Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Säästin lapsilleni suvun tärkeitä esineitä, mutta lapset eivät haluakaan niitä
Kodin Kuvalehti:
Olen viisikymppinen perheenäiti ja olen säästänyt lapsilleni aika paljon kaikenlaisia tavaroita, joita arvelen heidän elämässään tarvitsevan.
Joillakin tavaroilla on ihan vain tunnearvoa, kuten lasten vanhoilla leluilla ja vaatteilla. Osa esineistä on mielestäni rahallisestikin arvokkaita, kuten suvussa pitkään kulkeneet huonekalut ja astiastot.
Kaksi lapsistani on jo muuttanut pois kotoa, ja kuopuskin lähtee pian. Nyt he ovat yksi toisensa jälkeen ilmoittaneet minulle, etteivät halua lapsuudenkodista juuri mitään omiin koteihinsa. Huonekalut eivät kuulemma sovi sisustukseen, eivätkä astiat ja vaatteet miellytä silmää.
He sanovat, että laita äiti ne tavarat vain kiertoon, mutta enhän minä raaskisi.
Totta kai lapsillani on oikeus tehdä omat päätöksensä, mutta kyllä tämä minusta pahalta tuntuu. En kehtaa myöntää lapsilleni enkä melkein itsellenikään, että olen vähän loukkaantunut heidän kommenteistaan.
Varmasti tässä on jonkinlainen sukupolvienkin ero. Minä olen kasvanut siihen, että kaikkea hamstrataan, koska joskus sitä voi vielä tarvita. En ole minkään sortin konmarittaja.
Nyt mietin, pitäisikö minun kuitenkin alkaa tehdä kuolinsiivousta, vaikka toivottavasti elän vielä vuosia.
Mitä minun kannattaisi tehdä? Tottelenko lapsia ja raivaan tavarat kiertoon? Entä jos he iän karttuessa tulevat katumapäälle ja haluavat sittenkin suvun tärkeitä tavaroita?
Onko tuttua? Minulle kävi näin kun tarjosin lapsenlapsilleni aarteita omaan kotiin. Jotenkin surullista.
Kommentit (911)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole Ikea krääsää. Meillä on nykyaikaisia ja laadukkaita omaan silmään kauniita kokopuisia huonekaluja, astiatkin on nykyaikaista laatutavaraa. En todellakaan pistäisi näitä myyntiin ja ottaisi jotain mummo vainaan huonekaluja ja astioita joista liukenee ties mitä myrkkyä. Varastoonkaan en ota tavaraa millä ei ole, eikä tule olemaan minulle käyttöä. Meidän koti sisustetaan meidän maulla ja kenenkään uhriutuminen ei muuttaisi asiaa. Onneksi omat vanhemmat on niin fiksuja, että eivät tuputa mitään. Aiheesta on keskusteltu ja ovat myyneet turhia tavaroita pois.
Eli ne on myyty jollekin. Mikä tarkoittaa, ettei ne mitään paskaa tavaraa ole, niistä on saatu riihikuivaa rahaa.
En sanonutkaan, että paskaa oli, vaan että meillä ei ole niille käyttöä eikä tarvetta. Järkeväähän se on myydä semmoiset tavarat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin tältä 61-vuotiaalta, että mihin ne hänen itse ostamansa tavarat päätyvät, kun hän tulee vanhaksi ja muuttaa hoitokotiin tai kuolee?
Onko hänellä lapsia, jotka viskoo hiiteen joka ikisen mööpelin, maton, tavaran ja muun kamppeen?
Tuskinpa nekään kenellekään kelpaavat. Ajat muuttuu eikä nykyään kukaan enää välitä mistään.
En ole tuo 61v, mutta kaatopaikalle suurin osa tavaroista viedään mitkä eivät sovi hoitokodin huoneeseen.
Vietiin ennen ja viedään tulevaisuudessa.
Milloin se kierrätys lakkasi olemasta trendikästä? Vauvan kommenteista päätellen kaikki vanha tavara roskiin vaan ja Temusta tilataan lisää halpaa roinaa.
Viesti Huutokauppakeisari ole. Hän tulee ilomielin hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Milloin se kierrätys lakkasi olemasta trendikästä? Vauvan kommenteista päätellen kaikki vanha tavara roskiin vaan ja Temusta tilataan lisää halpaa roinaa.
Muuta vaihtoehtoahan ei ole kuin suvun perintökamat ja Temu?
Ja ei tarvi ostaa uutta, mutta kyllä tyyli pitää olla oman maun mukainen. Ei nää kierrättäjätkään haali tavaroita joista eivät pidä, vain siksi, että tavara on vanha. Kyllä hekin etsii niitä tavaroita joista itse pitävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Milloin se kierrätys lakkasi olemasta trendikästä? Vauvan kommenteista päätellen kaikki vanha tavara roskiin vaan ja Temusta tilataan lisää halpaa roinaa.
Kierrätys ei ole koskaan tarkoittanut, että monen sukupolven irtaimisto varastoidaan omaan kotiin. Kierrätys tarkoittaa, että ei osteta uutta, jos sopiva löytyy käytettynäkin, ja että itselleen tarpeettomaksi käynyt, mutta edelleen käyttökelpoinen tavara myydään tai lahjoitetaan jollekin. Ei tarvitse olla oma lapsi eikä edes sukulainen vaan esimerkiksi kierrätyskeskus.
Vierailija kirjoitti:
Milloin se kierrätys lakkasi olemasta trendikästä? Vauvan kommenteista päätellen kaikki vanha tavara roskiin vaan ja Temusta tilataan lisää halpaa roinaa.
Jos on jo hankkinut itseään miellyttävän sisustuksen, niin miksi siitä pitäisi luopua, että saa jotain ihan muuta tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja leluja ei kannata säästää. Säästää vain jos joku lelu on ollut erityisen rakas. Siinä vaiheessa kun lelut tulisivat käyttöön niin ne on jo vanhoja ja hauraita. Ei nykyajan muovit kestä enää samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi ne aineet mitä nykyään on muoveissa on varmasti kiellettyjä sitten kun ne tulisivat käyttöön.
Käyttöön? Kuule eivät vanhat lelut käyttöön mene. Ne menevät keräilijöiden vitriiniin. Kiittävät tavaroidensa hillonneita. Samoin antiikkikauppiaat.
Jos ne lelut ovat olleet alusta asti käytössä, niin ei niitä raajattomia silmäpuolinukkeja ja lohkeilleita muoviautoja kukaan halua. Keräilijät haluavat vain niitä leluja, joilla ei ole koskaan leikitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tänään on kesälomani viimeinen viikonloppu ja ohjelmassa taas vanhemman sukupolven roinakasan siivoamaista. Mitään oikeasti arvokasta ei ole, vaan ryönää, tyyliin ruosteisia työkaluja ja homeisia vaatteita.
Noh noh. Toisen romu on toisen aarre. Ja ruostettako? Vähän crc:tä ja hinkkausta, kyllä se siittä. Homeisia vaatteita...oletko varma että ne edes on homeessa? Nykyajan ihmiset usein luulee näkevänsä hometta joka paikassa. Rivakka puistelu ja hienopesuohjelma pyykkikoneeseen, hyvä niistä tulee.
Mitä luulet, mikä on tuotos-panos-suhde tuollaisesta toiminnasta, jota sinä ehdotat, verrattuna siihen, että kippaan kaiken kaatikselle, säästyneellä ajalla teen ylitöitä ja sijoitan saadut rahat S&P500-indeksiin? Mitä luulet, kummasta omat lapseni ilahtuvat enemmän? Tuosta samasta ryönästä puhd
Noh noh, työnteko on aina arvokasta ja on synti ja tuhlausta heittää hyvää, kunnostettavissa olevaa tavaraa pois. unohda tuommoiset pörssikeinottelut ja muut pelailut, niissä ei ole kunniaa kuten oikeassa työnteossa. Ennemmin vaikka metsään marjoja poimimaan , sano. niissä on vitamiinejakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suvun vanhat esineet pitäisi kyllä säästää.
Voisivatko he myöhemmin kiinnostua.
Miksi suvun vanhat esineet pitäisi säästää?
Esim. huonekalut ovat usein jotain 30 luvun sodan jälkeen jätelaudoista tehtyjä, joita on vaikea entisöidä, kun runko on niin surkea, vääntyillyt ja halkeillut. Lisäksi ne on rumia ja usein epämukavia.
Kerman savea ja Pentikkiä ei huoli nykyään kukaan, rumia, raskaita ja kömpelöitä. Iittalassa vain joku harva esine jos ilmaiseksi antaa.
t. Exän entisöintiä ja kirpputori kauppaa seuranneena.
Mitä 30-luvun sotaa tarkoitat? Siis Suomen talvisotaa v. 19391940 ja jatkosotaa 19411944 vai sekoitatko nyt 30-vuotiseen sotaan, jota käytiin Euroopassa 1600-luvulla. Ei taida siltä ajalta olla paljon perhekalleuksia Suomessa olemassa :D
Kotimainen perhekalleus 1600-luvulta. Puinen kiintopenkki hirsirakenteisen mökin seinässä... jonka r /ssät poltti isonvihan aikaan 1700-luvun alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja leluja ei kannata säästää. Säästää vain jos joku lelu on ollut erityisen rakas. Siinä vaiheessa kun lelut tulisivat käyttöön niin ne on jo vanhoja ja hauraita. Ei nykyajan muovit kestä enää samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi ne aineet mitä nykyään on muoveissa on varmasti kiellettyjä sitten kun ne tulisivat käyttöön.
Käyttöön? Kuule eivät vanhat lelut käyttöön mene. Ne menevät keräilijöiden vitriiniin. Kiittävät tavaroidensa hillonneita. Samoin antiikkikauppiaat.
No niinpä niin. Tavis ei halua kotiinsa vitriinejä jotka täytetään leluilla. Tai muilla keräilyesineillä. Keräilijät on asia erikseen.
...tavikset haluaa kotiinsa tyhjät, valkoiseksi maalatut seinät. No jaa, 75 tuumaisen taulutelkun kyllä ja ikea sohvakaluston jossa röhnöttäen sitä voi katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla ei ole Ikea krääsää. Meillä on nykyaikaisia ja laadukkaita omaan silmään kauniita kokopuisia huonekaluja, astiatkin on nykyaikaista laatutavaraa. En todellakaan pistäisi näitä myyntiin ja ottaisi jotain mummo vainaan huonekaluja ja astioita joista liukenee ties mitä myrkkyä. Varastoonkaan en ota tavaraa millä ei ole, eikä tule olemaan minulle käyttöä. Meidän koti sisustetaan meidän maulla ja kenenkään uhriutuminen ei muuttaisi asiaa. Onneksi omat vanhemmat on niin fiksuja, että eivät tuputa mitään. Aiheesta on keskusteltu ja ovat myyneet turhia tavaroita pois.
Eli ne on myyty jollekin. Mikä tarkoittaa, ettei ne mitään paskaa tavaraa ole, niistä on saatu riihikuivaa rahaa.
Onko se raha jo paskaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhoja leluja ei kannata säästää. Säästää vain jos joku lelu on ollut erityisen rakas. Siinä vaiheessa kun lelut tulisivat käyttöön niin ne on jo vanhoja ja hauraita. Ei nykyajan muovit kestä enää samalla tavalla kuin ennen. Lisäksi ne aineet mitä nykyään on muoveissa on varmasti kiellettyjä sitten kun ne tulisivat käyttöön.
Käyttöön? Kuule eivät vanhat lelut käyttöön mene. Ne menevät keräilijöiden vitriiniin. Kiittävät tavaroidensa hillonneita. Samoin antiikkikauppiaat.
Jos ne lelut ovat olleet alusta asti käytössä, niin ei niitä raajattomia silmäpuolinukkeja ja lohkeilleita muoviautoja kukaan halua. Keräilijät haluavat vain niitä leluja, joilla ei ole koskaan leikitty.
Pahus, annoimme lapsen avata kaikki lahjat😡Jos kaikki legojutut, huoltoasemat, sairaalat ym olisivat avaamattomissa paketeissa, kyllä kelpaisi😃tarjota vaikka keisarille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voivat arvostaa myöhemmin. Itse olen arvostanut aina.
"Kun kohteliaasti yritin ehdottaa tavaroiden karsimista, koska joku päivä meillä jälkeläisillä on tajuton urakka edessä. Vastaus oli vaan, että se on sitten meidän ongelma. Eli tuo sukupolvi osaa olla aika itsekeskeinenkin."
Mikä ihmeen urakka? Eikö nykyihmisillä ole aina puhelin kädessä? Siihen, kun näppäilee lähimmän vanhantavarankauppiaan numeron ja pyytää tyhjentämään asunnon, niin ei siitä mielestäni hirveästi vaivaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole roskista. On Marimekkoa, Iittalaa, Kerman Savea, itsetehtyjä liinoja, pöytähopeita, suvussa kulkeneita, kristallilaseja, käsitöitä jne. Kokonaisia astiastoja.
Nuo ovat ongelmajätettä. Pois ei voi heittää, koska suvussa kulkeneet (vähintään joku tädin miehen lanko pahoittaisi mielensä). Toisaalta kukaan ei huoli noita, puhumattakaan että maksaisi. Tee palvelus perillisille; hävitä kaikki.
Marimekon, Iittalan ja Kerman Saven heittäisin itsekin pois, mutta pellavia, pöytähopeita, kristalleja ja tiettyjä vanhoja posliineja keräilen edelleen nettihuutokaupoista ja kirppareilta.
Eikä kaikki niin halpaakaan ole. Vanhat, isot kristallikruunutkin maksavat tonneja. Hopea-aterimet maksavat 10€-30€/kpl, kauhat ja muut isommat aterimet noin 50€/kpl, kahvikalustot koosta riippuen 500€-1000€, samoin isommat tarjoilulautaset. Kristallilasit merkistä riippuen 5€-50€/kpl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tämän kokeneena. Tulot eivät ole kummoiset, ja maasseudulla oleva "perintötalo" vie vuosittain tuhansia euroja. Siitäkin huolimatta että sähköt on laitettu poikki ja putket kuiviksi. Kiinteistöveronkin maksan vapaa-ajan asunnosta, vaikka en todellakaan vietä tuolla ihanalla maasseudulla sekuntiakaan enempää kuin pakko on.
Suomessa on vuosikymmeniä eletty virheessä ja valheessa kun maasseutua on pönkitetty kaupunkilaisen palkansaajan veroeuroilla. Tämän seurauksena kaupunkilaiselle palkansaajalle lankeaa näitä ihania maalaisperintöjä, joiden seurauksena itselläni tulee olemaan ulosotto ja elinikäinen köyhyys. Mitä pidemmälle maasseudun tukemista jatketaan, sitä karmeammaksi tilanne etenee niin valtion kuin yksittäisten kansalaistenkin kohdalla. Lopetetaan se koko Suomen asuttuna pitäminen tähän sekuntiin, niin jonkinasteista vaurastumista voi olla odotettavissa muutaman kymmenen vuoden
Ja ruokaahan saa kaupasta. Maalastollot voi muuttaa sieltä peltojensa keskeltä kerrostaloihin keskustaan ja myydä talonsa pois - kenelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kermansavi on roskaa
Ei ole. Minulla on Kerman saven eri kokoisia vuokia koko ajan käytössä ja ne toimii hyvin.
Kerman saven se tummanruskea kahviastiasto laitetaan meillä joka vuosi joulukahvipöytään. Siihen se sopii tosi hyvin. Ne kupit ei edes ole liian pieniä, niin kuin monet vanhat kahvikupit on.
Mun mielstä Kerman Saven astiat on ihan kivoja ja minulla on niitä jokunen. Alkaa ärsyttää tämä Kerman Saven haukkuminen niin, että haempa esille omasta kaapistosta aikanaan jostain lahjaksi saadut Kerman saven kahvikupit ja juonkin seuraavan kuukauden ajan kahvit, kaakaot ja teet niistä! Mitäs siihen sanotte, häh??
Mulla on kerman saven heinä-sarjan kahvikuppeja, aamiaissettejä, uunivuokia ja kulhoja eri kokoja, ja oliivi-sarjan valkoisia syviä ja matalia lautasia. Kaikki ovat käytössä. Ainakaan täällä päin ei kovin paljoa niitä ole ollut kirpputoreilla myynnissä. Olisin leipälautasia hankkinut muutaman lisää. Taisi firma lopettaa jo vuosia sitten niin että kirppareiden varassa ollaan. Mut ehkä joskus löydän niitä.
Alue: Aihe vapaa
Eli ne on myyty jollekin. Mikä tarkoittaa, ettei ne mitään paskaa tavaraa ole, niistä on saatu riihikuivaa rahaa.