paikkansa.
Hiekkalaatikon pitäminen siistinä ja hajuttomana vaatii vaivannäköä.
Jos haluat kotisi pysyvän siistinä karvoista ja hiekasta huolimatta, niin joudut aloittamaan päiväsi imuroimalla. Teippiharjan rullia kuluu loputtomasti.
Jos otat kissanpennun, niin ota kaksi; pitävät toinen toisensa aktiivisena vanhempanakin ja sinulla on tuplasti hauskaa seurata niiden touhuja.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli pikkupojasta asti kissa, pennusta ihan kuolemaan asti, se tuli mukaan mun ensimmäiseen omaan asuntoonikin. Kyllä se isoin plussa on, eläinrakkaalle ihmiselle niinkuin minulle ihan vaan se kissan läsnäolo ja seura. En minä muuta kaivannut.
Oi, kuulostaa hyvin mukavalta muistolta
Plussat:
-ihana leikkisä pörröinen karvakaveri
- kehräys
- kissanpennun kanssa leikkiminen
- kissanpennun haliminen
- ihanat pikku tassupapuset
- kissanpennun hassuttelun katsominen
- seuraa
- kissanpennun kanssa juttelu
- .. (voisin jatkaa loputtomiin)
Miinukset:
- hiekkalaatikon putsaus
- huonekalujen raapiminen, jos häiritsee
Päivääkään en vaihtaisi kissanomistajan elämästä. Kuudetta vuotta mennään, kohta seitsemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kerron oman tarinan:
Mietin (työttömänä ollessa), et ottaisinko kissan; kävin lapsuudenkotona n. 1-3krt/kk (ka.2). Kysyin äidiltä, et mitä mieltä olisit jos ottaisin kissan ja välillä jättäisin sen sinun luokse hoitoon? Äippä vetäs sellaset kilarit: Et ota, minä en rupee sitä hoitamaan! .... Ok. ja asia selvä. En sitten ottanut.
Mulla nyt, no masennus, aika paha; innostuin noista tuben kissa-videoista, jestas sentaan! ... Tajusin, et sain sen "buustin" siihen masennukseen; katon aina sillon tällöin.
No työttömänä tai masentuneena en ottaisikaan kissaa. Tiedän, että vastuu hengestä vaatii rahaa ja omaa mielenterveyttä. Ihan samoja asioita, kuin lapsen saaminen. Olen ihan oikeasti vastuullinen ihminen. Haluan vain kissan!
-ap
<
Hei, tuo kuulostaa hyvältä? Mitä varahoitajan työ vaatii ja miten sellaiseksi pääsee?
-ap
Kissa oli pentuna ok, nukkui yöt mun kanssa ja ihan muutamassa päivässä tajusi, että mua ei saa purra. Kävi alusta asti hiekkalaatikolla ja kynsiään näytti ainoastaan raapimispuuhun.
Ne huonot puolet sitten. Söi ihan jokaisen johdon joka jäi esille. Kaivoi kuulokkeet laukusta, edes vessassa ei voinut käydä ilman että laittoi puhelimen laturin sillä aikaa piiloon. Jyrsi myös paksummat virta- ja HDMI piuhat.
Söi kengät ja vaatteet ja etenkin muoviset vetoketjut olivat tulilinjalla. Sit kävi tiputtelemassa astiat pöydiltä.
Kalliiksi tuli pentuaika, toi asioiden tuhoaminen väheni vasta lähempänä 5 vuoden ikää. Nyt kun on kissalla jo ikää, voin sanoa, etten muista koska olis viimeksi syönyt johdon. Pentuna ei mikään määrä leikkiä riittänyt, eikä leluja voinut jättää työpäivän ajaksi, kun veteli ne leikin päätteeksi kirjaimellisesti poskeensa. Ihme kun ollaan säästytty suolitukoksilta. Kaiken maailman aktivointi lelut ja härpäkkeet kokeiltiin, mutta energiaa purettiin silti tavaroihin.
Nykyään kisulla on ihan ykkösenä pahvilaatikko, jota se saa purra ja repiä.
Mut kaiken kaikkiaan toi kissa oli paras päätös jonka nuorempana tein. Antanut todella paljon. Hyvinä hetkinä iloitaan yhdessä ja vaikeina aikoina on puskenut kyyneleet poskilta.
Leppoisa kissa ja tosi kärsivällinen pienen lapsen kanssa.
Hajonneita tavaroita, työtä, siivoamista, yöllä heräämisiä. Mutta on sen arvoista. 😻
Kissan hoito? Meillä on kaksi maatiaista ja vaikka olen jatkuvasti kotona niin hoidoksi riittää aamuisin vesi- ja ruokakippojen täyttäminen ja kissanvessan siivoaminen.